Nationála fievrridanplána 2018-2029

Nationála fievrridanplána buoret ja oadjebasabut mátkkoštanárgabeivviid várás

-Buorit vuođđostruktuvrrat galget olles riikii addit álkit ja oadjebasabut mátkkoštanárgabeivviid, oaneheappo mátkkoštanáiggiid, lassi mobilitehta ja gilvonávccaid. Ii oktage dovdda boahtteáiggi, muhto mii sáhttit dasa ráhkkanit. Dan geažil evttohat boahtte 12 jagiáigodagas geavahit 1 064 miljárdda kruvnnu ođasmahttit vuođđostruktuvrraid ja ovdánahttit sihkkaris, beaktileappot ja ruonábut fievrridančovdosiid, cealká johtalusministtar Ketil Solvik-Olsen.

-Mii diehtit ahte ovdánanvejolašvuođat ja bargosajit leat nannosit čadnojuvvon dasa ahte  johtalusčovdosat bures doibmet. Ruovdemáđijat, geainnut, hámmanat, girdišiljut ja digitála vuođđostruktuvrrat leat dárbbašlaččat vai sáhttit geavahit olles riikka. Mii fertet guovlluid eambbo čatnat oktii ja jávkadit olmmošráidduid ja nuoskidemiid gávpogiin ja gávpotbirrasiin. Mii fertet nannet vuođđostruktuvrraid vai sáhttit fievrridit olbmuid bargui ja  ruoktot, gálvvuid fievrridit gálvomárkaniidda, ja oassálastit digitála árgabeaivvis mii dađis ovdána, dadjá johtalusministtar.

Hukset ođđa vuogádagaid ja bissehat divodanmaŋášvuođa

-Dál huksejuvvo, divoduvvo ja organiserejuvvo buorebut. Ráđđehus lea dán stuoradiggeáigodagas bissehan geainnuid ja ruovdemáđijaid lassáneaddji divodanmaŋášvuođa. Fievrridanplána bokte, mii lea stuorit ja beaktileappot go goassige ovdal, mii unnidat divodanmaŋášvuođa ja nannet siskkáldas vuođđostrukturdoaimmaid guhkesáiggi perspektiivvas, dadjá johtalusministtar.     

-Mii áigut buoridit johtinvejolašvuođaid olbmuid ja ealáhuseallima várás. Geainnut, ruovdemáđijat, hámmanat ja lođastagat galget divvojuvvot ja ođasmahttojuvvot miehtá riikka. Mii hukset ođđa geainnuid, ja dan dahkat beaktilit ja ollislaččat, ja eatge bihtáid mielde ja belohahkii.  Mii áigut hukset eanet ruovdemáđijaid go dan maid ovddit ráđđehusat leat dahkan 50 jagis. Seammás seailluhat ovdalis huksejuvvon fievrridanvuogádagaid, dadjá johtalusministtar.  

Buoret vuohki hukset riikka – ii dušše ruđaiguin

-Fievrridanvuogádat lea guhká unnán vuoruhuvvon. Norga lea maid ožžon uhcán ávkki daid ruđain maid lea geavahan huksen-, jođihan- ja divodandoaimmaide. Dan geažil leat ge ođastusat čađahuvvon mat fievrridansuorggi galget beavttálmahttit. Boahttevaš jagiid mii oaidnit bohtosiid. Mii leat nuppástuhttán huksen- ja jođihanvugiid norgga fievrridansuorggis. Mii leat iežamet vuosttas ráđđehusáigodagas čájehan dáhttu dahkat dárbbašlaš mearrádusaid, ja eatge dušše lasihan bušeahtaid ja juolludusaid, cealká johtalusministtar.    

Árvoháhkan ja nuppástusat

Ráđđehus háliida fievrridanvuogádaga mii lea oadjebas, ovddida árvoháhkama ja vuoruha nuppástusdoaimmaid mat ovddidit luoitogeahpedeaddji servodagaid.

-Mii háliidat ovddidit ođđa teknologiija mii álkidahttá olbmuid mátkkoštanárgabeivviid, sihkkarastá fievrrideami ja mii veahkeha ovddidit luoitogeahpedeaddji servodagaid. Dát fievrridanplána  addá ollugiidda ođđa vejolašvuođaid ja láhčá dili viidáset ovdáneapmái. Ođđaáigásaš ja beaktilis fievrrideapmi nanne gilvonávccaid ja veahkeha ealáhuseallima ráhkadit ođđa bargosajiid, dadjá johtalusministtar.  

Mánáid fievrridanplána

Vuosttas geardde ožžot mánát ja nuorat sierra kapihttala Nationála fievrridanplánas, sierra Mánáid fievrridanplána.

-Go boahtteáigái hukset geainnuid ja oktasašfievrridanfálaldagaid, de lea erenoamáš dehálaš vuhtiiváldit mánáid. Mánát galget dovdat oadjebasvuođa go vázzet dahje sihkkelastet skuvlii, dahje go dolvojuvvojit mánáidgárdái ja go duhkoraddet iežaset lagašguovllus, dadjá Solvik-Olsen.

536 miljárdda kruvnnu geainnuide

Ráđđehus áigu geavahit 536 miljárdda kruvnnu geaidnodoaimmaide 12-jagiáigodagas. Plánadokumeantta ekonomalašrámmas várrejuvvo 57 proseantta geaidnodoaimmaide.

-Mis lea plána mas leat alla áigumušat norgga geainnuid várás. Erenoamáš ollu investeremat álkidahttet johtaleami ja buoridit gálvofievrrideami miehtá riikka, dadjá johtalusministtar Ketil Solvik-Olsen.  

Riikkageainnuid huksendoaimmat leat vuoruhuvvon, ja áigumuš lea geavahit 217 miljárdda kruvnnu plánaáigodagas.

Nationála fievrridanplánas várrejuvvo oktiibuot 24 miljárdda kruvnnu riikka- ja fylkkageainnuid uđassihkkarastindoaimmaide. Maiddái oadjebas vázzin- ja sihkkelgeainnut leat erenoamážit vuoruhuvvon. 

Nationála fievrridanplána vuoruhuvvon doaibmabijut addet sullii 290 km ođđa geainnu mas leat njeallje doali ja 910 km ođđa geainnu plánaáigodagas. Geainnuid jođihan- ja divodandoaimmaid ollislaš ekonomalašrámma lea badjelaš 100 miljárdda kruvnnu plánaáigodagas.   

319 miljárdda kruvnnu ruovdemáđiidoaimmaide

Sullii 319 miljárdda kruvnnu várrejuvvo ruovdemáđiidoaimmaide. Dat dahká sullii 35 proseantta ollislaš ekonomalašrámmas. Ođđa fievrridanplánas lea 45 proseantta investerenruđain várrejuvvon ruovdemáđiidoaimmaide. 

-Čoahkkebáikkiin lea erenoamáš dehálaš buoridit oktasašjohtolaga. Togajohtolat lea sihke johtil ja birasseasti, muhto ruovdemáđijat dáid guovlluin eai nagot ollašuhttit johtolaga dárbbuid. Ollu báikkiin ii leat kapasitehta doarvái buorre, ja dan geažil leage dárbu hukset ođđa siskkáldas vuođđostruktuvrra oanidit mátkkoštanáiggiid ja lasihit vuolgin- ja boahtinbáikkiid,  dadjá johtalusministtar.     

Stuora gávpogiin lea dehálaš vuoruhit oanehis mátkkoštanáiggiid ja lasihit vuolgin- ja boahtinbáikkiid. Inter-City mátkkošteaddjit geat johtet Oslo ja Ski, Halden ja Lillehammer gaskka ožžot buoret johtolatfálaldaga go ruovdemáđija mas leat guokte oali gárvvistuvvo. Go Ringerike-togabána gárvvistuvvo, de rahppojuvvo ođđa togafálaldat Hønefossii. Trøndelágas galgá Trønder- ja Meråkertogabána elektrifiserendoaimmat láhčit eanet birasseasti báikkálaš togafálaldaga mas lea stuorit kapasitehta. Vestlánddas galgá Vossebanen báikkálaš togafálaldat addit johtileappot ja oadjebasabut togafálaldaga  go Arna-Stanghelle gaskka huksejuvvo togabána mas leat guokte oali. Ollu doaibmabijut oanidit mátkkoštanáiggi  guhkes gaskkaid johtti togain, nugo Oslo ja eará stuora gávpogiid gaskka. Mii áigut maid ođastit Nordlánda-bána ja Ofuohta-bána, ja dat šaddet vuosttaš togabánat ođđaáigásaš signálavuogádagain – ERTMS.   

- Jos galgat láhčit dili dasa ahte eanet gálvu fievrriduvvo toga mielde, de lea dárbu vásedin vuoruhit. Dan dihte leat mii dán plánas ráhkadan sierra doaibmabidjopáhka. Togabánagaskkaid elektrifiseren, ođđa bánagoallosteamit, terminálaid ásaheamit ja ođasteamit ja eanet meaddelvuodjinmáđijat leat dehálaččat nannet gilvonávccaid  togabánafievrrideapmái, dadjá Solvik-Olsen.

Ráđđehus joatká unnidit divodanmaŋášvuođa. Plánaáigodagas áigut unnidit 1/3 oasi dálá maŋášvuođas. Dan lassin oažžu stuorra oassi ruovdemáđidjafierpmádagas ođđa signálavuogádaga dán plánaáigodagas. Doaibmabijut láhčet dili dasa ahte ruovdemáđija doaibmastabilitehta ja dárkilvuohta buorrána.     

31,7 miljárdda kruvnnu riddoguovlluide

Ferte láhčit dili nu ahte skiipajohtolat riddoguovlluin ovdána oadjebasat ja beaktilit. Ráđđehus evttoha  dán plánaáigodagas 31,7 miljárdda kruvnnu sturrosaš rámma riddodoaimmaide. .

Stuora oassi ruđain galgá geavahuvvot navigašuvdnavuođđostruktuvrra viidáset ovdánahttimii ja ođasmahttimii, sihkkarastin dihte mearrasihkkarvuođa Norggas.  Navigašuvdnavuođđostruktuvrra maŋŋánan divodeamit (čuovggat, lámppát ja eará mearkkat) galget dahkkojuvvot plánaáigodaga vuosttas áigodagas. Kaijat ja bárrobuođut galget ollásit divvojuvvon 12-jagiáigodagas.  

Ráđđehus áigu geavahit 13 miljárdda kruvnnu hukset ja investeret ođđa lođastagaid ja guolástushámmaniid. Evttohuvvon rámmas galgá  sullii 7,6 miljárdda kruvnnu geavahuvvot 34 ođđa prošektii ja 300 miljovnna kruvnnu galgá geavahuvvot ollašuhttit álggahuvvon prošeavttaid.   Stad skiipatunealla, Borg hámman oassi I ja II, Ánddasullo guolástushámman, Værøy guolástushámman ja hámman- ja lođastanprošeavttat Longyearbyenis leat stuorimus hámman- ja lođastanprošeavttat.

Ráđđehus evttoha 3,7 miljárdda kruvnnu oastit dávviriid ja čađahit divodandoaimmaid. Dat mearkkaša earret eará oastit guokte fatnasa mat sáhttet adnot máŋggalágan doaimmaide vai mearrasihkkarvuođa nagoda bisuhit, mii lea hui dehálaš.   

-Jagi 2017-bušeahtas leat mearridan doarjjaortnega man ulbmil lea movttiidahttit fievrridit gálvvuid meara mielde ja iige šat nu ollu geainnuid mielde. Ortnet joatkašuvvá Nationála fievrridanplánas ja juohke jagi várrejuvvo gaskamearálaččat 100 miljovnna sturrosaš rámma vuosttas guhtta jagi, ja ollislaš rámma lea 1,7 miljárdda kruvnnu 12-jagiáigodagas.   

-Mii áigut dan lassin ásahit ođđa doarjjaortnega hámmaninvesteremiid várás. Ortnega ulbmil lea ovddidit beaktilis ja birasseasti hámmaniid. Plánaáigodahkii mii evttohat 2 miljárdda kruvnnu sturrosaš rámma, cealká Solvik-Olsen.

3.9 miljárdda kruvnnu áibmojohtolahkii

Áibmojohtolat lea dehálaš Norgii. Avinor ovddasvástida investeremiid ja vuođđostruktuvrra jođihandoaimmaid. Avinor-dieđáhusas mii ovddiduvvo NTP:n oktanaga, almmuhuvvo guhkes listu mas leat mielde Avinor guoskevaš prošeavttat ja doaimmat. Fievrridanplánas várrejuvvo 3,9 miljárdda kruvnnu liigeruhtan áibmojohtolahkii. Liigeruhta galgá geavahuvvot sirdit Bådåddjo girdišilju ja Muoffi ođđa girdišilljui. Áibmojohtolaga vuođđostrukturdoaimmat leat iešruhtadeaddji,  ja dábálaččat dat eai galgga oassin Nationála fievrridanplánas. 

Bådåddjo girdišilju sirdin addá dán guvlui ođđa ja ođđaáigásaš girdišilju, ja seammás luvve  areálaid gávpoga lahka mat leat dárbbašlaččat gávpotovdáneapmái. Ráđđehus evttoha 2,4 miljárdda kruvnnu ođđa girdišilljui, ja áigumuš lea álggahit huksendoaimmaid vuosttas áigodagas.

Helgelánddas lea maid dárbu ođđa ja ođđaáigásaš girdišilljui. Dan dihte vuoruha stáhta ruđaid ođđa girdišilljui Muoffis. Oktiibuot várrejuvvo 1,47 miljárdda kruvnnu dán prošektii. Loahppa supmi ruhtaduvvo báikkálaš juolludusaid bokte.

Gávpotguovllut ja oktasašjohtolat

66,4 miljárdda kruvnnu várrejuvvo gávpotbirasšiehtadusaide, gávpotahtanuššanšiehtadusaide ja Bálkkašanortnegii ovcci stuorimus gávpotguovlluin. Evttohus sisttisdoallá 24 miljárdda kruvnnu doaibmabijuide ovddidit oktasašjohtolatčovdosiid ja sihkkel- ja vázzingeainnuid riikkageainnuid lahka. 24,1 miljárdda kruvnnu várrejuvvo sierra doarjjan stuorit oktasašprošektii njeallje stuorimus gávpotguovlluin. Stáhta lea geatnegahtton gokčat beali čuovvovaš prošeaktagoluin:  Fornebu-bána Oslos ja Akershusas, metrotunealla Oslos, Gávpotbána Fyllingsdalenii Bergenis, Superbusse 1.oasi Troandimis ja Bussveien Davvi-Jærenis.

Sullii 1 miljárdda kruvnnu várrejuvvo hukset stašuvdna- ja bissánansajiid ruovdemáđijaid lahka. Bálkkašanortnegii várrejuvvo oktiibuot 17,2 miljárdda kruvnnu. Bálkkašanortnet ovdánahttit oktasašjohtolaga galgá dađis heaittihuvvot, muhto dat galgá viidáset fievrriduvvot gávpotšiehtadusain ja gávpotahtanuššanšiehtadusain.

Gávpotbirasšiehtadusat, gávpotahtanuššanšiehtadusat ja Bálkkašanortnet šaddet deháleamos váikkuhangaskaoamit movttiidahttit olbmuid geavahišgoahtit oktasašjohtolatčovdosiid, sihkkelastit ja vázzit ovcci stuorimus gávpotguovlluin.  Šiehtadusaid ja ortnega bajitdási ulbmil lea geahpedit personbiilajohtaleami.  

Stáhta, Troandin gielda ja Lulli-Trøndelága fylkkagielda leat soahpan gávpotbirasšiehtadusa, ja sii leat šiehtadan gávpotbirasšiehtadusárvalusa Oslo ja Akershus várás. Šiehtadus dohkkehuvvo go dat lea politihkalaččat meannuduvvon. Dál leat šiehtadallamin Bergenii ja Davvi-Jærenii gávpotahtanuššanšiehtadusa.

Teknologiija-miljárda ja heivehuvvon lágat

-Digitaliserendoaimmat ja eará ođđa teknologiija sáhttet sakka nuppástuhttit vugiid movt mii plánet mátkkiid, ja movt mátkkoštat ja sáhttet maid ovdánahttit biras- ja dálkkádatváikkuhusaid mátkkiid oktavuođas.  Ráđđehus áigu Nationála fievrridanplána bokte láhčit dili dákkár ovdáneapmái. Norga galgá šaddat teknologiijavuoiti fievrridansuorggis, dadjá johtalusministtar.   

Ráđđehus evttoha geavahit 1 miljárdda kruvnnu innovašuvdnii, ođđadoaimmaide, FoU-doaimmaide ja gilvalanortnegii Jierbmás fievrrideapmi Norggas. Dat boahtá lassin ođđa teknologiija vuoruhemiid maid fievrridanetáhtat ja Avinor vástidit. 

-Mii evttohat gilvoortnega innovašuvdnii, ovddasmanniprošeavttaide ja FoU-doaimmaide. Mii gohčodat ortnega Pilot-T. Berošteaddjit sáhttet dán bokte geahččaladdat movt ođđa čovdosat geavatlaččat doibmet. Mii bovdet maid fylkkagielddaid ja Oslo gieldda searvat  Jierbmás fievrrideapmi Norggas gilvui mii lea stuorebuš gilvu,  vai johtalussuorgi eanet ođasmahttojuvvo ja ovdánahttojuvvo. Áigumuš lea juolludit 100 miljovnna kruvnnu, mii juogaduvvo 1-3 vuoitái. 

Ođđa teknologiija váikkuha ruoná molsumii

Fievrridanplána ulbmil lea geahpedit birasváralaš nuoskkidemiid johtalussuorggis. Johtalussuorggi nuoskkideapmi dahká sullii goalmmádasoasi Norggas, oktiibuot 15,6 miljovnna tonna. Geaidnojohtolat nuoskkida eanemusat.

Perspektiivadieđáhusas 2017 čilgejuvvojit johtalussuorggi dálkkádatgássaluoitimat. Dieđáhusas meroštallojuvvo ahte luoitimat geahpeduvvojit sullii 2 miljovnna tonna jagi 2030 rádjai. Stuorimus sivva geahpedeapmái lea go geaidnojohtolagas geavahišgoahtit luoitogeahpedeaddji teknologiija.   

- Ráđđehus áigu movttiidahttit olbmuid ja ealáhuseallima válljet birasseasti čovdosiid. Mii láhčit dili teknologiijageavaheapmái mas sáhttá válljet buoremus čovdosiid mat maiddái leat eanemus birasseasti. Válljenfriddjavuohta rahpá ođđa vejolašvuođaid ja boktá beroštumi ruoná molsumii. Mun lean teknologiijaoptimista. Lean áibbas sihkkar ahte ođđa čovdosat sáhttet jorgalahttit Norgga nuoskkitkeahtes ja luoitogeahpedeaddji servodahkan jagi 2050, dadjá johtalusministtar.

Fievrridanplána almmuhuvvo dakkár áiggis goas johtalussuorggis čađahuvvojit ollu ođđa teknologiijačovdosat ja stuora rievdadusat. Plána ráhkadettiin lea Johtalusdepartemeanta earret eará geahčadan movt teknologiijaovdáneapmi mearkkaša daid guovlluin mat jagi 2025 rájes vuvdet dušše nuoskkitkeahtes personbiillaid ja smávva gálvobiillaid.    

-Dákkár govas oaidnit ovdáneami mas geaidnojohtolaga dálkkádatgássaluoitimat beliin geahpeduvvojit jagi 2030, ja dan leat buohtastahttán Perspektiivadieđáhusa dieđuiguin. Dat čájeha ahte ođđa teknologiija addá ollu vejolašvuođaid, dadjá johtalusministtar.

Ráđđehusa nana áŋgiruššan oktasašjohtolaga, sihkkel- ja vázzingeainnuid ovdii galgá sihkkarastit duohta molssaeavttu biilageavaheapmái stuorimus gávpotguovlluin ja gávpotguovlluid birrasiin. Dan lassin geahpeduvvojit dálkkádatgássaluoitimat go  oktasašjohtolatfievrruid jorgalahttit nuoskkitkeahtes ja luoitogeahpedeaddji fievrun, ja earret eará  ruovdemáđija ja mearrajohtolaga fievrridandoaimmaid ja go áibmojohtolat geavahišgoahtá eanet birasseasti boaldámuša.   

Nannet áŋgiruššama johtolatsihkkarvuođa ovdii

-Ráđđehus bidjá iežas johtolatsihkkarvuođabarggus vuođđun višuvnna ahte ii oktage galgga duššat ja garrasit roasmmohuvvat.  Nationála fievrridanplána 2018-2029 mihttomearri lea geahpedit daid olbmuid logu geat duššet ja garrasit roasmmohuvvet geaidnojohtolagas eanemus 350 olbmui ovdal 2030. Geahpedeapmi dahká sullii 60 proseantta áigodaga 2012-2015 ektui. Lea alla mihttomearri, muhto mu oaivila mielde lea dat vejolaš jos nannosat vuoruhat iešguđet surggiid, cealká johtalusministtar Ketil Solvik-Olsen.   

Jagi 2016 dušše 136 olbmo geaidnojohtolagas Norggas, ja dat lea nubbin vuolimus lohku sis geat geaidnojohtolagas dušše 1950 rájes.  Almmatge lea juohke olmmoš gii duššá geaidnojohtolagas okta olmmoš menddo ollu, ja ain lea dárbu garraseappot áŋgiruššat  positiivva ovdáneami ovdii.   

-Min mihttomearri ollašuhttit ulbmila ahte geaidnojohtolagas geahpedit duššan ja garrasit roasmmohuvvan olbmuid logu eanemus 350 olbmui ovdal 2030 lea alla áigumuš, ja eaktuda ahte maiddái earát go geaidnoeiseválddit áŋgireappot oassálastet dán barggus. Johtolatsihkkarvuođabarggu viidodaga ferte eanet ovdánahttit, ja seammás ferte maid máhtolašvuođa nannet, dadjá johtalusministtar.