Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Ráđđehus doarju boazodoalloealáhusa

Boazodoalus leat leamaš erenoamáš stuora hástalusat dán dálvvi. Guohtunroassu čuohcá eanaš boazodoalloguovlluide – 75 proseantta buot Norgga bohccuin vásihit dál guohtunroasu. Ráđđehusas lea leamaš lagas ja buorre oktavuohta ealáhusain ja boazoeaiggádiiguin, ja lea juolludan 20 miljovnna ruvnno liigedoarjaga heahtegearggusvuođa doaimmaide veahkehan dihte ealáhusa váttis dilis.

Roasu sivvan lea ollu ja gassa muohta ja jikŋon guohtumat, mii dahká ahte boazu ii oaččo doarvái biepmu lunddolaš guohtumiin.  Romssas ja Finnmárkkus ja Nordlánddas lea leamaš duođalaš guohtunroassu guovvamánu rájes. Trøndelágas lea maid leamaš heajos guohtundilli stuora muohtahivvodaga geažil.    

Guohtundilli lea dálvvi mielde hedjonan eanet ja eanet, ja bohccuide lea šaddan dađi váddáset gávdnat biepmu. Maŋimuš raporttat čájehit ahte roassu sáhttá bistit gitta miessemánnui.

Boazodoalloáššiid ovddasvástideaddji stáhtaráđđin ja sámi- ja guovllupolitihkalaš áššiid ovddasvástideaddji stáhtaráđđin letne moai čuvvon guohtunroasu hui dárkilit. Moai letne oaidnán ahte guohtunroassu lea roassu maid ealáhus ii nagot okto hálddašit. Koronaroassu lea vel dagahan ahte dilli lea šaddan erenoamáš váttis. Munnos lea olles áiggi leamaš buorre ja konstruktiiva gulahallan NBR:n, boazoeaiggádiiguin, Eanadoallodirektoráhtain, Fylkkamánniin, Sámedikkiin ja báikkálaš servodagain. Moai letne hui movtta dan geažil, ja buohkain leamaš dáhttu veahkehit ealáhusa dán erenoamáš váttis dilis.       

Ráđđehusa liigedoarjja

Boazodoallošiehtadusa bokte lea juolluduvvon oktiibuot 40 miljovnna ruvnnu guohtunroasu hálddašeapmái dán dálvvi ja giđa.

Ođđa boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiin guovvamánus sohpe šiehtadallanbealit várret 10 miljovnna nannen dihte heahtegearggusvuođafoandda. Fylkkamánni ja Eanadoallodirektoráhta leat dađistaga meannudan orohagaid ohcamušaid. Ovdal beassážiid ledje buot ruhtaohcamat meannuduvvon ja máksojuvvon.    

Njukčamánu loahpas oaččuimet raporttaid ahte heahtegearggusvuođafoandda ruđat eai leat doarvái ceavzit dán roasus. Mii oaččuimet maid raporttaid ahte guohtundilli jáhkkimis ii boađe buorránit ovdal go miessemánus. Danne dárbbašuvvui eanet ruhta.

Seamma beaivvi go ráđđehusa evttohus lasihit heahtegearggusvuođafoandda 20 milj. ruvnnuin dohkkehuvvui Stuoradikkis, de loktanedje helikopterat fuođđariiguin mat dolvojuvvo ealuid lusa guhkkin eret biilaluottain.

Boazoeaiggádat leat duoddara searat

Min bargun lea veahkehit boazoeaiggádiid guohtunroasus, muhto boazoeaiggádat fertejit ieža sihkkarastit ahte elliin lea nu buorre dilli go vejolaš. Guohtunroassu lea dagahan boazoeaiggádiid erenoamáš váttis dillái. Sii leat ferten geasehit fuođđariid, ja seammás guođohit ja hehttet masttademiid. Boazoeaiggádiid rahčamušat ja árjjálašvuohta dán dálvvi leat duođaid čájehan ahte boazoeaiggádat leat duoddara searat.  

Guohtunroasu viidáset hálddašeapmi

Muđui galget fuođđarat ain fievrriduvvot giđđajohtináiggi, ja orohagain lea vejolašvuohta ohcat ruhtadoarjaga oastit fuođđariid. Mii čuovvut guohtunroasu hui dárkilit, ja árvvoštallat dađis eanet doaibmabijuid vai nagodat hálddašit guohtunroasu ja birgehit ealáhusa.     

Bajás