Ráđđehus ođasta ja buorida ássandoarjaga

- Ráđđehus duogŋá ráiggi sosiála sihkarvuođafierpmis, dadjá gielda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner. – Mii evttohit ođastit ja buoridit ássandoarjjaortnega nu ahte máŋga duhát bearrašat ožžot ekonomalaččat oadjebasat árgabeaivvi, dadjá son.

Ássandoarjja galgá sihkkarastit sidjiide geain lea vuollegis sisaboahtu ja alla ássangolut heivvolaš ásodaga. Ássandoarjjaortnegis leat leamaš guokte stuora headjuvuođa maid dál ráđđehus divvu. Juo 2009 rájes lea leamaš nu ahte máksomearit maid vuođul ássandoarjja meroštallojuvvo eai leat čuvvon eallin- ja ássangoluid. Dat lea daguhan ahte ássandoarjjavuostáiváldit leat šaddan eret ortnegis, vaikko sis lea leamaš seamma doarjjadárbu. Ráđđehus váldá váttisvuođaášši ja evttoha ahte máksomearit njuolggadusain galget muddejuvvot automáhtalaččat haddegoargŋuma mielde. 

Dasa lassin áigu ráđđehus dahkat ortnega ulbmillaččabun ja njuovžileabbon go ássandoarjja dás maŋás galgá meroštallojuvvot maŋemus mánu sisaboađu vuođul. Odne biddjojit 1-2 jagi boares sisaboahtologut vearroalmmuhusas vuođđun go ássandoarjja meroštallojuvvo. Go ássandoarjja meroštallojuvvo maŋemus mánu sisaboađu vuođul, de doarjja lea álo heivehuvvon ohcci duohta ekonomalaš dillái.

Bargonávccahisvuođareforpma oktavuođas ráhkaduvvui vel molsunortnet nu ahte bargonávccaheamit geat juo ožžo ássandoarjaga, eai galgan šaddat eret ássandoarjjaortnegis. Stáhtaráđđi dadjá ahte ráđđehus evttoha fievrredit viidáset dán ortnega jagis 2017.

 

Reerenasse årromedåarjoem orreste jïh buarene

- Reerenasse raejkiem duvhtie sosijaalen vihtiesvoeteviermesne, tjïelte- jïh orrestimmieministere Jan Tore Sanner jeahta. – Mijjieh raeriestibie årromedåarjoeöörnegem orreste jïh buarene guktie ekonomeles jearsoesåbpoe aarkebiejjiem skaepede gellie tåvsenh fuelhkide, dïhte jeahta.

Årromedåarjoe edtja sjïehteles gåetiem vihtiestidh dejtie gïeh vuelege baalhka jïh jolle årromemaaksoeh utnieh. Årromedåarjoeöörnege lij viesjies göökte bieline mejtie reerenasse daelie staerede. Joe jaepien 2009 raejeste vuekie guktie årromedåarjoem ryökni idtji læssenh jieledemaaksojne jïh årromemaaksojne mietie. Daestie sjïdteme dåastojh årromedåarjojste öörnegistie gahtjin, jïlhts seamma dåarjoedaerpiesvoeth utnieh. Reerenasse dåeriesmoerem dæjpa jïh raereste maaksoeh njoelkedassevierhkesne edtjieh jïjtsistie jeatjahtehtemh maaksoelæssanimmien mietie.  

Dan lissine reerenasse sæjhta öörnegem darjodh jienebh ulmiej mietie jïh fleksijbele guktie årromedåarjoem dan mænngan edtja ryöknedh minngemes asken baalhkan mietie. Daan biejjien lea 1-2 jaepiej baalhkataalh likningistie våaroemisnie gosse ryöknoeh mij årromedåarjoem sjædta. Gosse årromedåarjoem minngemes baalhkeste ryöknoe, dellie dåarjoe eejnegen sjïehtesjamme ohtsiji reellen ekonomeles tseahkan.

Svihtjemeheaptoereformesne dellie lissine öörnegem dorjeme guktie svihtjemeheaptoe almetjh gïeh joe årromedåarjoem utnieh, eah edtjh årromedåarjoeöörnegistie gahtjedh. Staateraerie jeahta Reerenasse raereste dam öörnegem jaepien 2017 jåarhka.