Ođđajagisárdni 2015

Ovdanbuktojuvvon NRK:s ja TV2:s ođđajagemánu 1. b. 2015

Buorit olbmot

Mii olbmot leat buohkat guđet guimmiideamet várás.

Eadni guovttos áhčiin fuolaheaba ráhkislaččat mánáineaskka. Fuolaheaba nubbi nuppis oktasaš eallimis. Ránnjá fuolaha veahkkáivuođainis. Bargoguoibmi doarju sániidisguin. Don searvvat báikkálaš servodahkii.

Go addit earáide, de goivestat siskkáldas fámusteamet. Mii šaddat ollisin. Don oainnát dan juohke sajis. Earáin ja alddát.

Doavttir Silje Lehne Michalsen vulggii Sierra Leonii juogadit máhtus ja fuolahit olbmuin, geat rahčet Ebola-njoammodávdda vuostá.

Son gájui heakkaid, muhto measta oaffarušai iežas heakka. Son cevzzii ja attii midjiide nana gova das, maid olmmoš sáhttá bargat nuppiid ovddas.

Jagi áigge lean deaivan ollugiid, geat duođas barget earáid ovdii.

Heidi, gii gárihuhttigođii iežas 14-jahkásažžan ja gárttai loahpas Gatehospitalet dikšui. Dál son ii šat gárre, son muitala vásáhusaidis birra ja nie veahkeha earáid.

Knut Granheim jođihii čakčadulvvi áiggi Odda evakuerema seammás go oinnii iežas viesu jávkamin čázi vuollái.

Godøya 14-jahkásaš Fredrik Dyb Alnes, gii muitalii munnje maid mii sáhttit bargat su ja eará ohppiid ovdii, geain lea dysleksiija.

Mii leat maid adveantaáiggis deaivvadan Malala Yousafzaiain, gii oaččui ráfibálkkašumi, ja gii lea čalmmustahttán nieiddaid vuoigatvuođa vázzit skuvlla.

Buohkat sii leat duođas bargan juoidá earáid ovdii.

Mii sáhttit buohkat dahkat mávssolaš áššiid earáid ovdii.

Skábmamánus oahpásmuvaimet Odina eallimii. Son sorbmii iežas, go lei máŋga jagi givssiduvvon.

13 jahkásažžan.

Garra muitalus mii čuohcá midjiide sakka.

Odin logai, «ii leat ávki dadjat maidege, go sii eai goit bargga maidege».

Olggobeallái guođđin ja givssideapmi sáhttá bilidit mánáid ja nuoraid mávssolaš jagiid.

Sihke mánát, nuorat ja ollesolbmot galget veahkkálagaid bargat givssideami vuostá, amas giige báhcit olggobeallái.

Ollesolbmuin lea erenoamáš ovddasvástádus. Galgá leat ávki das, ahte dadjá ollesolbmui. Mii fertet beroštit, eatge oaččo hilgut máná, geas lea lossa dilli.

Dat guoská maid midjiide váhnemiidda.

Mii fertet váldit ovddasvástádusa das, mo min mánát láhttejit.

Dan láhkai sáhttit buohkat bargat mávssolaš daguid earáid ovdii.

Muhtumat leat juovllaid áigge maid bargan buriid bargguid earáid ovdii.

Dearvvašvuođasuorggi bargit. Eaktodáhtolaččat leat lágidan juovladoaluid daidda, geat muđui livčče okto.

Eatnašat mis leat ávvudan ráfálaš, buriid juovllaid bearrašiin ja ustibiiguin.

Muhtumat leat moraštan ja áibbašan gean nu.

Kánske gii nu ii lean mielde.

Gii nu geasa nu váimmolaččat liikui. 

Muhtumat 2014 vádjolan olbmuin jápme borasdávddas.

Dat ii jeđđe geange gii lea massán lagaš olbmo, muhto borasdávdadálkkodeapmi buorrána olles áigge, lihkus.

Eanebut ja eanebut cevzet dávddas.

Boahtteáiggis cevzet ain eanebut.

Dearvvašvuođasuorggi bargit barget mávssolaš barggu juohke beaivvi barggusteaset.

Liikká muhtumat ožžot borasdávdadiagnosa menddo maŋŋit.

Earát gártet vuordit menddo guhká dálkkodeami áigge.

Politihkkariid ovddasvástádus lea lágidit dearvvašvuođabálvalusaid buorebut.

Jahkemolsašumis mii leat ásahan diagnosaguovddážiid buot riikka osiide.

Guovddážiin dahket jođánis iskkademiid go vihkot ahte divššohasain lea borasdávda.

Mis lea maid nu gohčoduvvon borasdávdda báhkkamannolat.

Divššohas ii diehttelasat galgga leat báhkkan. Divššohas oažžu báhka.

Báhkkamannolat oaivvilda, ahte divššu heivehit fásta málle mielde, nu ahte vuođđun leat buoremus dieđut dan birra, mo lágiduvvo buoremus dálkkodeapmi.

Divššohas galgá oažžut bissovaš koordináhtora.

Rievdadusaid vehkiin heivehit vuogádaga olbmuide. Máŋgii divššohasat leat gártan heivehit iežas vuogádahkii.

Buot ii galgga leat dievaslaš vuosttaš beaivvi rájes, muhto mii leat bargagoahtán áššiin. Mii hábmet dearvvašvuođabálvalusaid divššohasaid várás.

Otná beaivvi rájes ožžot olbmot, geat dárbbašit ollu veahki, láhkavuđot vuoigatvuođa persovnnalaš veahkkái, maid sii ieža geavaheaddjin stivrejit. Ollu doaibmavádjegat eai šat dárbbaš heivehit eallimeaset dasa, mii lea heivvolaš vuogádaga beales.

Sii galget ieža beassat mearridit mo sidjiide juolluduvvon veahkki čađahuvvo ja gii dan čađaha.

Buohkain galget leat vejolašvuođat.

Lea sáhka ovttaárvosašvuođas.

Mii nannet borasdávdadivššohasaid ja doaibmavádjegiid čálgoortnegiid.

Dan mii sáhttit dahkat, danin go mis leat olmmošlaš ja ruđalaš valljodagat dasa.

Maŋimuš logijagiid leat oljodoaimmat jorahan min ruđalaš ovdáneami. Dat leat ovddidan stuorra boađuid, oadjebas bargosajiid ja dahkan vejolažžan ráhkadit ovtta máilmmi buoremus buorrediliservodagain.

Mii leat guhká diehtán, ahte oljodoaimmaid buoremus áigi lea meattá muhtun beaivve. Ollu čujuha dan guvlui, ahte dat lea jo meattá.

Ođđa ealáhusat fertejit leat mielde guoddimin čálgoortnegiid ja loktet min riikka ovddos guvlui.

Dalle mii fertet bargat dan ovdii, ahte gánneha investeret ođđa bargosajiide Norggas. Mii fertet čeahpput ráhkadit ođđa áššiid.

Danin mii dán jagi áŋgiruššat eanet go goassige dutkama, innovašuvnna ja máhtu ovdii.

Dat addá midjiide fámuid nuppástuhttit iežamet. Muhtun bearrašat vásihit sihkkarit eanet eahpesihkarvuođa boahtte jagi.

Danin lea nu mávssolaš ásahit eanet ođđa bargosajiid.

Danin mii fertet ráhkkanahttit Norgga boahtteáigái.

Nuppástuhttindárbu addá midjiide vejolašvuođa ásahit buoret, ja ruotnasut servodaga.

Norggas lea ovddasvástádus dahkat mávssolaš barggu dálkkádatrievdadusaid hehttema oktavuođas.

2015 šaddá mávssolaš jahkin dálkkádaga dáfus.

Jagi loahpas deaivvadit máilmmi jođiheaddjit Parisas. Ulbmilin lea oktasaš, ođđa dálkkádatsoahpamuš.

Norga ovddida soahpamuša, man vehkiin hehttet máilmmiviidosaš liegganeami. Dálkkádatčoahkkimis ovdal juovllaid dahkkojuvvui soahpamuš, mii lea uhca lávkkáš rievttes guvlui.

Jos mii lihkostuvvat Parisas, de dat sáhttá šaddat min áiggi mávssoleamos riikkaidgaskasaš soahpamuššan.

Norggas leat čielga áigumušat.

Mii eat vuordde ođđa soahpamuša ovdalgo bargagoahtit áššiin.

Mii veahkehit máilmmiviidosaččat. Norga lea danin njunnošis barggus, man olis gáhttet arvevuvddiid.

Norgga nuoskkideapmi galgá maid geahppánit.

Mii diehtit, ahte dálkkádat ja ruđalaš ovdáneapmi sáhttet leat giehtalagaid.

Mii fertet earret eará ovddidit ođđa dálkkádat- ja birasteknologiija norgga fitnodagaide.

Mii fertet hukset eanet ruovdemáđijaid ja buoret kollektiivajohtolaga.

Mii fertet heivehit min dáluid dakkárin, mat eai golat nu ollu energiija.

Min ássiin lea buorre oahppu ja mii váldit johtilit atnui ođđa teknologiija.

Mis leat buoremus eavttut lihkostuvvat ovddidit ruoná gründeriid ja ođđa bargosajiid.

Dálkkádatrievdadusat guoskkahit olles máilmmi.   

Nu maid geafivuođa váttisvuođat.

Jagi 2000 mearridedje buot máilmmi riikkat ON jahkeduhátulbmiliid, maiguin vuosttildit geafivuođa.

Mii diehtit jo, ahte etniid ja mánáid jámolašvuohta lea njiedjan sakka, ahte eanet mánát besset vázzit skuvlla, ja ahte vearrámus geafivuohta lea bealliduvvon. Máŋgga suorggis oaidnit ereliiggán buriid bohtosiid.

Seammás lea ollu ain bargan láhkai.

Earret eará soađi ja ruossariidduid geažil.

Diibmá vásiheimmet stuorra riikkaidgaskasaš ruossariidduid.

Ruošša láhttii Ukraina ektui dohkketmeahttumit, váralaččat, ja rihkui čielgasit álbmotrievtti.

Syrias ja Irakas lea ISIL ovdánan nu ahte baldá olles máilmmi. Nissonat, mánát ja vigiheamet leat báhtaran.

Terroristtat eai garvve makkárge vugiid.

Dan oinniimet go 140 máná ja bargi báhččojuvvojedje Pakistána skuvllas aiddo ovdal juovllaid.

Ebola-njoammudávda lea leavvan Oarje-Afrihkás. Guoktečuođi norgga dearvvašvuođabargi leat eaktodáhtolaččat searvan veahkkebargui.

Ollu norgalaččat barget máilmmis mávssolaš barggu eará olbmuid ovdii. Soalddáhat olgoriikabarggus. Humanitára servviid bargit ja ON-bargit. Mii jurddašit din dál basiid áigge ja giitit vel oktii áŋgiruššama ovddas.

Mii leat rámis din beales!

Mii jurddašit maid din bearrašiid, geat leat Norggas ja áibbašit din.

Háliidan odne eahkedis sáddet liekkus dearvvuođaid Gonagassii ja Dronnegii. Norgga álbmoga gudnejahttimis lea sáhka earásge, go Gonagasa vuođđolágalaš doaimmain.

Gonagasbárra oaidná ovttaskas olbmuid morraša, ilu, čaibmama ja gatnjaliid. Gonagas guovttos Dronnegiin leaba lagašvuođain, beroštumiin ja searvamiin bidjan iežaska mearkka norgga monarkiijai.

Mii sávvat olles gonagasbearrašiid buori jagi.

Buorit olbmot

Muhtumat barget ereliiggán barggu.

Sii leat min ovdagovat. 2015 lea min ovddabealde.

Dál mis lea buohkain vejolašvuohta dahkat erenoamáš barggu.

Don sáhtát, iežat dáhtuin ja fámuin, dahkat buriid áššiid earáide.

Ránnjá, bargoguoimmi, báikkálašservodaga ovdii dahje riikkaidgaskasaččat.

Ollu uhca dagut dat dahket Norgga ja máilmmi vehá buoret báikin.

Mun sávan juohkehažžii dis buori ođđa jagi.

Erna Solberg holder nyttårstalen 1. januar 2015
Foto: Cornelius Poppe / NTB scanpix