Ráhkadit eanet, searvadahttit eambbogiid

– Mii šaddat korona-njoammudávddain eallit maiddái boahtte jagi. Stáhtabušeahtta galgá danne sihkkarastit eastadandoaimmaid hálddašit njoammudávddaid ja doaibmabijuid vai eanaš olbmot sáhttet searvat bargoeallimii. Muhtun ealáhusat gal ain dárbbašit liige doarjaga  vai birgejit roasu čađa. Seammás galgat láhčit dili árvobuvttadeapmái ja ruoná nuppástuhttimii, vai nagodat dustet buot hástalusaid mat mis leat ovddabealde, cealká ruhtadanministtar Jan Tore Sanner (O).

Stáhtabušeahtta 2021 lea vuođđuduvvon ráđđehusa strategiija áigumušaide vai Norga beassá korona-roasus eret:  Ráhkadit eanet ja searvadahttit eambbogiid. Ekonomalaš politihka ulbmil lea:

1. Máhcahit olbmuid fas bargoeallimii: Mii fertet fitnodagaid veahkehit vai dat fas doaibmagohtet miehtá riikka ja bargat dan ovdii ahte nu ollugat go vejolaš besset fas bargagoahtit.
2. Sihkkarastit ahte fitnodagain leat máŋggalágan doaimmat: Mii fertet ráhkadit eanet bargosajiid, eanet fitnodagain, miehtá riikka. Priváhta ealáhusat galget ásahit eanet bargguid. Mii hukset geainnuid ja ruovdemáđijaid, ja buoridat rámmaeavttuid fitnodagaide. 
3. Ovddidit ruoná boahtteáiggi: Mii galgat láhčit dili ealáhuseallimii vai dat nagoda ráhkadit ruoná bargosajiid ja eanet guoddevaš boahtteáiggi.
4. Hukset gelbbolašvuođa: Mii galgat fuolahit ahte eambbogat čađahit ja cevzet joatkkaskuvlla ja ahte eambbogat háhket gelbbolašvuođa maid boahttevaš bargo- ja ealáhuseallin dárbbaša. Mii áigut viidáset ovdánahttit Oahppoloktema 2020.
5. Eambbogiid searvadahttit: Buohkat galget oažžut vejolašvuođa searvat sihke bargoeallimii ja servodateallimii.
6. Seailluhit oadjebasvuođa ja luohttevašvuođa norgga servodagas, ja bisuhit nana riikkaidgaskasaš beroštumi ja áŋggirdeami.

– 2021 stáhtabušeahtain ráđđehus joatká guhkesáiggi barggu sihkkarastit ceavzilvuođa ja ovdánannávccaid norgga ekonomiijas. Jos vel ekonomalaš dilli dál lea buoret go ovdal, de áiggun deattuhit ahte roassu ii leat nohkan. Bušeahtta, maid mii odne almmuhat galgá heađuštit korona-njoammudávdda leavvama, ja ovddidit ovdáneami ja bargosajiid, dadjá ruhtadanministtar.    

Jagi 2020 lei dárbu álggahit hui ollu ekonomalaš doaibmabijuid hehttet pandemiija negatiivvalaš váikkuhusaid. Doaibmanjuolggadusa vuođul lea ráđđehus geavahan hui ollu oljoruđaid vai nagodat bisuhit doaimmaid ja barggahusa, ja hehttet bargguhisvuođa.

– Mii áigut bargat buot maid sáhttit vai Norga birge nu bures go vejolaš roasu čađa, ja fertet garvit dan ahte rehket fievrriduvvo nuoraide,  dadjá ruhtadanministtar.

Boahtte jagi bušeahtta eaktuda dan ahte ain lea dárbu ruhtadanpolitihkalaš doarjjaortnegiidda, muhto ii nu ollu go diibmá. Ollu gaskaáigásaš doaibmabijut, mat álggahuvvojedje  korona-njoammudávda vearrámus áiggi leat loahpahuvvon ja oljoboađuid golut leat fas golbma proseantta foandaárvvus. Ruhtageavaheapmi lea almmatge ollu eanet go ovdal pandemiija, ja sihke 2020 ja 2021 bušeahtas vuoruhuvvojit doaimmat ja bargosajit boahtte jahkái.

Deháleamos doaibmabijut:

1. Olbmuid máhcahit fas bargui

• Fámolaš ruhtadanpolitihkka maiddái jagi 2021, man ulbmil lea ovddidit doaimmaid miehtá riikka
• Dienasvearus viiddis geahpádusat
• 7000 ođđa doaibmasaji

2. Sihkkarastit ahte fitnodagain leat máŋggalágan doaimmat

• Vearrorievdadusat mat nannejit ealáhuseallima:
• Bargokapitála vearuhusa geahpedit ain eanet
• Lasihit vearrogeahpádusa jos ossosiid oastá dan fitnodagas gos bargá
• El-fápmovearu nuppástuhttin – addá fitnodagaide investerennávccaid
  • 15 proseantta gáldovearuhus reanttuid ja royalty ovddas
  • Álkit njuolggadusat
  • 45 miljárdda dutkamii ja ovddideapmái
  • Mealgat ollu investeremat geainnuide ja ruovdemađiide
  • Váikkuhangaskaoamit innovašuvdnii ja eksportafievrrideapmái galget ain vuoruhuvvot

3. Ráhkadit ruoná boahtteáiggi:

• Lassi CO2-divat
• 2,7 miljárdda ruvnnu CO2 čohkkemii, fievrrideapmái ja rádjamii
• “Ruoná-bargovuogádat”
• Dálkkádatseasti fievrridančovdosat
• Joatkit doaimmaid mat ovddidit ruoná mearrajohtolaga ja fanasođasmahttima

4. Hukset gelbbolašvuođa:

• 5000 eanet oahpposaji universitehtain ja allaskuvllain
• 2100 eanet oahpposaji alit fidnofágalaš oahpus, nugo Industriijafágaskuvllas
• Láhčit dili dasa ahte eanebut čađahit ja cevzet joatkkaskuvlla
• 900 miljovnna ruvnnu gealboođastussii “Olles eallima oahppat”
• Dahkat álkibun ovttastahttit oahpu ja barggu
• Guhkidit vejolašvuođa ovttastahttit beaiveruđaid lassi gelbbolašvuođain suoidnemánu 1.beaivvi rádjai

5. Searvadahttit eambbogiid

• Bargomárkandoaimmat: Vuoruhit nuoraid ja sin geat dárbbašit veahki
• Searvadahttin veahkkálasbargui
  • Bargodoarjja
  • Veahkkeortnet ja bálkádoarjja
  • Bargohárjehallan
  • Oahppokoordináhtor
• Searvadahttin
  • Bargovejolašvuohta
  • Giellaoahpahus
  • Friddjavuohta negatiivvalaš sosiála dárkkisteamis
  • Dulkabálvalusat

6. Seailluhit oadjebasvuođa ja luohttevašvuođa norgga servodagas, ja  riikkaidgaskasaš beroštumi  

• Lasihit mánáidoaju ja ovttaháválaš doarjaga
• Mánáid astoáiggekoartta geahččalanprošeavtta buoridit
• Doarjaga lasihit mii addá vejolašvuođa searvat luopmo- ja astoáiggefálaldagaide
• Skuvlaastoáiggeortnega vuoládusaid viiddidit
• Vuoruhit buori buohcceviessoekonomiija ja buriid dearvvašvuođabálvalusaid
• 3,5 miljárdda lassi juolludus suodjalussuorgái
• Joatkit 400 ođđa politiijavirggi
• Ovddidan- ja veahkkedoaimmaide juolluduvvo 1 proseantta riikka oppalaš dietnasiin (BNI)

Tabealla 1 Norgga ekonomiija váldologut. Ovddit jagi proseanttalaš rievdadus jos eará ii leat almmuhuvvon

	Mrd. Ruvnnu1
	2019	2019	2020	2021
Priváhta geavahus	1591,3	1,5	-6,0	7,8
Almmolaš geavahus	866,7	1,7	2,2	1,1
Bruttoinvesteremat bistevaš kapitálas	926,5	6,1	-5,0	1,0
Das: Oljobohkamat ja revrrefievrrideamit	178,4	12,8	-2,2	-11,5
Nannán-Norgga fitnodagat	335,8	5,6	-10,6	5,4
Viesut	196,2	-0,9	-6,9	4,9
Almmolaš hálddašeapmi	212,7	7,5	4,5	1,1
Nannán-Norgga gálvojearru2	3202,7	2,2	-4,2	5,7
Eksporta	1311,5	1,5	-2,1	4,3
Das: Luondduolju ja luonddugássa	463,7	-4,3	9,0	6,3
Nannán-Norgga gálvvut	432,3	4,9	-4,4	3,5
Nannán-Norgga bálvalusat	272,4	6,2	-13,2	6,2
Importa	1249,3	5,2	-10,6	4,7
Bruttonationálabuvtta	3549,4	1,2	-1,5	4,5
Das: Nannán-Norga	3038,6	2,3	-3,1	4,4
Eará váldologut:
Barggahus, olbmot		1,6	-1,6	0,6
Bargguhisvuođalogut, AKU (dássi)		3,7	4,7	4,4
Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi)		2,2	4,9	3,1
Jahkebálkká lassáneapmi		3,5	1,7	2,2
Konsumhaddelassáneapmi (KPI)		2,2	1,1	3,5
KPI-JAE lassáneapmi		2,2	2,7	2,2
Luondduoljohaddi, ruvnnut juohke fáhtas (jotkkolaš hattit)		564	408	424
Golmmamánnosaš ruhtamárkanreantu, pst.3		1,6	0,7	0,4
Importabuohtastahttojuvvon ruvdnokursa (I-44), jahkásaš rievdadus, pst.4		2,9	5,7	-2,4
BNP ovdáneapmi Norgga gávpeguimmiin5		1,9	-6,3	4,8

¹ Gaskaboddosaš rehketdoallologut, jotkkolaš hattit.

² Earret vuorkárievdadusa.

³  Meroštallojuvvon mearreáigehattit čakčamánus.

⁴ Positiivvalaš logut almmuhit heajos ruvdnoárvvu.

⁵ Norgga 25 deháleamos gávpeguoimmi buohtastahttojuvvon Norgga eksportagálvvuiguin Nannán-Norggas.

Gáldut: Statistihkalaš guovddášbyrå, ICE, Norgga Báŋkku, Nav, Reuters, Macrobond, OECD, IMF, Eurostat ja Ruhtadandepartemeanta.

 

Tabealla 2 Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda váldologut. Mrd. Ruvnnu

	2019	2020	2021
Sisaboađut oktiibuot	1 407,4	1 236,9	1 242,1
1 Sisaboađut petroleumdoaimmain	283,2	114,7	122,3
1.1 Vearut ja divadat	140,4	30,2	15,9
1.2 Eará petroleumsisaboađut	142,9	84,5	106,4
2  Sisaboađut earret petroleumsisaboađut	1 124,2	1 122,2	1 119,8
2.1 Divadat ja vearut Nannán-Norggas	1 030,9	1 024,7	1 040,9
2.2    Eará sisaboađut	93,3	97,5	78,9
Golut oktiibuot	1 378,1	1 583,4	1 514,8
1  Golut petroleumdoaimmaide	26,3	28,0	23,8
2  Golut earret petroleumdoaimmaide	1 351,8	1 555,4	1 491,0
Stáhtabušeahta badjebáza ovdal sirdima Stáhta olgoriikka penšunfondii	29,3	-346,5	-272,7
- Netto ruhtaboahtin petroleumdoaimmain	256,9	86,7	98,5
= Oljomuddejuvvon badjebáza	-227,6	-433,2	-371,2
+ Sirdin Stáhta olgoriikka penšunfoanddas	228,6	433,2	371,2
= Stáhtabušeahta badjebáza	0,9	0,0	0,0
+ Netto várrejuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas	28,4	-346,5	-272,7
+ Stáhta penšunfoandda reantoboađut ja vuoitu 1	247,5	223,0	235,1
= Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda badjebáza oktiibuot1	276,7	-123,5	-37,6
Memo:
Stáhta olgoriikka penšunfoandda márkanárvu2	8 243	10 086	10 300
Stáhta penšunfoandda márkanárvu2	8 483	10 355	10 577
Álbmotoaju ahkepenšuvdnageatnegasvuođat 2,3	8 722	8 941	9 201
Struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuollebáza, mrd. Ruvnnu	242,6	395,0	313,4
Foandakapitála proseantan	2,9	3,9	3,0
Nannán-Norgga BNP-logut proseantan	7,9	12,3	9,4
Bušeahttaindikáhtor, proseantaovttadat 4	0,4	4,5	-2,9
Korona-muddejuvvon bušeahttaindikáhtor, proseantaovttadat5			1,0
Duohta, vuollásaš gollolassáneapmi, pst	1,7	10,1	-4,6

¹ Kursavuoittut dahje –massimat eai leat mielde.

² Jagi álggus.

³ Čohkkejuvvon ahkepenšuvnna vuoigatvuođaid dáláárvu maid álbmotoadju lea geatnegahtton máksit.

⁴ Positiivva logut govvidit ahte bušeahtta lea ekspansiiva. Das ii vuhtiiváldojuvvo ahte sisaboahto- ja gollopoasttat sáhttet ekonomiija dillái mearkkašit iešguđet láhkai.

⁵ Jagi 2020 viiddis ja gaskaboddosaš koronadoaimmaid geažil, lea struktuvrralaš, oljomuddejuvvon bušeahttavuolláibáza lassánan sullii 1 proseantta árvobuvttadeami árvvus jagi 2020 rájes jagi 2021 rádjai.

Gáldut: Ruhtadandepartemeanta ja Statistihkalaš guovddášbyrå.