Politihkka mii ovdánahttá ja stáđásmahttá - davvi álbmoga ja riikka várás

Nana ja ealli Davvi-Norga ii leat dehálaš dušše davviguovlluide, muhto olles riikii. Dan celket gávcci ráđđehusmiellahttu geat odne ovddidit ođđa stuoradiggedieđáhusa davviguovlluide.

Guokte jagi maŋŋá go álggaheimmet lagas ovttasbarggu davviguovlluid álbmogiin sáhttit mii odne Stuoradiggái ovddidit ođđa davviguovlludieđáhusa. Dassá lea ovcci jagi go maŋimuš dieđáhus almmuhuvvui. Ođđa dieđáhusa liigenamahus lea “Olbmot, vejolašvuođat ja Norgga beroštumit davviguovlluin”. 

Davviguovlluin lea sisriikapolitihkas ja olgoriikapolitihkas sáhka seamma áššis.  Norgii lea guovddáš ášši ahte gaskavuođat doibmet bures ránnjáiguin ja ránnjáriikkaiguin ja ahte luondu geavahuvvo dohkálaččat ja hálddašuvvo beaktilit. Norgii lea maid dehálaš ahte nuorat čađahit oahpu, ožžot bargovejolašvuođaid ja ásset davviguovlluin. Davvi álbmot lea min mávssoleamos sihkkarvuođapolitihkalaš investeren, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg.  Son čuovui čoahkkima Álttás go dieđáhus almmuhuvvui. Seamma dagai olgoriikaministtar Ine Eriksen Søreide.

-Máilbmi lea rievdan das rájes go ovddit davviguovlludieđáhus almmuhuvvui ovcci jagi dassá. Lea dárbbašlaš ahte mii oažžut áigeguovdilis dieđuid davviguovlluid deháleamos hástalusaid ja vejolašvuođaid birra. Sihkkarvuođapolitihkalaš dilli lea sakka rievdan jagi 2011 rájes ja ođđa analysat gáibiduvvojit. Dat suorgi lea ge erenoamážit vuhtiiváldojuvvon ođđa dieđáhusas, dadjá olgoriikaministtar. 

Strategalaččat lea dehálaš ahte Davvi-Norga šaddá resursarikkis ja eallinfámolaš riikaoassin.

- Danne ferte davviguovlluid divaštallamis maiddái sáhka bargosajiin ja árvoráhkadeamis, ja skuvllaid, astoáiggefálaldagaid ja fievrrideami birra. Olles riikii lea dehálaš ahte mis lea Davvi-Norga gos olbmot háliidit ássat, čađahit oahpu, bargat, ráhkadit bargosajiid ja váikkuhit ekonomalaš ovdáneapmái, dadjá guovllu- ja digitálaministtar Linda Hofstad Helleland.

Ealáhuspolitihkas lea sáhka olbmuin ja gánnáhahtti ja ceavzilis bargosajiid ráhkadeames.   

- Das lea sáhka ođđahutkamušas, ealáhusovddideamis, kapitálas ja doaimmain mat ovddidit ruoná nuppástuhttima ja ruoná molsašumi. Dat guoská erenoamážit mearradoalloealáhussii, dadjá ealáhusministtar Iselin Nybø.   

Davvi-Norgga ealáhusat leat bures birgen ja ovdáneapmi lea gaskamearálaččat leamaš stuorit go riikkas muđui maŋimuš logi jagi ovdal pandemiija. Ráđđehus háliida ahte dat galgá joatkašuvvat.   

- Báikkálaš eaiggátvuohta ja hálddašanortnegat mat dovdet dilálašvuođaid davvin leat dehálaččat viidáset ovdáneapmái. Davviguovlludieđáhusas almmuhat ahte háliidat ásahit investerenfoandda stáhtalaš ja priváhta kapitálain, mii galgá hálddašuvvot Davvi-Norggas. Mii áigut maid doarjut Arctic Investment Platform ásaheami, mii lea Norgga, Ruoŧa ja Suoma davviguovlluid ja Den europeiske investeringsbanken ovttasbargoprošeakta. Ulbmil lea ovddidit ovttasdoaibmama guovlluid gaskka ja háhkat eanet investeremiid, dadjá ealáhusministtar.

Stuoradiggedieđáhusa barggu oktavuođas lea ráđđehus vuođđudan nuoraidpanela mas leat mielde 50 davviguovllu nuora. Joavku deattuha mielváikkuheami. Go mii leat vuođđudan nuoraidpanela ja bidjan dieđáhussii mielddusin buot sin cealkámušaid, de dovddahat ahte nuoraid lea dehálaš searvadahttit davviguovllupolitihkkii. Mánáid- ja bearašministtar Kjell Ingolf Ropstad giitá joavkku rehálaš ja vuđolaš cealkámušaid ovddas, ja ovttasbarggu ovddas mii lea leamaš hui movttiidahtti.

- Nuorat leat davviguovlluid boahtteáigi. Danne lea dehálaš ahte gávdnojit oahppovejolašvuođat, orrunsajit, vejolašvuođat álggahit iežaset fitnodaga ja searvat astoáiggefálaldagaide, kulturfálaldagaide ja geavahit fievrridanfálaldagaid. Mii čuovvulat nuoraid cealkámušaid ahte nuoraid eanet searvadahttit, earret eará áigut addit doarjaga nuoraidkoordináhtorvirgái Regionála davviguovlluforuma čállingottis, dadjá Ropstad.  

Nuoraidpanela mielas lea erenoamáš dehálaš ovddidit Davvi-Norgga geasuheaddji riikaoassin gos ođđa doaimmat dađis álggahuvvojit ja gos lea buorre ekonomalaš ovdáneapmi. Ráđđehus lea vuhtiiváldán nuoraid rávvagiid ja evttohan juolludit golmma jagi badjel njeallje miljovnna kruvnno fondii ruhtadit nuorra fitnodatálggaheddjiid. Norinnova galgá foandda hálddašit. Foanda galgá vuoruhit prošeavttaid mat leat vuođđuduvvon dutkamii ja árvoráhkadeapmái. 

Dieđ. St. 9 (2020-2021) sisttisdoallá čuovvovaš kapihttaliid maid sáhttá lohkat dáppe: (liŋka rahpasa 11.45)

  • Olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihkka
  • Dálkkádat ja biras
  • Servodatovdáneapmi davvin
  • Ealáhuseallin ja gelbbolašvuohta
  • Siskkáldas struktuvra, fievrrideapmi ja gulahallan
  • Sihkkarvuohta ja gearggusvuohta

Maiddái áššit nu go ceavzilvuohta, mearra, sámi áššit/eamiálbmot, ássanvejolašvuođat, nuorat ja kultuvra ja valáštallan čilgejuvvojit dieđáhusas vuđolaččat ja čielgasit. 

Loga Nuoraidpanela raportta dáppe:

Geahča almmuheami dáppe