Historjjálaš arkiiva

Eanet ruhta arvevuovdái

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus

Almmustahtti: Dálkkádat- ja birasdepartemeanta

Ráđđehus evttoha várret 3 miljárdda ruvnno 2018:s nannet arvevuovddi váraváldima. Dát lea 118 milj. kruvnno lassáneapmi 2017 rájes.

-Jus mii galgat joksat Paris-šiehtadusa mihtuid ahte goahcat eatnama liegganeami vuollel guovtti grádii, de fertet mii bissehit arvevuvddiid billisteami, dadjá dálkkádat- ja birasministtar Vidar Helgesen.

Norgga deháleamos globála dálkkádatáŋgiruššan
Dálkkádat- ja vuovdeálgga lea Norgga deháleamos máilmmiviidosaš dálkkádatáŋgiruššan. 2016:s mávssii Norga sullii 20 miljárdda tonna trohpalaš vuvddiid unniduvvon dálkkádatgássaid luoitimiid ovddas ovttasbargoriikkain. Dat dahká measta 40 proseantta norgga luoitimiin seamma jagi. Álgga unnida maiddái stuora luoitinmeriid eahpenjuolgut, lassin njuolggomáksimii duođaštuvvon luoitimiid ovddas.

Norga lea okta dain stuorámus veahkeheddjiin máilmmis dán suorggis. -Vára váldit arvevuovddis lea measta buot beaktileamos maid mii sáhttit dahkat vai bissehit dálkkádatrievdamiid, dadjá dálkkádat- ja birasministtar Vidar Helgesen. Vuovdi sáhttá ábuhit olles 1/3 oasi dálkkádatčovdosiin. Danin áigu Ráđđehus joatkit dálkkádat- ja vuovdeálgaga alla dásis gitta 2030 rádjái.

Ekonomalaš ovdáneapmi lea oassin čovdosis

Dálkkádat- ja vuovdeálgaga strategiija lea váikkuhit ahte ovddidanriikkat ožžot ekonomalaš ovdáneami, seammás go vuovdi bisuhuvvo. Ovttasbargu ealáhusdoaimmaiguin lea áibbas guovddážis. Ollu stuora fitnodagat leat mearridan buvttadit gávpegálvvuid nugo soya, pálbmaoljju ja báberhivvodaga almmá vuovddi billisteami haga. -Mii ovddidit ođđa modeallaid maiguin ealáhusdoibmii lea vejolaš investeret gálvobuvttadeapmái, nu ahte ii šatta unnánet vuovdi, dadjá Vidar Helgesen. Son váldá ovdan foandda &green ovdamearkan dasa. Foanda almmuhuvvui World Economic Forumis Davosas 2017:s, ja dat unnida riskka dakkár investeremiidda.


Nanu beroštumit vuovdečuohppama duogábealde

Vuovdečuohppama jođihanfámut leat nannosat buot riikkain maiguin Norga lea vuovdesearvevuođas. Indonesia eiseválddit leat mearridan moratoriuma - gaskaboddosaš gildosa - ii billistit vuvddiid darfejekkiin, hehttet ahte eana adno earret eará pálbmaoljoplántašaide. Jus eiseválddit doalahit dán moratoria, de eananspábba sestojuvvo ja garvá máŋggaid miljárdda tonnaid dálkkádatgássaluoitimiid.

Amazonasis dađistaga buorrána vuovdebearráigeahčču, ja lea álkit fuobmát arvevuvddiid lobihis čuohppamiid.

Norga doarju earret eará Colombia ja Peru daid dehálaš barggus hehttet vuovderihkolašvuođaid. Badjel bealli riikkaidgaskasaš vuovdečuohppamiin dáhpáhuvvet lobihis čuohppamiid bokte.