Sápmelaččaid vásihan áitagiid ja vaši vuostá ferte dáistalit!

Ruoŧa alimus duopmostuolu 23. ođđajagimánu 2020 almmustahttán duomu maŋŋá olles Sámi guovllus leat boahtán ovdan áitagat, vašši ja veahkaváldi. Sápmelaččaid vuostá leat boahtán goddináitagat, ja bohccuid leat muosehuhttán ja goddán.

Davvi-Norggas leat leamašan máŋggat dáhpáhusat, main leat duođalaččat agiteren sápmelaččaid vuostá. Nordlys-áviisa čálii 6. juovlamánu 2020 dáhpáhusas Romssas, go nuorra nieida vásihii ráfehuhttima busses sámásteami dihtii.

Suomas vaššiságat sápmelaččaid vuostá bohtet ovdan dávjá sosiála medias, muhto maiddái earáin mediain. Earenoamážit dakkáraš áššiin bohtet ovdan vaššiságat ja geahččaleamit jávohuhttit sápmelaččaid, go lea sáhka sápmelaččaid vuoigatvuođain.

Máilmmiviidosaččat lea oaidnimis, ahte álgoálbmogat vásihit ain eanet ráfehuhttima ja utnohisvuođa earenoamážit go bealuštit ja hárjehit vuoigatvuođaideaset eatnamii ja luondduriggodagaide. Sápmelaččat olgguštuvvojit go geavahit álgoálbmogii gullevaš vuoigatvuođaideaset ja ovdanbuktet sápmelaš identitehtas. Mii leat fuolas das, go sámevašši orru šaddamin dábálažžan servodagas.

Maid vaššiságat dagahit midjiide?

Vaššiságain sáhttet leat duođalaš čuovvumušat nu oktagassii, jovkui go olles servodahkii. Máŋggat sápmelaččat vásihit vaššiságaid skuvlla šiljus, gáhta alde, interneahtas, sosiála medias ja neahttaáviissaid kommenterensajiin. Áitagat ja vašši váikkuhit maiddái sidjiide, geat eai njuolga ieža vásit dan. Go nuorra sápmelaččat lohket ja oidnet, mo rávis nissonat ja albmát buktet iežaset ovdan sosiála medias, sii sáhttet ballat buktimis ovdan iežaset sápmelaš identitehta, eaige sii vealttekeahttá hálit oassálastit almmolaš sagastallamii. Ná vašši ja ráfehuhttin váikkuhit negatiivvalaččat maiddái sámegielaide ja sápmelaš kultuvrra ovdánahttimii, maid dilli lea juo dál rašši.

Nubbi ášši lea árgabeaivvi rasisma, juohkin "midjiide" ja "earáide" sihke árgabeaivválaš sápmelaččaid ja sápmelaš kultuvrra badjelgeahččan.

Vašši ja vaššiságat váikkuhit ovttaskas olbmuid ja olles álbmotjoavkkuid identitehtii ja čeavláivuhtii. Go oppa áigge vásiha vaši ja ráfehuhttima duogáža dihtii, lea ain váddásut buktit iežas ovdan nu mo lea. Mannán logijagiid mii leat arvvosmahttán servodaga máŋggahámatvuhtii. Dat lea dehálaš midjiide buohkaide. Dáláš garra sagastallanatmosfeara dihtii dát máŋggahámatvuohta lea áitojuvvon nuppástuvvat oaidnemeahttumin.

Min demokráhtalaš servodagain galgá leat dilli sagastallamii ja earálágan oaiviliidda. Sátnefriddjavuohta lea demokráhtalaš riektestáhta geađgejuolgi. Muhto sátnefriddjavuohta ii oaivil friddjavuođa hárjehit vaššiságaid iige friddjavuođa agiteret eará álbmotjoavkkuid vuostá. Dat, ahte vaššiságain ja agiteremis lea boahtimin ođđa normála, lea demokráhtalaš váttisvuohta, mii earet eará ráddje earáid oassálastima servodatlaš sagastallamii.

Maid mii sáhttit dahkat dása?

Servodahkan mii eat sáhte dohkkehit dákkáraš vaši ja ráfehuhttima sápmelaččaid vuostá. Min servodat ii sáhte leat berošmeahttun – ja dušše leat fuomáškeahttá vaššiságáid dajakeahttá dan vuostá dahje válddekeahttá dasa beali. Mis, geat ovddastit ráđđehusa ja golmma sápmelaš parlameantta, lea earenoamáš ovddasvástádus čuožžilit vaššiságaid vuostá. Mis buohkain lea maiddái ovddasvástádus dakkáraš servodaga luovvamii, gos juohkehaš sáhttá leat nu mo ieš lea balakeahttá agiterema veahkadatjoavkku vuostá ja áitagiid.

Buot min golmma riikkas leat váldojuvvon atnui iežas, našuvnnalaš doaibmabijut dán guovllus:

• Norggas lea vaššiságaid vuostásaš našuvnnalaš strategiija sihke čearddalaš duogážii ja oskkoldahkii vuođđuduvvan rasismma ja olggušteami vuostásaš doaibmaplána.
• Ruoŧas lea Našuvnnalaš plána rasismma, dávisteaddji vašálašvuođaid ja vašširihkkosiid doarjumii, mas loktejuvvo sápmelaččaid vásihan rasismma earenoamážit ovdan.
• Suomas leat gárvvisteamen rasismma doarjuma ja buorre álbmotgaskavuođaid doaibmanplána.

Lassánan davviriikalaš dási ovttasbargu sáhttá ávkašuvvat našuvnnalaš vásáhusain, ja ovttasbargu sáhttá veahkehit ovddidit oktasaš doaibmabijuid. Min oainnu mielde earenoamážit golbma čuovvovaš ášši leat joatkkabarggu dáfus dehálaččat:

• Sihke Norga, Ruoŧŧa ja Suopma leat gárvvistišgoahtán duohtavuođa- ja soabadanproseassaid. Proseassat čuvgehit historjjálaš vearrivuođaid, mii veahkeha hukset ipmárdusa sápmelaš álbmoga dáláš dilis golmma davviriikkas. Joatkkabarggus mii sáhttit ávkkástallat nuppiideamet vásáhusaid.
• Mii leat maiddái mearridan bargat dan bealis, ahte lasihit dieđu sihke historjjálaš ja dán áigge dáhpáhuvvan rasismmas ja olggušteamis.
• Seammá áigge mii fertet luovvat ja doarjut buorre ovdagovaid, mat čuožžilit vuosttaldit vaššiságaid ja agiterema álbmotjoavkku vuostá ja doibmet dáid vuostá. Máŋggat buorre fámut leat ovddideamen dan, ahte historjjálaš heahpada dovdu rievdá čeavláivuohta ja illun.

Dohko lea ain guhkes mátki, muhto mii eat sáhte eahpelihkostuvvat dán min barggus. Agiteren ja vašši sápmelaččaid ja unnitloguid vuostá lea ášši, mas min riikkat eai galgga beaggit. Min mátki ii leat nohkan, ovdal go buohkat leat dás ovtta miela ja ovdal go buohkat sáhttet leat čeavlái iežas kultuvrras gárttakeahttá ballat agiterema ja vaši álbmotjoavkkustis vuostá.

 

Čállit:
Linda Hofstad Helleland, guovllu- ja digitálaministtar, Norga
Amanda Lind, kultur- ja demokratiijaministtar, Ruoŧŧa
Anna-Maja Henriksson, vuoigatvuođaministtar, Suopma
Aili Keskitalo, sámedikki sátnejođiheaddji, Norga
Per-Olof Nutti, sámedikki sátnejođiheaddji, Ruoŧŧa
Tuomas Aslak Juuso, sámedikki sátnejođiheaddji, Suopma