Ráhkis olbmot!

Buorre ođđajahki!

Dát jahki šaddá gáibideaddjin ja gelddolaš. Mii áigut rievdadit ja buoridit Norgga dearvvašvuođa, ja mii áigut bargat dan ovttas.

Munnje lea dat stuora dáhpáhus. Viimmat beassat mii čađahit dan politihka maid leat ovddidan. Áŋgiruššan galgá addit bohtosiid divššohasaide.

Máŋggas, maiddái dearvvašvuođabálvalusas, leat dovddahan ahte sii eai gáđaš mu doaimma dearvvašvuođaministtarin ja daid duođalaš áššiid maid šaddá meannudit. Mun jurddašan áibbas nuppe láhkai.

Lean ilus go beasan bargat politihkkasurggiin mas mun ja earát sakka beroštat ja oaivilat leat maid olu. Dearvvašvuohta guoská midjiide buohkaide. Dieđán ahte máŋggas dis dovdabehtet seamma láhkái. Dearvvašvuohta lea gáibideaddji, muhto hástaleaddji.

Juoga mii munnje lea eanemus čuohcan dearvvašvuođapolitihkkárin, lea deaivvadeapmi divššohasaiguin ja sin lagamuččaiguin, ja dávjá dearvvašvuođabargiiguin, geat munnje leat almmuhan iežaset váivviid.

Divššohasat geainna lea borasdávda geat leat ožžon diagnosa menddo maŋŋit. Leat leamaš dearvvašvuođabargit geat leat dovdan ahte sii eai leat sáhttán bargat buot maid livčče galgan divššohagaid ektui.

Dieđusge leat eatnašat duhtavaččat. Dan diehtit. Ja dan dáfus galgat illudit. Jos galgat gávdnat ođđa dearvvašvuođapolitihkalaš čovdosiid, de fertet oahppat goappašiid beliid. Buohcceviesut mat lihkostuvvet galget leat ovdagovvan earáide ja mii fertet sis oahppat. Muhto lea maid nu ahte ovttaskas divššohasa oktavuohta dearvvašvuođabálvalusain čájeha lihkostuvvat go vai eat. Danne galgat mii maid váldit oahpu ovttaskas divššohasa heajos vásáhusain.

Maŋŋil gávcci jagi opposišuvnnas – mas njeallje jagi lean leamaš dearvvašvuođa- ja fuolahuslávdegotti jođiheaddjin, lean beassan deaivat ovttaskas olbmuid geat leat muitalan áššiid birra mat eai doaimma.

Muitalusat čuhcet, ja nannejit dan maid dutkamat ja riikkaidgaskasaš dieđut čájehit: Ahte mii leat čeahpit dikšut, muhto ovttasdoaibman ja gulahallan divššohasaiguin, geavaheddjiiguin ja lagamuččaiguin ii doaimma nu bures.

Menddo dávjá gullat ahte divššohasat šaddet vuordit menddo guhká. Dat addá váikkuhusaid. Galggašii dárbbašmeahttun vuordit dárbbašlaš divššu.

Seammás diehtit ahte sii geat suitet máksit iskkademiid ja divššu ovddas eai dárbbaš vuordit. Dákkár vuogi eat hálit Norggas.

Dávjá deaivat mii doaktáriid maid Per Fugelli gohčoda "hávális doavttirin" – don deaivvat sin dušše oktii ovdal go mannet viidáset, ja ođđa boahtá sadjái.

Buohcceviesuid fálaldagain leat menddo stuora erohusat kvalitehta dáfus. Menddo ollu olbmot lápmašuvvet ja jápmet buohcceviesuid boasttudivššu ja váilivuođaid geažil.

Ollu olbmot návccaheamos divššohasjoavkkuin eai oažžu veahki maid dárbbašit – ja fálaldagat eai leat doarvái buorit. Dát gusto eanemusat gárrenmirkkogeavaheddjiide – geat dávjá šaddet vuordit guhkit go nagodit, ja dalle lea mokta nohkan.

Dađistaga oažžut buriid árvosániid dikšobohtosiin, muhto eat leat nu čeahpit organiseremis, bálvalusain ja gulahallamis.

Divššohas Kjersti Løge čálii lohkkiidreive Romsdals Budstikke bláđđái juovlamánus, maŋŋil go leai leamaš buohcceviesus:

"Muhtimat veahkehedje eambbo go sáhtii vuordit dan dilis gos vuogádat ii doaibman. Sii ordnejedje buot! Earát loktejedje olggiid ja eai orron berošteamen das ahte ledje boasttuvuođat, váilivuođat ja maŋŋoneamit."

Erohusat leat stuorrát, muhto ii dušše Løge leat dan vásihan.

Go olmmoš dovdá iežas vealahuvvon rašes ja eahpesihkkaris dilis, de luohttámuš dearvvašvuođabálvalussii šaddá heajubun ja divššohasa oktavuohta dearvvašvuođabálvalusain billistuvvo agibeaivái.

Dálkasiid vuođđun geavahuvvo máhtolašvuohta olbmo rupmaša birra, eanet go ovddit buolva sáhtii oba niegadit ge, ja medisiinnalaš teknologiija ovdána johtileabbo go dan áiggi goas olbmot fitne mánus. Ain lea oktavuohta olbmuid gaskka mii lea deháleamos divššohassii go dearvvašvuođabálvalusa kvalitehta galgá árvvoštallat.

Hotealla- ja restauráŋŋasuorggis – mii lea mu duogáš – gohčodat dan "duohtavuođa boddu". Dávjá oažžu dušše ovtta vejolašvuođa vai deaivvadeapmi šaddá positiivvalaš.

Dearvvašvuođabálvalus ii sáhte dušše mihtidit kvalitehta juohke viđát jagi, ovttaskas divššohasa deaivvadeapmi dearvvašvuođabálvalusain lea maid dehálaš kvalitehtaulbmil.

Muhto eará áššiid bálvalussuorggis ii leat nu dehálaš oahppat. Mun in áiggo bágget dearvvašvuođabargiid "eanet gávppašit" dahje dovdoseamos "áiggot go eanet ovdal go giddet":)

Juo, mis leat hástalusat. Dávjá lea sáhka vuogádagain mat eai doaimma doarvái bures. Ahte ovttaskasolmmoš ii oidno doarvái bures.

Vuogádat lea dohkkehuvvon sivvan dasa ahte divššohas ii dikšojuvvo doarvái bures. Dan mii áigut rievdadit.

Dasa gáibiduvvo kulturrievdadus, ja dat gusto ovttaskas divššohasa rájes bajimus dássái. Dehálaš áššit nugo buorre jođiheapmi ja ovddasvástádus.

Mii buohkat háliidat juksat deháleamos mihttomeari: Sihkkarastit ahte divššohasa oktavuohta dearvvašvuođabálvalusain šaddá nu buorre go vejolaš. Dat mearkkaša ahte divššohasa dárbbut galget guovddážis, ahte oanidit vuordináiggi ja buoridit kvalitehta.

Dan barggu fertet bargat ovttas. Mun háliidan eanet go maidige eará ahte mii sáhttit čoahkkanit ja ovttas áŋgiruššat buoret dearvvašvuođafálaldaga ovdii. Mii berret soabadit ovtta áššis: Mii sáhttit álo šaddat čeahpibun.

Divššohas ja geavaheaddjit galget váldot mielde dearvvašvuođabálvalusa ovdánahttinbarggus. Eai leat dušše dearvvašvuođabargit geat dihtet gokko gáma deaddá.

Ovdalaš juovllaid leai mus čoahkkin badjel 80 geavaheaddji- ja divššohasorganisašuvdna áirasiiguin movt sin searvadahttit ovdánahttinbargui.

Mun ožžon olu buriid árvalusaid. Earret eará dajai Guro Birkeland Norgga Divššohassearvvis: "Joatkevašvuohta dearvvašvuođabálvalusas bissána dásiid gaskka ja doaimmaid gaskka. Jos dát oasit doaimmašedje, de livčče Norgga Divššohassearvvis uhcán bargu".

Dáid sániid mearkkašan.

Divššohasat leat eanemus radikála rievdadeaddjit. Mun háliidan ahte divššohasat, geavaheaddjit ja lagamuččat galget leat seammá dehálaččat go fágaolbmot ja politihkkárat dan barggus mii lea min ovddabealde.

Lean dávjá jearran alddán ja earáin: Movt livčče dearvvašvuođabálvalus doaibman jos divššohas ieš beasašii mearridit?

Livččii go dilli nugo otne? In jáhke.

Go deaivvadehpet divššohasain de lea dis geat bargabehtet dearvvašvuođabálvalusas divššohasa buoremus jurdagis. Dii šaddabehtet jeđđet losses diliin. Dii oaidnibehtet ilu go bures manná. Dii diehtibehtet ahte ii leat sáhka dušše divššohasa eallimis čuohpadansáles. Das lea maid sáhka váhnemiin ja oarbinaččain vuordinlanjas.

Muhto, go oainnán movt áššit leat organiserejuvvon, de eahpidan dávjá ahte lea go divššohas leamaš guovddážis go jurdagat leat smihttojuvvon, bargu organiserejuvvon, plánat ráhkaduvvon ja mearrádusat dahkkon.

Radiumhospitálas leat divššohasat geain lea čižžeborasdávda beassan váikkuhit fálaldagaide. Sii ráhkadedje prošeavtta maid gohčodedje "Jos divššohas beasašii mearridit" mii meannuda movt čađahit iskkademiid jos váruhuvvo ožžon čižžeborasdávdii.

Dás leai fágabargiin ja divššohasain oktasaš ulbmil ja gávdne čovdosiid mat divššohassii heivejedje. Vuordináigi oaniduvvui mealgat dan sivas go geavahuvvojedje divššohasa vásáhusat buoridanbarggus. Ii stuora investeremiiguin, ođđa huksehusaiguin dahje ávdnasiiguin, muhto dábálaš gažaldagain; movt livččiimet organiseren barggu jos divššohas livčče beassan mearridit?

Mii leat ovdan vásihan stuora rievdadusproseassaid dearvvašvuođabálvalusas mat eai lean doarvái bures čadnon bargiide dahje divššohassii. Soaitá čielgaseamos ovdamearka leat OUS-proseassa. Lean geavahan olu áiggi hástalusaide oaivegávpogis maŋŋil go šadden dearvvašvuođaministtarin. Dál lea bargu jođus plánet buriid doaibmannávccaid oanehit ja guhkit áigái. Bargit galget diehtit gii sin lagamus hoavda lea, ja sáhttit gáimmadit suinna dárbbu mielde. Vásáhusat oaivegávpotproseassas čájehit ahte mis ollislaččat lea unnán diehtu gokčá go dearvvašvuođabálvalus boahttevaš dárbbuid. Danne áigut mii ráhkadit našunála dearvvašvuođa- ja buohcceviessoplána.

Norga galgá dovdat ahte mii leat ožžon ođđa ráđđehusa – erohus lea ahte juohke divššohasas galgá šaddat buoret dilli.

Dát gusto fáhkkabuhcciide geat dárbbašit veahki johtilit, buot guhkesáiggebuhcciide geat dárbbašit ovttastahttojuvvon čuovvoleami, ja sidjiide geain leat gárrenmirkkováttisvuođat ja psyhkalaš váttut.

Mii galgat ovdánahttit dearvvašvuođabálvalusa. Muhto mii lea dearvvašvuohta?

Dearvvašvuođa sáhttá defineret máŋgga láhkai. Mu definišuvdna:

Buorre dearvvašvuohta ii dárbbaš leat ahte it leat buozas. Mii oažžut buohkat dávddaid, lápmašuvvat dahje dárbbašat veahki . Dađistaga dávjjibut ja dávjjibut. Máŋggas riegádit dávddaiguin ja dárbbašit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid olles eallima.

Lea buorre beassat eret dávddas dahje divššu oažžut jos lea lápmašuvvan, muhto lea maid buorre hálddašit iežas eallima, ja dovdat ahte dus lea buorre dearvvašvuohta, maiddái jos leat ožžon diagnosa, fertet eallit vigiiguin, dahje vásihat boaresvuođa vigiid ja geavahat dálkasiid. Danne oaivvildan ahte buorre dearvvašvuođa definišuvdna lea seammá go eallima hálddašit.

Mun dovddan máŋgasa geain leat bistevaš váttut/doaibmanváttut/diagnosat. Muhto sii hálddašit eallimisttiset ja sis lea buorre dearvvašvuohta. Olmmoš ii leat buohcci vaikko čohkká ge rullastuolus. Mis gávdnojit valáštallančeahpit geainna leat váttut dahje doaimmashehttejumit ja midjiide soaitá leat váttis áddet sin dili. Muhto sii hálddašit eallimisttiset, ja sis lea buoret dearvvašvuohta go máŋgasis earáin.

Olles dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalus ferte šaddat čeahpibun veahkehit olbmuid hálddašit eallima. Olbmot eai galgga dárbbašit ieža bidjat alcceseaset diagnosa. Máŋggas mis šaddat eallit olles eallima bistevaš dávddaiguin. Mii eallit guhká ja min servodagas šaddet eanet boarrásat. Mii galgat bidjat eret dan jurdaga ahte dávddakeahtes eallin lea dábáleamos.

Dán oktavuođas lea mis ollu oahppat divššohasorganisašuvnnain.

Mun oaivvildan ahte buorre dearvvašvuohta lea hálddašit árgabeaivvi hástalusaid, ja dat boahtá váikkuhit mu mihttomeriide dearvvašvuođaministtarin. Mii galgat hábmet dearvvašvuođabálvalusa divššohasaide. Buorre ja oadjebas dearvvašvuođabálvalusa gos divššohasa dárbbut leat guovddážis.

Ja mii leat juo álgán.

Dohkkehuvvon bušeahtta juovlamánus lea buorre álgu. Dat čájeha:

1. Ahte mii vuoruhat dearvvašvuođa. Spesialistadearvvašvuođabálvalus lea dán jagi ožžon stuorit bušeahta go goassige ovdal. Mu ulbmilin lea ahte buohcceviesuid bušeahtta ja doaimmat galget stuorrut olles áigodaga.

Guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagat galget fuolahit ahte priváhta ásahusat geavahuvvojit oanidan dihte vuordináiggi gollobeaktilis vuogi mielde.

Mii leat movttiidahttán lasihit doaimmaid go leat lasihan ruhtadeami mii eaktuda 50% divššu.

2. Ahte mis leat ođđa jurdagat ja čovdosat gos divššohasa ja geavaheddjiid dárbbut leat guovddážis. Mii vuoruhat DGT – sihke teknihkalaš ovdáneami ja bargovugiid.

3. Bušeahtta maid čájeha ahte sii geat dárbbašat duođalaš divššu, galget vuoruhuvvot. Mii vuoruhat gárrenmirkkosorjavaččaid ja sin geainna leat psyhkalaš váttut. Dán jagi rájes galgá njuolggadussan ahte buot dearvvašvuođaguovlluin galgá gárrenmirkko- ja psyhkalaš dearvvašvuođadikšu eanet vuoruhuvvot go somatihkka.

Maŋŋelis otne galgá mis oktasaš čoahkkin dearvvašvuođadoaimmahagain ja bargodokumeanta 2014 galgá doppe geigejuvvot.

Otná beaivi lea dehálaš danne go dat máŋgga láhkai čájeha buohcceviesuide movt mun háliidan ođasmahttit dearvvašvuođabálvalusa.

Dan rámma siskkobealde háliidan otne ságastit. Danne in áiggo dál namuhit álbmotdearvvašvuođa, dábálaš dearvvašvuođabálvalusa dahje ovttasdoaibmanođastusa. Mun deattuhan dattetge ahte ovttasdoaibmanođastus lea mearriduvvon, ahte ráđđehus áigu čuovvolit stuoradiggedieđáhusa álbmotdearvvašvuođa birra, ja ahte ovttasbargu fástadoaktáriid ja spesialistadearvvašvuođabálvalusa lea dehálaš.

Dát ráđđehus galgá rievdadit ja buoridit, iige bealuštit.

Stuoradiggi mearrida rámmaid, lágaid ja politihka. Min oktasaš doaibma lea fuolahit ahte mearrádusat čađahuvvojit. Mearrádus okto ii leat doarvái.

Mun áiggun áŋgirit čuovvut mielde ahte ođđa stuoradiggeeanetlogu politihkalaš mearrádusat čađahuvvojit.

Dearvvašvuođaguovllut ja buohcceviesut galget čađahit politihka bargodilis, stivrengáibádusaid mielde , ja 2014 bargodokumeantta ektui maid sii otne ožžot doaimmahatčoahkkimis.

Mii áigut álkidahttit sin bargguid. Danne leat mii álkidahttán ja sullii beliin geahpedan guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagaid stivrengáibádusaid go veardida 2013 ektui.

Doaimmahat oktasaščoahkkimis maŋŋelis otne mearriduvvojit sullii 20 gáibádusa jahkái 2014. Jagi 2013 leai lohku sullii 40. 2013 bargodokumeanttas ledje badjelaš 60 mihttomeari ja 2014 galget badjelaš 30 mihttomeari.

Mii leat vuoruhan deháleamos áššiid, ja geahpedan loguid, diŋgomiid ja gáibádusaid. Mii eat oaččo duppal geardde buoret dearvvašvuođa jos vel duppalastit ge ulbmiliid.

Divššohasaid deháleamos áššit galget oažžut eanemus beroštumi. Dalle boahtá politihkka čielgaseabbo ovdan ja addá čielga signálaid. Muhto dalle leat maid vuordámušat ahte bargojuvvo garrasit ollašuhttit mearriduvvon mihttomeriid.

Mun lean gullan máŋgasa dadjamin ahte ovddeš bargodokumeanta ja diŋgomat leat leamaš menddo viidát ja veadjemeahttun ollašuhttit, ja nu lea gártan ieža válljet maid vuoruhit. Dán lágan bargovuohki ii šat dohkkehuvvo, maŋŋil go leat geahpedan gáibádusaid jierpmálaš dássái.

Čovdosat

Ráđđehusa ulbmil lea hábmet dearvvašvuođabálvalusa divššohasaide, oanidit vuordináiggi ja buoridit kvalitehta. Dan olis ovddidan guhtta dehálaš čovdosa;

1. Váldit atnui dearvvašvuođavalljivuođa ja addit divššohassii friddja mearridit gos háliida divššu. Vuordináigi galgá oaniduvvot. Kvalitehta galgá buoriduvvot.

2. Fuolahit ahte diagnosa mearriduvvo johtilit ja vuordináiggi oanidit borasdávdabuhcciide.

3. Gárrenmirkkosuorgái ráhkadit čuovvolanplána ja viiddidit gielddaid psyhkalaš dearvvašvuođafálaldaga.

4. Ovddidit Našunála dearvvašvuođa- ja buohcceviessoplána mii dahká vejolažžan plánet dearvvašvuođabálvalusa gos leat sihke doaibmannávccat ja gelbbolašvuohta dustet boahtteáiggi dárbbuid.

5. Jođiheami, vuogádagaid ja kultuvrra rievdadusaid bokte duddjot buoret kvalitehta ja divššohassihkkarvuođa.

6. Vuoruhit DGT ja gulahallama.

Čilgehus juohke čuoggái:

Vuosttas čoavddus: Mii galgat addit divššohassii vejolašvuođa friddja mearridit gos háliida divššu. Vuordináigi galgá oaniduvvot ja kvalitehta galgá buoriduvvot.

Ráđđehus áigu nannet divššohasa vuoigatvuođaid. Mii áigut váldit atnui buot buorredáhtolaš fámuid ja váldit sin mielde geat háliidit veahkehit.

Danne háliidat čađahit friija dearvvašvuođadikšoválljema.

Okta sivva lea ahte divššohasa mielas lea áibbas áddetmeahttun ahte sis lea vuoigatvuohta iskkadeapmái dahje dálkkodeapmái, muhto fertejit vuordit vaikko lea sadji priváhta dahje ideála ásahusain.

Nubbi sivva lea ahte álbmoga oaivil dearvvašvuođabálvalusa birra – guhkes ráiddut ja guhkes vuordináiggit – billistit almmolaš dearvvašvuođabálvalusa beaggima, ja mielddisbuktá guovttesuorggat dearvvašvuođabálvalusa gos riggát sáhttet mávssu bokte garvit vuordináiggi.

Jos eanetlohku sis geat mákset eanemus vearu almmolaš dearvvašvuođabálvalussii mákset vel dearvvašvuođadáhkádusa lassin, de gal álggahuvvo ságastallan máksinmiela birra. Ja dalle boahtá gažaldat ásahit dáhkádusvuđot dearvvašvuođabálvalusa Norgii.

Dan in hálit.

Mun oaivvildan ahte čoavddus sihkkarastit almmolaš ruhtaduvvon dearvvašvuođafálaldagaid maidda álbmot luohttá, lea ahte nannet ovttasbarggu ja ovttasdoaibmama almmolaš ja priváhta suorggi gaskka. Mii fertet viežžat gelbbolašvuođa goappašiin, ja ovttas hábmet buori fálaldagaid divššohasaide.

Friija dearvvašvuođadikšoválljen galgá vuosttamužžan čađahuvvot gárrenmirkkosuorggis ja psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis. Diehttelas gustojit kvalitehta ja gelbbolašvuođa gáibádusat priváhta ásahusaide mat gullet ortnegii.

Dáinna lágiin sihkkarastit ahte almmolaš buohcceviesut bissot caggin almmolaš vuogádagas gos duođalaš buohccit vuosttažin ožžot divššu.

Departemeanta lea álggahan barggu árvvoštallat friija dearvvašvuođadikšoválljema. Láhkarievdadusa árvalus sáddejuvvo gulaskuddamii dán jagi ja mu áigumuš lea ahte mii galgat ásahit friija dearvvašvuođadikšoválljema gárrenmirkkosuorgái ja psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemii jagi 2015.

Mii galgat eanet geavahit šiehtadusspesialisttaid, ja ráđđehus áigu viiddidit vuoigatvuođalobiid. Ortnet mielddisbuktá de ahte šiehtadusspesialisttat sáhttet beavttálmahttit divššu, ja divššohasat liikojit bures dán ortnega.

Lea dehálaš ahte buohcceviesuid poliklinihkat ja šiehtadusspesialisttat dievasmahttet guhtet guimmiideaset vai divššohasat ožžot buori divššu.

Dán jagáš bargodokumeanttas bivdojuvvojit dearvvašvuođaguovllut geavahit priváhta ovttasbargoguimmiid jos sii astet veahkehit. Mun vuorddán das bohtosiid. Vuordináigi berre oaniduvvot.

Friija dearvvašvuođadikšofválljen ii leat dehálaš dušše divššohassii, muhto dat lea dehálaš maid dearvvašvuođabálvalussii.

Mun oaivvildan ahte eanet gilvu duddjo buori dearvvašvuođabálvalussii. Eanaš divššohasat háliidit dálkkodeami lagamus almmolaš buohcceviesus, muhto jos kvalitehta ii leat doarvái buorre, ja sii vásihit vuordináiggi vuoigatmeahttumin – na, dalle gal oažžu buohcceviessu vásihit ahte divššohasat mannet earáid lusa.

Friija dearvvašvuođadikšoválljemis lea sáhka das ahte ollugat šaddet vuordit dárbbašmeahttun guhkká ovdal go besset dearvvašvuođadikšui. Muhto lea maid máŋggas geat vurdet dárbbašmeahttun guhkes áiggi go leat divššus. Danne áigut mii;

Nubbi čoavddus: Fuolahit ahte diagnosa mearriduvvo johtilit ja oanidit vuordináiggi borasdávdabuhcciide.

Jagi 2010 rádjai vásiheimmet opposišuvnnas ahte eanet ja eanet borasdávdabuohccit ja sin lagamuččat geat eai lean ožžon doarvái buorre veahki válde minguin oktavuođa.

Priváhta buohcceviesut muitaladdagohte maid ahte sii bivdojuvvojit diagnostiseret ja dálkkodit borasdávdabuhcciid.

Dat leai iešalddis vuordemeahttun. Borasdávda ii lean politihkalaš áššin olu jagiid. Mii jáhkiimet ahte borasdávdadikšu doaimmaid bures. Vástádus leai juo ja ii.

Eanaš borasdávdabuohccit oaivvildit ahte medisiinnalaš dálkkodeapmi maid sii ožžot lea buorre, muhto lea guhkes vuordináigi masa ii gávdno medisiinnalaš čilgehus. Erenoamáš jos dávda eahpiduvvo ja divššohas ferte čađahit máŋga čielggadeami ovdal go mearriduvvo rivttes diagnosa. Dien oktavuođas vásihit ollugat heajos diehtojuohkima.

Dearvvašvuođabearráigeahču raporta borasdávdadivššu riskka birra jagi 2010 čájehii ahte menddo dávjá mearriduvvo boasttu diagnosa mii garrasit váikkuha divššohassii ja sáhttá dagahit jápmima.

Nubbi eará riskaášši lea diehtojuohkin, dálkkodeami jotkkolašvuohta ja duođalaš buhcciid goziheapmi. Bealgoalmmát jagi maŋŋil riskaanalysa leai buohcceviesuin ain buoridanmunni. Ášši lea duođalaš. Ráđđehus áigu nannet borasdávdadivššu. Mii áigut dievasmahttit našunála borasdávdastrategiija mii ovddiduvvui jagi 2013, plána movt čađahit bargguid.

Ovddit dearvvašvuođaministtar leai čeahppi muittuhit borasdávddaid birra mas Norga leai olahan buriid bohtosiid viđa jagis. Dat lea buorre, muhto mii eat sáhte dasa bissánit.

Jáhkkimis leat buohcceviesut mat olahit buoremus dálkkodanbohtosiid, internationála dásis buoremusat.

Jos lihkostuvašeimmet olahit seammá bohtosiid borasdávdabuhcciid diagnosa mearrideames ja dálkkodanvugiin, de olu divššohasat livčče dearvvasmuvvan ja sáhtaše eallit guhkit jos vel leage borasdávda.

Ovdaráksáborasdávdda ektui leat mis heajos bohtosat ja dálkkodanvugiin leat stuora erohusat iešguđet dearvvašvuođabálvalusas. (kvalitehtaregisttarlogut).

Dákkár heajos bohtosiid eat sáhte dohkkehit. Vuorddán rievdadusaid organiseremis ja dálkkodanvugiin ná stuora erohusaid geažil.

Mii fertet oahppat das maid leat olahan čižžeborasdávdadálkkodeami oktavuođas.

Go dálkkodeapmi lea čohkkejuvvon moatti dearvvašvuođabálvalussii, de dat mielddisbuktá buoret kvalitehta ja ceavzima. Dán jagi ásahuvvojit ovdaráksáborasguovddážat buot dearvvašvuođaguovlluide.

Dán ráđđehusa borasdávdalokten ii huksejuvvo dušši lohpádusaid ala, muhto konkrehta organisašuvdna rievdadusaid bokte go guoská borasdávdadálkkodeapmái Norggas.

Dat čuovvu dárbbašlaš vuorroplána – man vuođđun leat Danmárkku vásáhusat, ja das leat golbma váldoášši: a)Fágaidgaskasaš diagnosaguovddážat, b) standardiserejuvvon dikšun ja c) buoret ovttasbargu fástadoaktáriiguin.

a. Fágaidgaskasaš diagnosaguovddážat: 2014 mielde galget huksejuvvot diagnosaguovddážat buot dearvvašvuođaguovlluide. Mii leat geahčastan Danmárkui gos leat buorit vásáhusat diagnosaguovddážiin.

Buohkaide lea lossat vfuordit iskkademiid ja dálkkodeami, erenoamážit jos balahuvvo ožžon borasdávdda dahje eará váralaš dávdda. Vuosttas diagnosaguovddáš ráhppui juovlamánus Romssas. Farga rahppo okta Ahus:s. Ja eanet galget ásahuvvot.

Ollislaš dikšofálaldat: Mii galgat oahppat Danmárkkus gos lea ráhkaduvvon 28 ollislaš dikšofálaldaga. Dearvvašvuođadirektoráhtta áigu ásahit fágaidgaskasaš joavkkuid geat galget ráhkadit ollislaš dikšofálaldagaid Danmárkku málle mielde – ja meannudannjuolggadusaid ektui mat gustojit Norggas.

Go balahuvvo ahte divššohas lea ožžon borasdávdda, de son galgá čuovvut ollislaš dikšofálaldaga. Mii áigut jávkadit vuordináiggi mas ii leat medisiinnalaš vuođuštus.

Ollislaš dikšofálaldat ráhkaduvvo našunála standárddaid mielde gos mearriduvvo man guhkes áiggi iešguđet dálkkodanvuogit galget geavahit ollislaš dikšumis. Deháleabbo lea ahte lea mearriduvvon ahte dikšolađđasa molsuma oktavuođas galget mearrádusat dahkkot fágaidgaskasaš čoahkkimis, ja geatnegahttit boahtte dikšolađđasa.

Mii áigut čovdosiid ráhkadit dán jagi mielde, ja mihttomearrin lea atnui váldit ollislaš dikšofálaldagaid 2015 mielde.f

c.Buoret ovttasbargu fástadoaktáriiguin: Fástadoavttir dávjá dovdá divššohasa buoremusat, earret divššohas ieš. Go soai balaheaba ahte juoga lea boastut – de ferte spesialistadearvvašvuođabálvalus jáhkit sudno árvvoštallamii, ja hoahpuhit iskkademiid.

Spesialistadearvvašvuođabálvalusas lea máhtolašvuohta mearridit diagnosa ja dálkkodanvugiid, muhto divššohas ja su fástadoavttir máhttiba árvvoštallat iskkadandárbbu. Soai diehtiba divššohasa dearvvašvuođas buoremusat.

Dat gáibida guokte rievdadusa: Ahte mii viiddidat spesialistadearvvašvuođabálvalusa doaibmannávccaid nu ahte fástadoaktárat ožžot johtilis vástádusa go dárbbašit MR, røntgen ja lab-iskkademiid mearridit divššohasa diagnosa. Dat lea okta sivva manne mii dán jagi oastit eanet MR, røntgen ja laboratoriabálvalusaid.

Muhto fertet maid nannet dábálaš dearvvašvuođabálvalusa, erenoamážit guottuid ektui mat spesialistadearvvašvuođabálvalusas leat fástadoaktáriid ektui ja sin árvvoštallamiidda.

Borassuorggis galgat mii ollašuhttit čuovvovaš mihttomeriid jagi 2014:

Vuordináigi galgá oaniduvvot čižžekonstrukšuvdnii čižžeborasdávdda maŋŋá – doaibmannávccat ja gelbbolašvuohta galgá buoriduvvot.

Galgá leat unnimusat okta fágaidgaskasaš diagnosaguovddáš juohke dearvvašvuođaguovllus divššohasaid várás geat balahuvvojit ožžon váralaš dávdda.

Dearvvašvuođadirektoráhtta áigu ásahit fágaidgaskasaš joavkkuid ovddidit ollislaš dikšofálaldaga iešguđet lágan borasdávddaide, ja galget doaibmagoahtit 2015.

Galgá nammaduvvot koordináhtor divššohasaide geat dárbbašit mohkkás, oktiiheivehuvvon ja guhkesáiggi bálvalusaid, láhkagáibádusaid mielde. Borasdávdabuohccit berrejit oažžut fástadoaktára geas lea ollislaš diehtu sin dávdda ja dálkkodeami birra.

Doaibmanávccaid ferte viiddidit veahkehan dihte fástadoaktáriid čađahit iskkademiid ja oažžut johtilis vástádusa.

Buoridangáibádusat eai dárbbaš álo boahtit dearvvašvuođasuorggis. Ođastusat sáhttet oažžut vuostehágu, muhto jos galgá lihkostuvvat de fertejit rievdadusat dohkkehuvvot sis geat barggu galget čađahit. Ja dat lea min plána.

Goalmmát čoavddus: Mii galgat vuoruhit návccahepmosiid ovddidettiin gárrenmirkkosuorgái čuovvolanplána ja buoridit gielddaid psyhkalaš dearvvašvuođabálvalusa.

1998 leai mus čoahkkin gárrenmirkkosorjavačča oappáin. Son muitalii movt son, su váhnemat ja su viellja gii leai mirkkogeavaheaddji vásihedje veahkkefálaldaga.

Son oaččui mu áddet ahte veahkkevuogádat maid leimmet ráhkadan, leai dego garra seaidni man čađa leai lossat beassat.

Viellja háliidii veahki ja sus leai ain bearaš gii doarjjui su, muhto son ii ožžon veahki maid dárbbašii.

Das ja dalle mearridin ahte dán bearraša vásáhusat galget mu veahkehit earáhuhttit fálaldagaid gárrenmirkkosorjavaččaide ja sin bearrašiidda.

Dalle eai gohčoduvvon mirkkosorjavaš divššohasat vuoigatvuođaiguin, muhto divššohasat sosiálabálvaluslága mielde. Divššu ovddasvástádus leai juogaduvvon – sihke gielda ja fylkkagielda galggaiga soahpat divššus ja rehket galggai juogaduvvot.

2003 ožžon vejolašvuođa, go jođihin gárrenmirkkoođastusa 2 Stuoradikkis. Ja juridihkalaš vehkiin molssuimet gárrenmirkkosorjavaččaid divššohasrolla geat ieža ledje dávdii sivalažžan, divššohassan geainna leat seammalágan vuoigatvuođat go earáge buhcciin.

Fágaidgaskasaš spesialista dikšofálaldat šattai stáhta ovddasvástádus – nugo dat lea buot eará divššohasaid ektui.

Diibmá deiven fas dien oappá Gardermoenis. Moai vurddiime seamma girdi Stavangerii. Viellja ii šat geavahan gárrenmirkkuid, leai náitalan ja sus leai bargu.

Son lea okta máŋgasis geas manai bures go son loahpas oaččui veahki. Dađibahábut leat ain máŋggas geat eai oaččo veahki nu johtilit go dárbbašit, vaikko sis lea vuoigatvuohta.

Mun oaivvildan ahte gárrenmirkkosuorggis ain dovdo váilevaš beroštupmi, vaikko olu áššit leat buoriduvvon.

Divššohasa dárbbut eai leat sivalažžan vuoruheami váilevašvuhtii. Sivva lea earret eará ahte fágalaš árvu ii deattuhuvvo, ja beroštupmi dutkat dán divššohasjoavkku lea heitot.

Dát ráđđehus áigu vuoruhit gárrenmirkkosuorggi, ja maiddái psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema. Dalle bidjat divššohasa dárbbuid guovddážii.

Mu mihttomearri jagi 2003 leai ahte vuoigatvuođat, ja dieđut vuordinlisttuid, vuordináiggiid ja mearreáiggerihkkumiid birra galget mielddisbuktit mirkkosuorgái čuovvolanplána, seammá go psyhkalaš dearvvašvuođas.

Dat ii dáhpáhuvvan dalle. Dál dat galgá dáhpáhuvvat.

Muhto mii eat astta vuordit plána ja fertet bargat juoidá. 2014 áigut oastit 200 eanet dálkkodansajiid ideála ásahusain. Dát galgá dáhpáhuvvat johtilit.

Danne galgabehtet čađahit sohppojuvvon šiehtadusaid ja oastit fálaldagaid earáin dakkaviđe go lea dárbu.

Lea dehálaš ahte eanaš sajit ostojuvvojit guhkesáiggedikšui ja ahte gávdnojit terapevta vástevaš fálaldagat buot dearvvašvuođaguovlluin.

255 miljovnna kruvnnu lea juolluduvvon oastit eanet priváhta bálvalusaid gárrenmirkko-, psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja veajuiduhttin suorggis. Lassin namuhuvvon 200 dálkkodansaji.

Dasa lassin várrejuvvo badjelaš 300 miljovnna vai gielddain lea vejolaš čuovvolit divššohasaid ovdal ja maŋŋá.

Menddo ollu olbmot geainna leat psyhkalaš váttut eai oaččo veahki ovdal go buohccájit garrasit. Dalle sii sáddejuvvot spesialistadearvvašvuođabálvalussii. Njealljásis livčče okta ožžon veahki gielddas jos doppe livčče buoret fálaldat, čájeha áiddo ilbman Sintef-raporta.

Go stáhtaministtar ođđajagesártnis deattuhii psyhkalaš dearvvašvuođa, de dat garrasit váikkuha ovdagáttuid jávkadeapmái ja rabasvuhtii áššiid meannudettiin. Muhto dat maid čielgasit govvida politihkalaš vuoruhemiid.

Psyhkalaš dearvvašvuohta guoská midjiide buohkaide, seammá somáhtalaš dearvvašvuohta. Bealli álbmogis oažžu psyhkalaš váttuid mii lea seammá lunddolaš go oažžut somáhtalaš váttuid.

Eanaš oktavuođain áššit čovdojuvvojit – iešalddis dahje vehkiin. Dálá váttisvuohta lea ahte lea nu váttis oažžut veahki psyhkalaš váttuide ja máŋgasat buohccájit duođalaččat ovdal go ožžot veahki.

Rivttes čoavddus lea viiddidit gielddaid psyhkalaš dearvvašvuođafálaldaga. Dalle ožžot olbmot veahki árrat ja johtilit ja seammás šaddá eanet sadji duođalaš buhcciid várás spesialistadearvvašvuođabálvalusas.

Gárrenmirkkosuorgái ja psyhkalaš dearvvašvuhtii galgat ollašuhttit čuovvovaš ulbmiliid jagi 2014

Psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrenmirkkováttut lassánit eanet go somáhtalaš váttut regiovdnadásis. Sivvan dasa lea ahte psyhkalaš dearvvašvuođadikšu lassána GPG:s , ja lassáneapmi lea maid mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođasuodjaleamis.

Buot resurssat psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis galget geavahuvvot buorebut, nu ahte eatnašat ožžot johtileabbo ja buoret veahki. Dás lea sáhka organiseremis, bargovugiin ja beavttálmahttimis.

Poliklinihkain lea juohke dálkkodeaddjis gaskamearálaččat sullii guokte divššohasa beaivválaččat. Dat lea menddo unnán. Dis geas lea ovddasvástádus dearvvašvuođaguovlluin lea maid ovddasvástádus dasa ahte bargu organiserejuvvo dainna lágiin ahte eanet divššohasat ožžot veahki juohke jahkebarggu ovddas.

Psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen lea politihkalaččat vuoruhuvvon – dat lea ožžon arvat olu jahkebargguid. Danne ii sáhte dušše goluid lasihit, muhto maiddái dálkkodanfálaldagaid.

Bargit psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis fertejit rievdadit bargovugiidis sihkkarastit eanet divššohasaide veahki. Vuorddán eará bohtosiid boahttevaš jagiid.

Guovlopsykiatriija guovddáš (GPG) galgá viiddiduvvot ja huksejuvvot vai buorebut sáhttet váldit ovddasvástádusa čađahit buorre heahteveahki birra jándora, johtti bálvalusaid, poliklinihka ja birrajándordivššu.

Jándorfálaldat mii guoská gárrenmirkkováttuid fágaidgaskasaš spesialistadálkkodeapmái (FSD) galgá lasihuvvot sullii 200 dálkkodansajiin earret daid sajiin mat jagi 2013 juo leat šiehtadallojuvvon.

Njealját čoavddus: Mii áigut ovddidit našunála dearvvašvuođa- ja buohcceviessoplána man bokte mii sáhttit plánet dearvvašvuođabálvalusa mas leat doaibmannávccat ja gelbbolašvuohta dustet boahtteáiggi dárbbuid.

Lea guhkit go logi jagi dassá go stáhta válddii badjelasas ovddasvástádusa spesialistadearvvašvuođabálvalussii.

Muhto dán logi jagis ii leat ráhkaduvvon ollislaš plána mii našunála dásis attášii dieđuid ahte lea go spesialistadearvvašvuođabálvalus huksejuvvon dustet boahtteáiggi dárbbuid.

Iešalddis dat lea hirpmástuhtti. Stuoradikkis, mii juolluda ruđaid dálkkodeapmái, dutkamii, oahpuide ja huksehusaide, eai leat dieđut boahtteáiggi dárbbuid ja plánejuvvon investeremiid birra.

Sihke medisiinnalaš ovdáneapmi ja divššohasaid dárbbut rievddadit. Eahpesihkkarvuohta guoská buotlágan plánaide, erenoamáš plánaide mat gustojit guhkit áiggi.

Eahpesihkkarvuohta ii leat ágga doarvái joatkit almmá našunála plána haga. Baicce lea nuppe láhkai. Eahpesihkkarvuođa geažil lea ain deháleabbo plánet boahtteáiggi ektui ja unnidit riskkaid rievdadusaid bokte.

Dákkár ollislaš plána leat máŋga bellodaga sakka háliidan – maiddái Olgeš ja Ovddádusbellodat, dan rájes go guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagat ásahuvvojedje jagi 2001.

Dál lea bargu jođus. Vuosttažettiin ferte gávnnahit mo dilli lea Norgga buohcceviesuin.

Gažaldagat leat ollu:f

- Makkár buohcceviesut leat min guhkes riikkas ja maid barget sii?

- Lea go sin gaskkas doarvái buorre bargojuogadeapmi, ja makkár lea kvalitehta?

- Man duhtavaččat leat divššohasat?

- Lea go mis dearvvašvuođabargit geainna lea gelbbolašvuohta maid mii dárbbašat?

- Makkár ođđa dearvvašvuođaásahusaid plánet mii hukset, ja makkár galgá boahtteáiggi buohcceviessu leat ja mo galgá dat doaibmat?

- Movt diehtojuohkin doaibmá geavaheddjiid ektui? Guldalat go mii divššohasaid ja lagamuččaid go plánat galget ráhkaduvvot ja čađahuvvot?

Dát šaddá vuosttas lávki plánaproseassas. Go mii leat ožžon ollislaš gova, de sáhttit dahkat mearrádusaid movt hukset ja buoridit boahtteáiggi buohcceviesuid.

Lea dehálaš ahte Stuoradiggi oažžu vuđolaš dieđuid go galgá mearridit boahtteáiggi buohcceviesuid.

Plánabarggus galgat mii váldit mielde guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagaid, Dearvvašvuođadirektoráhta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhta. Mii galgat guldalit bargiid buot dásiin. Sin geat barget lahkalagaid divššohasain, veahkkebargiid, sin geat barget vai buot doaibmá nu go galgá ja jođiheddjiid. Ja galgat guldalit divššohasaid ja lagamuččaid. Sii galget beassat searvat olles prosessii. Sin čehppodat ja vásáhusat áššiid birra mat doibmet bures ja maid sáhttá buoridit, leat golli veara.

Dál lea áigi oažžut vuđolaš dieđuid hástalusaid birra mat gusket doaimmaide ja doaibmannávccaide, kvalitehtii ja divššohassihkkarvuhtii, bargiide ja gelbbolašvuhtii – ja ekonomalaš gánnáheami birra.

Dál almmuhan ahte plána galgá ovddiduvvot Stuoradiggái 2015 mielde.

Viđát čoavddus: Mii galgat oažžut buoret kvalitehta ja divššohassihkkarvuođa go rievdadat jođiheami, vuogádagaid ja kultuvrra.

Jođiheaddji ovddasvástádussii gullá systemáhtalaš kvalitehtabargu ja divššohassihkkarvuohta ja galgá guovddážis stivrraid ja jođiheaddji ovddasvástádusas.

Jođiheaddjit galget ovdavázzit ja bargguid bokte čájehit ahte kvalitehta ja divššohassihkkarvuođa čáppa sániin lea fápmu.

Jođiheaddjit galget guldalit fágaolbmuid – doaktáriid, buohccedivššáriid, fysioterapevttaid ja earáid geat dikšot divššohasaid. Sis lea buoremus gelbbolašvuohta ja dihtet makkár dálkkodeami, čuovvoleami, divššu ja fuolahusa divššohas dárbbaša.

Jođiheaddjit fertejit dan dohkkehit ja aktiivvalaččat geavahit ovddidettiin máhtuset kvalitehta- ja divššohassihkkarvuođas.

Muhto jođiheddjiin lea bajit dási kvalitehtaovddasvástádus buot bargguide organisašuvnnas. Háliidan deattuhit ahte stuorimus fuomášupmi galgá biddjot divššohassihkkarvuhtii ja kvalitehtabargui.

Dearvvašvuođabálvalusas lea olu oahppat offshoresuorggis gos sihkkarvuohta lea buot deháleamos – álo. Dii gullabehtet mu suopmanis ahte mun beroštan maid eará surggiin.

Gieskat galledin Aker Solutions Egersund. Dalle leimmet huksemin ođđa rusttegiid Ekofiskfeltii. Operatevranjunuš lea nugo diehtibehtet ConocoPhilips. Aker eaiggáduššá rusttega, muhto das leat olu lágideaddjit ieš guđet báikkis, erenoamáš Polenis.

Barggu vuolde muhtun bargi hávváduhtii oaivvi, mii dikšojuvvui bargosajis. Muhto 24 diimmu siste leai dáhpáhus raporterejuvvon – njuolga bargoaddi njunnošii - ConocoPhilips – Houston gávpogis.

Dat lea muitalus fitnodaga njunnoša birra gii lea ádden ahte dearvvašvuohta, biras ja sihkkarvuohta lea dehálaš buot duhát fitnodaga ja lágideaddji bargiide, lágideddjiide – ja njunnošat fertejit čájehit beaivválaččat ahte dat lea sidjiide maid dehálaš.

Ii dušše ahte sii beroštit ahte prošeakta galgá bušeahta mielde jođihuvvot, muhto maid ahte mihttomearri olahuvvo ahte ii oktage galgga vaháguvvot bargosajis. Riska ja buorideapmi galgá eanet beroštumi oažžut beaivválaš doaimmas maiddái dearvvašvuođasuorggis – erenoamáš jođiheaddji dásis.

Mii diehtit ahte dearvvašvuođabálvalusas leat váttisvuođat ja boasttuvuođat. Mii diehtit ahte olu sajiin lea buoridanmunni.

Buohcceviesuid gaskka lea stuora erohusat dasa mii guoská kvalitehtii. Vuorddán ahte buohcceviesut bargagohtet dáinna áššiin ja gávdnet dasa sivaid.

Dávjá ádjána menddo guhká ovdal go našunála njuolggadusat, ávžžuhuvvon dálkkodanvuogit ja ollislaš dikšofálaldagat váldojuvvojit atnui.

Namuhan buorre ovdamearkka dearvvašvuođasuorggis. St.Olav buohcceviesus leat sii ráhkadan ollislaš dikšofálaldaga čoarbbealčuohpadeapmái, mii čuvvojuvvo. Dat mearkkaša ahte divššohas oažžu ollislaš dikšuma buoremus standárdda mielde, ii dárbbaš guhká vuordit ja dearvvasmuvvá johtileabbo. Fágaolbmot vásihit fágalaš gelddolaš bargobeaivvi, eai ge dárbbaš earáid vuorddihit ja duhtavaš divššohasaid. Buohcceviesuin leat iežaset ulbmilat – kvalitehta, duhtavaš divššohasaid ja ekonomalaš bohtosiid ektui. Servodat oažžu eanet dearvvašvuođa ruđaid ovddas ja ássit besset doaibmagoahtit johtileabbo.

Vuorddán ahte buohcceviesut šaddet čeahpibun oahppat guhtet guimmiideaset. Go muhtun buohcceviessu čuovvu dikšoáigegáibádusaid borasdávdda dálkkodeami ektui, de berrejit eará buohcceviesut vuhtiiváldit dan. Benchmarking, buohcceviesuid ja guovlluid buohtastahttin buktá rabasvuođa ja buorideami.

Riikarevišuvdna guorahalai jagi 2013 buohcceviesuid doaimmalašvuođa, ja guorahallan čájehii ahte buohcceviesuin lea buoridanmunni jos vuhtiiváldet eará buohcceviesuid gos lea oanehit veallánáigi, beaktilis dikšofálaldat ja gos čuohpadanlanjat geavahuvvojit buoremus lági mielde.

Dearvvašvuođabálvalusa kvalitehtabarggus galgá rabasvuohta. Rabasvuohta lea mearrideaddjin oažžun dihte eanet dieđuid buohcceviesuid kvalitehtabarggus.

Mun háliidan čielgasit muitalit didjiide ahte mis lea systemáhtalaš headjuvuohta norgga dearvvašvuođabálvalusas go mis leat stuora erohusat dikšobohtosiin ja eat ge nákce doarvái bures váldit divššohasaid oaiviliid duođas kvalitehta ektui ja divššohasaid buriid vásáhusaid.

Divššohasas lea vuoigatvuohta diehtit makkár buohcceviesuin leat buoremus bohtosat, ja mii dahkko vai šaddet buorebut.

Digitaliseren ja DGT bokte leat mis buorit vejolašvuođat viežžat ja juogadit dieđuid buohcceviesuid, bargiid, almmolašvuođa ja divššohasaid gaskka. Boađus lea buoret rabasvuohta ja buoret mearrádusat.

Divššohasat geat ožžot ollislaš dieđuid sáhttet buorebut dahkat mearrádusaid. Addit dieđuid riskkaid birra mat čuvvot divššu mielddisbuktá ahte divššohas oažžu buoret gova das movt dálkkodeapmi sáhttá čuohcat ja makkár bohtosiid sáhttá vuordit. Máŋgasis leat eahperealisttalaš vuordámušat.

Stuoradiggedieđáhus kvalitehta ja divššohassihkkarvuođa birra doaibmá láidesteaddjin – olu positiivvalaš áššit dáhpáhuvvet. Dál lea eanet dihtomielalašvuohta kvalitehtabargui ja divššohassihkkarvuhtii go vihtta jagi dás ovdal.

Divššohassihkkarvuođaáŋggirdeapmi váikkuha rabasvuhtii. Dehálaš doaibmabidju lea našunála divššohassihkkarvuođa prográmma mii álggahuvvo jagi 2014.

Mii áigut eanet vuoruhit kvalitehta ja medisiinnalaš kvalitehta ovddidandoaimmaid, ja dárbbašat eanet boađusulbmiliid dálkkodeapmái.

Kvalitehta maid divššohas vásiha galgá leat lunddolaš oassin dán barggus.

Jagi 2014 galget buot dearvvašvuođadoaimmahagat čađahit ollislaš statistihkkaanalysa mii čalmmustahttá doaimmahaga kvalitehta ja beavttálmahttima. Dáinna lágiin oažžu bálvalus systemáhtalaš vuođu árvvoštallat maid buoridit ja movt dan dahkat.

Dán jagi áigut álggahit geahččalanortnega ahte spesialistadearvvašvuođabálvalus ruhtaduvvo kvalitehta ektui. Mihttomearrin lea ahte jođiheddjiide ja stivrraide fuomášuhttit kvalitehtaulbmiliid ja bohtosiid.

Ráđđehus áigu loktet kvalitehta- ja divššohassihkkarvuođabarggu alit dássái boahtte njeallje jagi. Mii áigut čađahit máŋga kvalitehtaguorahallama.

Mii áigut ásahit sorjátkeahtes guorahallankommišuvnna ja áigut ovddidit Stuoradiggái jahkásaš dieđáhusa kvalitehta ja divššohassihkkarvuođa birra.

Maŋimuš čuoggái.

Guđát čoavddus: Buori DGT-čovdosat leat eaktun lihkostuvvat divššohasaide hábmet dearvvašvuođabálvalusa ja gulahallama.

Juo, áiggun garrasit deattuhit ahte dieid vihtta čuoggá maid ovdalis lean namuhan lea veadjemeahttun ollašuhttit jos DGT-čovdosat eai buoriduvvo.

DGT galgá geavahuvvot čehpedit, beaktilit ja ollislaččat. Višuvdna "okta ássi – okta journála" bissu.

Mii galgat vuoruhit DGT-suorggi ollašuhttit višuvnna nu johtilit go vejolaš:

Ahte dearvvašvuođabargit galget beassat doaimmahit bargguset buorebut ja oadjebasat,

Ahte ássiin galgá álki oažžut digitála bálvalusaid ja

Ahte dieđut galget gávdnamis mat gusket kvalitehtabuorideapmái, dearvvašvuođabearráigehččui, stivrejupmái ja dutkamii.

Mii áigut dán giđa ovddidit Stuoradiggái ođđa láhkaárvalusa, dainna ulbmilin ahte dehálaš divššohasdieđut čuvvot divššohasa ollislaš dikšoráiddus. Ja ođđa lágas leat divššohasa dárbbut guovddážis, eaige ásahusa.

Persovdnasuddjen galgá nannejuvvot ođđa DGT-čovdosiid bokte: stivret beasatlašvuođa, čállit dieđuid ja ahte divššohas beassá lohkat dieđuid mat leat čállojuvvon. Buorre divššohassihkkarvuohta lea buorre persovdnasuddjen.

Persovdnasuddjendivaštallan lea árbevirolaččat vuolggahuvvon bábervuđot servodagas. Mii fertet baicce divaštallagoahtit movt persovdnasuddjema galgá čađahit ođđaáigásaš servodagas gos dearvvašvuođabálvalus lea digitaliserejuvvon.

Mis leat ođđa vejolašvuođat sihkkarastit persovdnasuddjema eará láhkai go dan áiggi goas juohkehaš geas leai čoavdda doavtterkantuvrii dahje buohcceviessoarkiivii beasai lohkat divššohasjournálaid.

Čovdosat mat identifiserejit dearvvašvuođabargiid ja dieđuid sisačállima galget sihkkarastit ahte mii beassat dárkkistit gii beassá lohkat min dearvvašvuođadieđuid.

Mii galgat álkidahttit ássiid dili ovddidettiin digitála bálvalusaid mat dahket árgabeaivvi álkibun. Divššohasain galgá šaddat álkit váldit oktavuođa dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain go áigot várret áiggi dahje gulahallat dearvvašvuođabargiiguin.

Iežas dearvvašvuođadieđuid galgá álki fitnet.

Bargu lea álggahuvvon juo máŋgga sajis. Fástadoaktárat fállet e-oktavuođa ja áiggi várrema neahta bokte, ja Oarje-Dearvvašvuohta lea álggahan sierra prošeavtta – Vestlandspasienten – man bokte divššohas oažžu ollislaš dieđuid šiehtadusaid birra mat sis leat buohcceviesuin.

Ávkkálaš dieđut buoridit kvalitehta. Ođasmahttojuvvon dieđut galget leat olámuttos vai lea vejolaš gozihit ássiid dearvvašvuođadili ja systemáhtalaččat árvvoštallat fálaldagaid. Buorit dieđut galget stivrejupmái, kvalitehtabuorideapmái ja dutkamii biddjot vuođđun.

Dearvvašvuođabargiin galgá álki oažžut elektronalaš mearridan- ja proseassaveahki. Mun áiggun hoahpuhit barggu almmustahttit dearvvašvuođafágalaš máhtolašvuođa, kodaid, njuolggadusaid ja bagadalliid dearvvašvuođabargiid várás. Dasto háliidan ahte oassin elektronalaš divššohasjournálii galggašii ovddidit metodihka ja bargovugiid dasa movt ráhkadit divššohasaide standardiserejuvvon dikšoráiddu.

Mii galgat juksat mihttomeriid. Dalle lea čielga stivrejupmi, jierpmálaš bargojuogadeapmi ja organisašuvdnaovdáneapmi mearrideaddjin. Našunála dearvvašvuođa- ja buohccedivššuplána čielggasmahttá našunála ovddasvástádusa DGT-suorgái, ja dearvvašvuođasuorggi rolla- ja bargojuogadeapmi šaddá čielgaseabbo.

Áiggun fuolahit ahte DGT-organiseren guorahallojuvvo dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis, ja sihkkarastit beaktilis organiserema ja resursageavaheami.

Mii galgat nanusmahttit našunála ovttasbarggu DGT- ja sisaoastinsuorggis. Danne leat mii ásahan sierra dearvvašvuođadoaimmahaga DGT-suorggi strategalaš ovttasbargui. Das galgá leat váldokantuvra Bergenis.

Muhto deattuhan ahte álggahuvvon barggut galget joatkit nugo ovdal. Mii galgat ollašuhttit elektronalaš diehtolonohallama, e-reseapta, guovddášjournála ja našunála dearvvašvuođauskkádaga.

Guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagaid boahtteáigi

Dat váldá áiggi ovdalgo ođđa našunála dearvvašvuođa- ja buohcceviessoplána mearriduvvo ja doaibmagoahtá.

Dassá galget guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagat ovddasvástidit ahte ráđđehusa politihkka čađahuvvo, ja gozihit ahte juolluduvvon ruhtadoarjja geavahuvvo nu go galgá.

Ovddidandoaimmat mat leat jođus spesialistadearvvašvuođabálvalusas, galget dieđusge joatkit nugo ovdal. Daid ii sáhte iige galgga bissehit.

Vuorddán ja luohttán dasa ahte ođđa stivrrat, ovttas guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagaid njunnošiiguin ja bargiiguin váldet ovddasvástádusa čađahit ráđđehusa politihka spesialistadearvvašvuođabálvalusas.

Muhto mii álggahat juo dál barggu movt ovttastahttit opmodatdoaimma spesialistadearvvašvuođabálvalusas – movt stivret ovdáneami, doaimma ja buohcceviessohuksemiid. Danne ásahat oktasaš dearvvašvuođadoaimmahaga ovttastahttit opmodatsuorggi 2014 mielde. Hálddahus lea Troandimis.

Loahpaheapmi

Doaivvun ahte buot guldaleaddjit leat ožžon dákkár áddejumi: Ahte mun ja ráđđehus háliidat ođasmahttit dearvvašvuođapolitihka. Mii leat beassan ráđđehussii ođasmahttit. Ii fal rievdadusa iežas dihte, muhto buorideami.

Nu go lean namuhan dál: Ollu lea buorre. Muhto sáhttá šaddat buorebut.

Dál lea mis vejolašvuohta čađahit ođđa politihka maid leat ovddidan juo gávcci jagi. Ovttasbarggu bokte. Ráđđehusa- ja ovttasbargobellodagaid gaskka, ja áinnas divššohas- ja geavaheaddjiorganisašuvnnaiguin, fágajoavkkuid ja berošteaddji ovttaskas olbmuiguin. Dál lea vejolašvuohta čájehit min ođđa jurdagiid ja buoret čovdosat.

Doaivvun ahte dii lehpet fuomášan: Jos vel mis leage earálágan oaidnu priváhta ásahusaid ektui, de lea min politihkka – lunddolaččat – ja árvvoštallat maid lea dárbu rievdadit ja buoridit almmolaš dearvvašvuođabálvalusas.

Beaktilis čađahanfápmu gáibida buriid proseassaid. Čađahanfámu ii oaččo márkanfievrreduvvon johtilis politihkalaš mearrádusaid bokte, ja eaige dat rievdat maidige - go divššohas deaivvada dearvvašvuođabálvalusain. Fámu vuođul mearrádusat rievdaduvvojit – ja rievdadusat galget čađahuvvot. Oanehit ja guhkit áiggis.

Jos galgat lihkustuvvat, de fertet ovttasbargat. Doaivvun dii searvabehtet.

Didjiide buohkaide, geat áŋgiruššabehtet sakka, bidjabehtet searaid ja návccaid dearvvašvuođabálvalussii buorrin, áigut mii álkidahttit árgabeaivvi. Mii áigut unnidit byrokratiija, vai beassabehtet eanet fuolahit divššohasaid.

Mii áigut buoridit digitála siskkáldas struktuvrra, nu ahte DGT šaddá bargoneavvun mii álkidahttá din doaimmaid.

Háliidan deattuhit ahte go dajan ahte háliidat rabasvuođakultuvrra dearvvašvuođasuorgái, de dat gusto buot dásiin.

Dat mearkkaša maid rabasvuođa boasttumeannudemiid ektui. Maiddái politihkalaš ovddasvástideaddji boasttuvuođaid.

Min mihttomearri lea hábmet buoret ja luohttevaš dearvvašvuođa Norggas. Lihkostuvvan eaktuda ahte mii dovdat hástalusaid mat juo leat. Dohkkehit váttisvuođaid maid ferte čoavdit.

Mu politihkalaš mandáhta lea váldit ovddasvástádusa, buoridit iige čábbudahttit.

Háliidan maid sávvat buresboahtima divaštallat dán sártni, ja ráđđehusa plána movt ovddidit dearvvašvuođabálvalusa. Buorre divaštallan duddjo buori ja addá oktasaš áddejumi. Muhto go mearrádusat leat dahkkon, de galgá politihkka čađahuvvot.

Lean cealkán: Mii áigut hábmet dearvvašvuođasuorggi gos divššohasa dárbbut leat guovddážii.

Muhtun de jearrala: Na gean vel eará?

Muhto jos geahčastat Norgga dearvvašvuođapolitihka, de lea čielggas ahte buohkat geat nivkkuhit dien gažaldahkii eai nivkkut dan politihkkii.

Go divššohasa dárbbut biddjojuvvojit guovddážii, de fertejit buohkat dohkkehit ahte lea deháleabbo lágidit divššohassii johtilis divššu go dat ahte priváhta ásahusat eai galgga addit divššu.

Bidjat mii divššohasa dárbbuid guovddážii, de fertejit buohkat dohkkehit ahte dárbbašlaš dieđut divššohasa birra buohtastahttojuvvojit ja ahte lea rabasvuohta daid ektui. Muhtimat eai dasa liiko, muhto dat lea vuoiggalaš, ja buorida min barggu. Dat duddjo luohttevašvuođa ja oadjebasvuođa.

Bidjat mii divššohasa dárbbuid guovddážii, de fertejit buohkat gierdat rievdadusaid maid muhtumat vuosttaldit, muhto mii almmatge doaivut dat šaddet ávkin dearvvašvuođabálvalussii.

Bidjat mii divššohasa dárbbuid guovddážii, de dat mearkkaša ahte fertet vuoruhit divššohasaid geat dárbbašit divššu eanemus – jos vel soaitá ge nu ahte bargu ii atte nu stuorra árvvu ja iige leat nu miellagiddevaš, unnán dutkojuvvon ja váilevaš fálaldagat. Dat gusto sihke gárrenmirkkosuorgái ja psyhkalaš dearvvašvuođasuodjaleapmái, ja gusto maid boarrásiidda ja sidjiide geain leat duođalaš dávddat.

Bidjat mii divššohasa dárbbuid guovddážii, de addit maid sidjiide vuoigatvuođaid. Dikšovuoigatvuohta lea divššohasa vuoigatvuohta, maiddái go válljejit priváhta divššu.

Mii leat álo garrasit bealuštan divššohasaid vuoigatvuođaid, muhto min vuostálastit leat ballan das mo dat livčče čuohcan doaibmi vuogádagaide. Mii vásiheimmet dan go meannudeimmet friija buohcceviessoválljen ášši , medisiinnalaš mearriduvvon áigemeriid ja divššohasvuoigatvuođaid.

Seammalágan divaštallan šaddá dál maid. Mii áigut bealuštit divššohasaid. Dan sivas go vuogádagat álo nagodit iežaset heivehit dilálašvuhtii ja dat cevzet. Seammá ii álo gusto divššohasaide.

Ii leat eahpedábálaš cealkit ahte mii bidjat divššohasa dárbbuid guovddážii. Cealkámušain ii leat makkárge árvu jos eat váldde politihkalaš váikkuhusaid.

Min višuvnnat leat čielgasat. Plánat dárkilat. Barggut leat jođus. Muhtun rievdadusat čađahuvvojit juo otná beaivvi rájes.

Našunála dearvvašvuođa- ja buohcceviessoplána galgá leat vuođđun ođđa, njuovžilis ja beaktilis spesialistadearvvašvuođabálvalussii.

Kvalitehta ja divššohassihkkarvuohta galgá buoriduvvot, vuosttamužžan beavttálmahttojuvvon doaimmaid bokte, čielgaseabbo jođiheami ja signálaid bokte.

Divššohasa vuoigatvuođat galget nannejuvvot, ja luohttámuš almmolaš ruhtaduvvon dearvvašvuođabálvalussii galgá buoriduvvot, go friija dearvvašvuođadikšoválljen čađahuvvo.

Mii galgat divššohasa dárbbuid bidjat guovddážii, ja vuoruhit daid divššohasjoavkkuid geat leat vuolimus dásis. Min politihkalaš mearrádus lea: Gárrenmirkkosorjavaččaid ja psyhkalaš váttuin gillájeddjiid dearvvašvuohta galgá vuoruhuvvot.

Ovttasdoaibman spesialistadearvvašvuođabálvalusas ja ovttasdoaibman divššohasa ja dearvvašvuođasuorggi gaskka galgá buoriduvvot. Digitála siskkáldas struktuvrra buorideami bokte, dearvvašvuođabálvalus neahta bokte, ja gulahallankultuvrra buorideami bokte dán suorggis. Lea veadjemeahttun hábmet dearvvašvuođafálaldagaid divššohasaide jos eat hukse ođđaáigásaš DGT siskkáldas struktuvrra.

Gávdnojit guhtta čovdosa movt hábmet dearvvašvuođabálvalusa divššohasaide, oanidit vuordináiggi ja buoridit kvalitehta.

Čakčat čálii Dagens Næringsliv ahte ođđa ráđđehus ii čuovo njuolggadusaid das gii galgá beassat čohkkát beavdegeažis go lea stáhtaráđečoahkkin šloahtas. Lea dábálaš ahte deháleamos stáhtaráđit čohkkájit beavdegeaži bajimusas ja sii geat eai leat nu dehálaččat vuolimusas.

-Mu mielas lea buot stáhtaráđit seammá árvosaččat. Olu surggiin jurddašat mii eará láhkai, celkkii ođđa stáhtaministtar Dagens Næringsliv aviisii.

Dál leat álggahan doaimmaid. Jurddašit ođđa áššiid. Mii bidjat divššohasa dárbbuid guovddážii. Ja sirdit sin geat čohkkájit vuolimusas bajimužžii .

Go buohkain lea seammá árvu.