Rahpansárdni digaštallančoahkkimis olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihkalaš vuoruhemiid birra

Olgoriikaministara Børge Brende rahpansárdni digaštallančoahkkimis leai vuođđun digaštallamii Norgga boahttevaš olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihka birra.

Ráhkis álbmot,

Buresboahtin almmuhančoahkkimii maid leat gohčodan "Olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihkalaš vuoruheamit", prošeakta man vuođul dieđáhus galgá ráhkaduvvot Stuoradikki ovdii jagi geažis.

Dat ahte čoahkkinlatnja lea áibbas dievva otne čájeha ahte beroštupmi olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihkkii lea stuoris.

Dás ovddasguvlui áigut mii sihkkarvuođabarggu oktavuođas lágidit sullasaš čoahkkimii ja sierra áššedovdisemináraid miehtá Norgga. Mis galget maid seminárat ja čoahkkimat olgoriikkas, ja Olgoriikadepartemeantta ámmátdoaimmahat galgá deaivvadit áššedovdiiguin sihke riikka siste ja olgoriikkas.

Olgoriikaministtar Børge Brende vásihii ahte Litteraturhuset čoahkkinlatnja leai áibbas dievva go álggahii ságastallama Norgga boahttevaš olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihka birra. Govven: Ane Haavardsdatter Lunde, OD
Olgoriikaministtar Børge Brende vásihii ahte Litteraturhuset čoahkkinlatnja leai áibbas dievva go álggahii ságastallama Norgga boahttevaš olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihka birra. Govva: Ane Haavardsdatter Lunde, OD

Go mun dajan mii, de in oaivvil dušše Olgoriikadepartemeantta. Ollu departemeanttain ja etáhtain lea oasus norgga olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihkas. Suodjalanministtar ja su departemeanta leat guovddážis sihkkarvuođapolitihkalaš gažaldagain.

Hearkkibut ja molsašuddi Eurohpá

Sivvan dasa ahte ráđđehus lea álggahan guorahallama lea go mii daid maŋimuš jagiid leat vásihan duođalaš sihkkarvuođapolitihkalaš rievdadusaid. Dassá lea guhkes áigi go sihkkarvuođapolitihkalaš dilli leamaš nu duođalaš go dál.

Min lagaš guovllut máddin vásihit heahtedili. Njuolggadusat mat Norgii leat leamaš ávkkálaččat leat áitojuvvon. Eurohpálaš ovttasbargu geahččaluvvo, báhtareddjiid, ekonomalaš roasuid ja lassáneaddji terrorfallemiid geažil.

Jos galggašin geahččalit govvet dilálašvuođa, áiggi vuoiŋŋa ovttain sániin, de dasa buot buoremusat heive sátni lassihearkivuohta – ahte vuođđu fápmostivrenvuohkái mii Eurohpás ja máilmmidásis lea huksejuvvon daid maŋimuš 70 jagi lea hearkkibut go doaivvuimet.

Mii suorganeimmet veahkaválddálašvuođa geažil mii dáhpáhuvai Balkanis ja Rwandas '90-logus, čakčamánu 11.b. dáhpáhusaid ja Afghanistána ja Iraka hástaleaddji fallehemiid geažil, ja jagi 2008 finánsaroasu geažil.

Muhto dat dovdui eanemusat dego sis ii lean dáhttu čuovvut vuđolaš ja guovdilis positiivvalaš ovdánahttinviggamušaid.

2016 álggogeahčen vásiheimmet duođalaš ráfehisvuođa – go Syria measta šattai heahtedillái, ollu dorvoohccit – olbmot geat báhtarit Assad bombbain ja Isil ilgadis veahkaváldimis.

Isil (*) lea buktán Syria-soađi Eurohpái.

Midjiide lea maid stáđismeahttun Ruošša hástalussan.

Seammás rahčá máilmmiekonomiija beassat eret heajos ekonomalaš dilis mii šattai maŋŋil 2008. Ollu riikkain Lulli-Eurohpás lea bargguhisvuohta hui duođalaš nuoraid gaskkas.

Ovdáneapmi lulliguovlluin

Gaska-Nuortti ja Davvi-Afrihká moivedilis leat veahkaválddálaš ekstremisttat ožžon coavcci. Isil ja eará joavkkut illástit ja oalgguhit terrordaguide Eurohpás ja muđui máilmmis.

Syria sisriikkasoahti lea vearrámus ovdamearka. Dan botta go mii leat dás Litteraturhuset čoahkkinlanjas, de leat logiduháhiid mielde báhtareaddjit jođus bombejuvvon Aleppos Turkiai.

ON sáttaolmmoš Syrias, Staffan de Mistura, áŋgiruššá máhcahit oasálaččaid fas šiehtadallanbeavdái. Norga ja riikkaidgaskasaš gulahallanjoavku áigot su doarjut nu ollu go nagodit dán váttis barggus.

Ruhtaaddiriikkaid konfereanssas Londonis mannan vahkus – maid Norga vuolggahii ja lágidii ovttas Stuora Británniain, Duiskkain ja Kuwaitain - almmuhii stáhtaministtar Solberg ahte Norga áigu juolludit sullii logi miljárdda kruvnnu mii njealji jagis galgá geavahuvvot humanitára veahkkái Syrias ja lagašriikkain.

Máilmmiservodat ii leat goassige ovdal čohkken nu ollu ruđaid ovtta beaivvis.

Norga ii leat gossige ovdal juolludan nu ollu ruđaid humanitára veahkkái.

Dákkár issoras gillámušat ja váilevaš politihkalaš dáhttu gávdnat čovdosiid gáibidit nana humanitára beroštumi.

Muhto mii eat sáhte diesa bissánit. Mii fertet bargat hui strategalaččat, ja eastadeaddji vugiiguin, rašis stáhtaid ektui.

Dan dihte almmuhan ahte mii háliidat vuoruhit rašis stáhtaid – vuoruheapmi mii ovttastahttá ja nanne min doaimmaid mat galget váikkuhit dasa ahte hukset ráfi ja dássitvuođa Davvi-Afrihkás, Sahel-guovllus ja Gaska-Nuorttis.

Mii fertet bargat vai stáhtat dáid rašes guovlluin eai heađástuva ja álggat sođiid ja riidduid, ja fertet maid fuolahit ahte báhtareddjiid lohku ii lassán.

Mii áigut nannet ráfi ja soabalašvuođabarggu dáid stáhtain – kapasitehtahuksen, dearvvašvuohta ja oahppu leat mearriduvvon vuoruhansuorggit.

Mánát ja nuorat geat eai oaččo oahpu, eai oaččo barggu ge, ja dalle sáhttet sii jođánit darvánit veahkaválddálaš ekstremisttaid daguide.

Ruošša

Dat go Ruošša vuollástii Krima ja rihkkui álbmotrievtti, ja dohkketmeahttun seaguheapmi Nuorta-Ukrainas leat váikkuhan dasa ahte sihkkarvuođadilli Eurohpás lea nuppástuvvan.

Mii maiddái fuolastuvvat go Ruošša doarju Assada go jotket veahkaválddálašvuođa iežas álbmoga vuostá.

Min lihttoriikkat ja seammadássásaš stáhtat leat čájehan seamma lágan vuostehágu Ruošša daguide Ukrainas.

Nato lea Ukraina-roasu oktavuođas nannen iežas doaibmanávccaid ja čađahan moanat ođastus- ja heivehandoaibmabijuid. Warszawa váldočoahkkimis suoidnemánus dán jagi galgá dát bargu čuovvoluvvot.

Seammás lea Ruošša min kránnjáriika – ja mii háliidat buori kránnjáoktavuođa Ruoššain.

Das ii leat makkárge vuostálasvuohta ahte áimmahuššat iežamet bilaterála beroštumiid Ruošša ektui ja seammás – ovttas lihttoriikkaiguin ja seammadássásaš stáhtaiguin – čuoččuhit álbmotrivttiid suodjaleami ja dehálaš prinsihpaid.

Ruoššain lea mis ain buorre geavatlaš ovttasbargu ja konstruktiiva gulahallan, erenoamážit davviguovlluin.

Maŋimuš ovdamearka leat dat ollu báhtareaddjit ja dorvoohccit geat rasttildedje min oktasaš rájá čakčat.

Buorre gulahallan ja doaibmabijut goappaš beal rájá leat bissehan dán olmmošrávnnji, mii goappaš riikkaide lea buorre.

Ovttasbargu ollu surggiin doaibmá maid hui bures – nu go guolástushálddašeamis, birasgáhttendoaimmain, ohcan ja gádjunovttasbarggus, ja Suodjalusdoaimma váldoguovddáža ja Davvisoahtefatnasiid rabas telefovdnalinnjá oktavuođas.

Juoga manná rivttes guvlui

Go mii vásihat dákkár duođalaš dáhpáhusaid ja govvet dili hui seavdnjadin, de lea dehálaš ahte eat vajáldahte dan ahte muhtun áššiin aŋkke manná rivttes guvlui máilmmis.

1990 rájes lea sin lohku geat ellet surgadis geafivuođas beliin njiedjan. India rájes gitta Nigeria rádjai lassána globála gaskaseahtu.

Muđui leai ollu man ovddas beasaimet illudit jagi 2015: atomašiehtadus Iranain dohkkehuvvui, USA ja Cuba álggaheigga fas diplomáhtalaš šiehtadallamiid, dálkkádatšiehtadus Parisas, WTO-šiehtadus Nairobis, ráfiproseassa Colombias, politihkalaš ovdáneapmi Sri Lankas ja Myanmaris.

Buot dát leat positiivvalaš ovdánandovdomearkkat.

Ja daid lea vejolaš sihkkarastit dušše jos mii bealuštat ja gáhttet dan arkitektuvrra maid leat huksen nuppi máilmmisoađi rájes – máilmmiviidosaš rámmavuogádaga mii vuhtiiváldá gávppašeami ja ahtanuššama mii dađistaga lassána, ja dat mii dohkke ovtta riikii, dohkke maid eará riikii.

Mii fertet suodjalit dán «win-win»-máilmmi, ja «win-win»-jurddašeami, ja vuostálastit árvvohisjurddašeami.

Norgga olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihkalaš váldolinnját bissot nu go dál.

Árvvut nu go olmmošvuoigatvuođat ja sátnefriddjavuohta man ala min servodat lea huksejuvvon, lea maid dehálaš go vuolgit máilbmái.

Stuoradiggedieđáhusa bargu galgá čielggadit movt ovdánahttindovdomearkkat mearkkašit norgga olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihkkii. Dieđáhus galgá fátmmastit viidábut go daid fáttáid maid birra lean válljen namuhit otne.

Mii fertet čilget hui dárkilit mii Norgii lea dehálaš. Mii fertet sirret eret daid osiid mat eai leat dehálaččat. Mii fertet dohkkehit ahte mii eat nagot čoavdit buot áššiid. Ja mis galgá leat dáhttu ja návccat ja beaktilis diplomatiija čuovvolahttit iežamet beroštumiid.

Mis lea dárbu vuđolaš ságastallamiidda čielggadit iežamet doaibmavejolašvuođaid.

Mun háliidan rabas proseassa gos oažžut oaiviliid ja cealkámušaid áššedovdibirrasiin ja muđui álbmogis.

Olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihkka berre ságastallojuvvot ii dušše váldočoahkkinbevddiin, muhto maiddái gievkkanbevddiin.

Mun háliidivččen ahte ollugat ságastallagohtet mearriduvvon vuoruhemiid birra.

Giitu beroštumi ovddas.

(*) Isláma stáhta Irakas ja Levantenis.