Ráđđehusas ruoná gilvovuoibmestrategiija

Dálkkádatpolitihkka lea čavgadit ja teknologalaš ovdáneapmi manná jođánit ja dat rievdada norgga ealáhusaid rámmaeavttuid. Ruoná gilvovuoimmi strategiija, maid ráđđehus almmuha odne, ráhkkanahttá Norgga dohppet daid ođđa vejolašvuođaid maid ruoná molsun addá.

-Mii galgat unnidit luoitimiid unnimusat 40 proseanttain jagi 2030 rádjái. Muhto mii fertet maid háhkat ođđa bargosajiid ja sihkkarastit norgga árvoháhkama ja buresbirgejumi. Ruoná gilvovuoimmi strategiija lea geaidnu dán nuppástuhttimii, dadjá dálkkádat- ja birasministtar Vidar Helgesen.

Strategiijas leat čieža prinsihpa ruoná gilvovuoibmái. Dát prinsihpat leat boahtteáiggi politihkkii vuođđun. Vuosttaš prinsihppa lea ahte eiseválddit addet einnostahtti rámmaeavttuid ja doaimmalaččat láidestit bargguid mas servodat nuppástuvvá vuollegisluoitinservodahkan.

Stáhta áigu almmolaš haddefálaldagaid bokte váikkuhit dasa ahte atnui váldit ja ovddidit ođđa biras- ja dálkkádatustitlaš teknologiijaid, buktagiid ja čovdosiid.

Ulbmiláŋggirdeaddji vugiin bargojuvvo ovddidit dálkkádaga ja birrasa, almmolaš ruhtadan dutkama, innovašuvnna ja teknologiijaovdáneami.

Dilli galgá heivehuvvot vai geavaheddjiin, ealáhusain ja investoriin leat dárbbašlaš dieđut válljet ruoná čovdosiid ja buktagiid, ja ruoná gilvovuoimmi vuođđun galget leat doaibmi márkanat.

Strategiija deattuha seammás dan prinsihpa ahte nuoskkideaddji šaddá máksit. Go luoitimis gáibiduvvo máksu, de dat movttiidahttá ovddidit ođđa birasteknologiija.

-Ráđđehusa strategiijas lea ruoná gilvovuoibmái ollislaš politihkka. Dat addá vuođu ealáhusaide miehtá riikka ávkkástallat vejolašvuođaid mat leat ruoná molsumis, dadjá dálkkádat- ja birasministtar Vidar Helgesen.

Ruoná gilvovuoimmi ovddideamis lea juo Norga olu bargan máŋgga suorggis. Ráđđehusa áŋgiruššan elektrihkalaš fearggaid ovddideamis lea addán ealáhusaide mearragáttiin árvoháhkama ja innovašuvnna. Máŋgga riikkaidgaskasaš mariidnasuorggi báhtterbuvttadeaddjis lea dál buvttadeapmi Norggas.

Ođđa teknologiija maid lasiha stuorrunvejolašvuođaid mearradoalloealáhusas, ja norgga ođasmahtti energiijaresurssat ja ráđđehusa árjjalaš politihkka addá vejolašvuođaid ásahit ruoná diehtoguovddážiid.

Muhto fysalaš dálkkádatrievdamat ja unnánet oljo- ja gássajearru, sáhttá maid leat hástaleaddjin norgga ekonomiijii. Danin lea ráđđehus, oassin ruoná gilvovuoimmi strategiijas, ceggen áššedovdilávdegotti mii galgá gávnnahit vejolaš dehálaš globála, dálkkádatguoski riskafáktoriid, ja árvvoštallat daid mearkkašumi norgga ekonomiijii ja ruđalaš stabilitehtii.

Strategiija lea ráđđehusa čuovvoleapmi áššedovdilávdegotti ruoná gilvovuoimmi rávvagiin maid dat geigii raporttastis diimmá čavčča.

Buorre ovttasbargu ealáhusaiguin lea mearrideaddjin ruoná gilvovuoimmi strategiija čuovvoleapmái. Ráđđehus áigu danin ain joatkit dynamihkain mii ásahuvvui barggus mas ealáhusat ráhkadedje iežaset geaidnokárttaid ruoná gilvovuoimmi várás.

Dál ásahuvvo ođđa strategiijaforuma proseassaindustriijii, Prosess 21. Ráđđehusa iežas dálkkádatráđđi lea ain ságastallanbáikin strategalaš digaštallamiidda ealáhusaiguin, áigumušain ahte nuppástuhttot vuollegisluoitinservodahkan.

-Ruoná molsun addá ođđa ealáhusaide stuorrunvejolašvuođaid. Ruoná gilvovuoimmi strategiija čujuha geainnu nullaluoitinservodaga guvlui, ii nullaovddidanservodahkii, dadjá Vidar Helgesen.

Bedre vekst, lavere utslipp – regjeringens strategi for grønn konkurransekraft

Ruoná gilvalanvuoimmi nannen 2018 stáhtabušeahtas

  • Ráđđehus áigu ruhtadit Enova doaimma ja dan dahkat eambbo einnostahttin ja mearrediđolažžan. 2018 rájes ordnejuvvo nu ahte Dálkkádat- ja energiijafoandda vuoittu sadjái bohtet dábálaš juolludeamit, mat eai leat čadnon reantodássái. Ollislaš juolludeapmi Enovai dalle šaddá sullii 2,7 miljárdda ruvnno 2018:s.
  • Ráđđehus ásaha ođđa investerenfitnodaga mii galgá váikkuhit dálkkádatluoitimiid geahpideapmái ođđa teknologiija investeremiiguin. Evttohuvvo ahte fitnodat oažžu 400 miljovnna ruvdnosaš investerenrámma 2018 rájes. Juolludeamit lasihuvvojit vel eanet fitnodaga doaimma ja investerenvejolašvuođaid dáfus.
  • Ráđđehus lea dahkan álgaga offensiivvalaš áŋgiruššamii profileret ja čalmmustahttit norgga, ruoná čovdosiid mat lasihit eksportta ja geasuhit riikkaidgaskasaš investoriid Norgii. Innovašuvdna Norga lea ožžon barggu ásahit ovttasbarggu priváhta ealáhusaiguin ja dasa evttohuvvo 10 miljovnna ruvdno.
  • Dálkkádat- ja birasdepartemeantta juolludeami evttohit nannet vuollegisluoitimii ja ruoná gilvofámu dutkamii 20 miljovnna ruvnnuin 2018:s. Áŋgiruššan lea joatkkan dan 71,5 miljovnna ruvdnui mii juolluduvvui 2017:s. Dasa lassin evttoha ráđđehus juolludit 10 miljovnna ruvnno Eanandoallo- ja biebmodepartemeanttas boahtteáiggi bioekonomiija ja vuollegisluoitinservodaga teknologiijaovdáneapmái.
  • Oktiibuot evttohuvvo 450 miljovnna ruvdnosaš juolludeapmi birasustitlaš dutkamii OED 2018 bušeahtas, das addo 265 miljovnna ruvdno prográmmii ENERGIX, 177 miljovnna ruvdno Birasustitlaš energiija dutkanguovddážii (BED) ja 8 miljovnna ruvdno strategalaš energiijadutkamii.
  • Ráđđehus joatká dálkkádatdoaimmaid doarjjaortnegiin suohkaniidda, Dálkkádatáŋgiruššan, nu ahte 2018:s sáhttá doarjjalohpádusaid addit sullii 100 miljovnna ruvnno ovddas. Prošeavttat maidda doarjja addo leat dálkkádatustitlaš visttit, busset mat ieža vudjet ja jođánisgealddánat elektralaš droššiide j.e.  Dálkkádatáŋgiruššan dáinna lea ožžon sullii 250 miljovnna ruvnno maŋemus guovtti jagis.