Johtalusáŋgiruššán joatká

- Johtalussuorgi vuot vuoruhuvvo. Johtalusbušeahta lassáneapmi nanne ealáhusdoaimmaid gilvonávccaid ja čatná guovlluid eambbo oktii. Divodanáŋgiruššan ja geainnuid, rittu ja ruovdemáđijaid ođasteapmi addá eanet diehttevaš ja oadjebasabut mátkkoštanárgabeaivvi. Mii nannet oktasaš johtolaga gávpotguovlluin vai earenoamážit addit sidjiide geat mátkkoštit gaskal ruovttu ja barggu buorebut molssaeavttuid ja vai gávpotbiras galgá buoriduvvot. Mii galgat nagodit čađahit ruoná molsuma go lasihit mobilitehta ja oažžut buoret mátkkoštanárgabeaivvi, dadjá johtalusministtar Ketil Solvik-Olsen.

-Dát ráđđehus lea ollu lasihan johtalusáŋgiruššama, earenoamážit geainnuid, ruovdemáđijaid ja oktasašjohtolaga dáfus gávpogiin. Ráđđehusmolsuma rájes 2013:s lea johtalusbušeahtta lassánan badjel 50 proseanttain, mii mearkkaša badjel 20 miljárdda ruvnnuin. Vuohččan, máŋga logenáre jahkái, lea geainnuid ja máđijaid divodanbargguid maŋášvuohta unnon, ja mii áigut joatkit vuoruheame vuođđostruktuvrra. Dál prošeavttat álggahuvvojit mat logi jagi dušše ledje jurddašandásis. Mii čađahit maiddái dehálaš ođastusaid, nu ahte mii beassat hukset ođđa geainnuid jođáneappot ja stivret ruovdemáđidjasuorggi buorebut.

Ráđđehus evttoha 62,4 miljárdda ruvnno johtalussii 2017:s. Dát lea 4,4 proseantta lassáneapmi 2016 mearriduvvon bušeahta ektui. 2017 bušeahttaevttohus mielddisbuktá badjelmeare deavdima Nationála fievrredanplána 2014-2023 njealji vuosttaš jagis, váile 9 miljárdda ruvnno dahje 4,5 proseantta. Dat lea birrasiid 60 miljárdda ruvnno eanet go áigodagas 2010-2013.

Geaidnu – maŋŋonan divodeamit unnot  

Ráđđehus evttoha várret geainnuide 33 miljárdda ruvnno, váile 7 proseantta lassáneami 2016 mearriduvvon bušeahta ektui ja olles 26 proseantta lassáneapmi 2015 ektui. Evttohus siskkilda 29,9 miljárdda ruvnno Stáhta geaidnodoaimmahahkii, 3,1 miljárdda ruvnno Nye Veier AS:i ja birrasiid 20 miljárdda ruvnno Stáhta geaidnobearráigeahču doibmii, mii sirrejuvvo sierra etáhtan 2017:s.

Dál leat bissehan ja maŋemus jagiid unnidan lassáneaddji divodanmaŋášvuođa mii maŋemus logi jagi áigodagas lea leamašan. Seamma ládje go 2016:s, de tunneallaid ođasteamit vuoruhuvvojit earenoamážit. Ruđat mat leat várrejuvvon divodeapmái ja ođasteapmái 2017:s bohtet unnidit riikkageaidnofierpmádaga maŋášvuođa 1,6 miljárdda ruvnnuin.  

- Seamma ládje go diibmá várret mii liigeruđat doaimmaid lasiheapmái Sør- ja Vestlánddas. Ráđđehus áigu juolludit 400 miljovnna ruvnno liiggás fylkkaide Aust-Agdera rájes gitta Møre ja Romsdálii. Ruđat galget adnot smávit prošeavttaide nu ahte ráhkadusbarggut jođánit álget ja maid eanas háviid báikkálaš entreprenevrrat doaimmahit. Váldodoaibman leat vázzin- ja sihkkelgeaidnoprošeavttaid divodeamit, dadjá johtalusministtar.

2017 stáhtalaš ruđat stuora geaidnoprošeavttaide vuosttažettiin adnojit čuovvulit mearriduvvon riikkageaidnoprošeavttaid. Vuođđun leat biddjon stáhtalaš ruđat mat dahket vejolažžan ráhkadusdoaimmaiguin boahtit johtui máŋga ođđa, stuora riikkageaidnoprošeavttain:

  • E39 Rogfast
  • E39 Bjørset–Skei
  • E16 Bjørum–Skaret
  • Rv 13 Vik – Vangsnes
  • E6 Deanu šaldi (golggotmánnu 2016)

Ruđat várrejuvvon Ođđa Geainnuide, sihkkarastet ráhkadusálgimiid 2017:s:

  • E18 Tvedestrand–Arendal Aust-Agderis
  • E18 Rugtvedt–Dørdal Telemárkkus
  • E6 Kolomoen–Moelv Hedemárkkus

-Ráđđehusas lea mihttun geahpidit biilavuddjiin bummaruhtamáksimiid ja evttoha váile 500 miljovnna ruvnno doarjaga haddemeriid geahpideapmái gávpotguovlluid olggobealde. Dakkár juolludemiin sáhttet haddemearit geahpiduvvot unnimusat 10 proseanttain riikka- ja fylkageaidnoprošeavttain main bummaruđat dušše adnojit máksit geaidnoprošeavtta vealggi, dadjá johtalusministtar. 

Geaidnobušeahta siskkobealde leat maiddái ruđat  riikageaidnofearggaid doaimmaheapmái, vázziid ja sihkkelastiid doaimmaide ja johtolatsihkarvuođadoaimmaide.

Ráđđehus evttoha ahte reantobuhtadus fylkkaid fievrredandoaimmaide oažžu ođđa investerenrámma mii lea 3 miljárdda ruvnno. 2017:S lea biddjon váile 1,4 miljárdda ruvnno sirdimiin fylkkageainnuide gokčat fylkkageainnu divodan- ja ođastangoluid. Dát lea 200 milj. kruvdnasaš lassáneapmi 2016 rájes.

Nanu ruovdemáđii áŋgiruššan

Ráđđehus evttoha 21,9 miljárdda ruvnno ruovdemáđijaide, mii lea smávva lassáneapmi 2016 mearriduvvon bušeahta ektui.

Evttohus sihkkarastá rašuvnnalaš ovdáneami stuora investerenprošeavttain, earret eará Follo - ruovdegeidnosii gaskal Oslo ja Ski ja duppalgeidnosii InterCity-gaskii Farriseidet - Porsgrunn. Dilli maiddái láhččojuvvo ollu doaimmaide ođđa  ruovdemáđirprošeavttaid plánemis, mas bušeahtta lea lassánan 0,2 miljárdda ruvnnos 2013:s 1,5 miljárdda ruvdnui 2017:s.

Maŋemus jagiid lea ráđđehus bissehan divodanmaŋášvuođa ruovdemáđijas, ja dasto unnidan billašumi. Ruđat mat evttohuvvojit divodemiide ja ođastemiide dagahit ahte ruovdemáđidjastruktuvra standárda ii rievdda 2017:s. Dasa lassin lea láhččojuvvon dilli nu ahte ERTMS - prošeakta jotkojuvvo rašuvnnalaččat. Dát láhčá dili dađistaga molsut boares signála- ja sihkkarastinvuogádagaid mat gullet oktasaš eurohpálaš vuogádahkii ERTMS:i, nu ahte doaibmastabilitehta togajohtolagas buorrána.

Vuoruhit doaimmaid mat buoridit oktasašjohtolaga gávpotguovlluin

- Ferte leat álki beassat johtolatvuogádagaid mielde vai olbmot  jođánit ja beaktilit sáhttet beassat bargui ja astoáiggedoaimmaide. Danin mii bidjat áŋgiruššama buorebut oktasašjohtolatčovdosiidda, earenoamážit gávpotguovlluin. Doppe lea sihke stuorámus dárbu ja stuorámus birasvuoitu. Dán barggus ráđđehus bidjá deattu geavahit positiivvalaš váikkuhangaskaomiid, dadjá johtalusministtar.

Ráđđehus evttoha 1,5 miljárdda ruvnno oktasašjohtolatdoaimmaide gávpotguovlluin. Áigodagas 2014-17 leat ovcci stuorámus gávpoga ožžon sullii 4,8 miljárdda ruvnno ovdánahttit oktasašjohtolaga nu gohčoduvvon “bálkkašanortnega” bokte, dát lea sullii 3 miljárdda ruvnno lassáneapmi ovddit njealji jagi áigodaga ektui.

Ráđđehus lea geatnegahtton gávpotbirasšiehtadusaid bokte ahte stáhta galgá gokčat beali investerengoluin go leat stuora oktasašjohtolatprošeavttat  Dát stuora prošeavttat ožžot ruđaid 2017:s: 

  • Fornebu-geainnus Oslos ja Akershusas
  • Superbusse Troandimis
  • Bussegeaidnu Davvi-Jærenis
  • Gávpotgeainnus Bergenis

Golmma jagi geahččalanortnet mas doarjja addo gálvosirdimis geainnus merrii

- Ráđđehus háliida eambbo gilvovuoimmálaš lagasskiipajohtolaga ja áigu láhčit dili dasa ahte eanet gálvvut fievrreduvvojit giellasiin.  Riddodoaimmahaga vuolde evttohuvvo ásahuvvot golmma jagi geahččalanortnet gálvosirdimis geainnus merrii. 30 miljovdna ruvdno lea várrejuvvon dása 2017:s. Mii leat lassin unnidan lovssadivadiid vásttolaččat 100 miljovnna ruvnnuin 2017:s ja beavttálmahttit ja buoridit eanet láidumiid, dadjá Solvi-Olsen.

Riddohálddašeapmái evttohit birrasiid 2,6 miljárdda ruvnno. Smávva geahpádus 2016 mearriduvvon bušeahta ektui. Mii bargat geahpideame divodanmaŋášvuođa navigašuvdnavuođđostruktuvrras. Lassin Riddodoaimmahaga doaibmagoluide ruđat siskkildit earret eará ođđarusttetinvesteremiid, riddovuođđostruktuvrra divodemiid ja guollehápmanrusttetdoarjagiid.

Áibmojohtolatbearráigeahčču nannejuvvo

Áibmojohtolatulbmiliid ollislaš bušeahttaevttohus lea badjelaš 1,1 miljárdda ruvnno, sullii joatkka 2016 mearriduvvon bušeahttadásis. 815 miljovdna ruvdno lea várrejuvvon oastit girdijohtolaga guovlluide. Juolludanevttohus siskkilda maiddái evttohusa eai stáhtalaš girdišiljuid doaimmaheapmái, Stáhta fievrrádus ja Áibmojohtolatbearráigeahču johtolatlihkuhisvuođaid kommišuvnna. 

-Obbalaččat lea áibmojohtolatdorvvolašvuohta Norggas hui buorre. Nu dat galgá nai leat boahtteáiggis. Ráđđehus evttoha lasihit juolludemiid Áibmojohtolatbearráigehččui 2017:s, nu ahte bearráigeahčču sáhttá investeret digitaliserendoaimmaide. Dát doaimmat bohtet Áibmobearráigeahču bargiide addit buorebut bargoreaiddut ja buoridit bevttolašvuođa.  Dasto olmmošnávccat luvvejuvvojit eará bargguide, dadjá johtalusministtar. 

Sihkkarastá lávvordatjuohkima áviissain ja nanne ekomdorvvolašvuođa 

Bostii ja elektrovnnalaš kommunikašuvdnii (ekom) evttohit oktiibuot  642 miljovnna ruvnno, váile 18 proseantta geahpádus 2016 mearriduvvon bušeahta ektui. Dehálaš sivvan geahpádussii lea ahte dábálaš boastajuohkin lávvordagaid lea heaittihuvvon maŋŋel go Stuoradiggi mearridii ođđa boastalága mii bođii fápmui ođđajagimánu 1.b. 2016 rájes. Danin ii leat šat dárbu ahte stáhta oastá lávvordatjuohkima boasttas. 

Evttohuvvon ruđaid siskkobealde lea 272 miljovdna ruvdno várrejuvvon oastit boasta- ja báŋkobálvalusaid bisuhan dihte fálaldagaid guovlluin.  Earret eará evttohuvvo 95 miljovdna ruvdno ođđa stáhtalaš oastimii juohkit lávvordagaid diŋgojeddjiide aviissaid báikkiin mat leat dábálaš aviisaruvttuid olggobealde.

Nationála gulahallaneiseváldái (Nkom) evttoha ráđđehus measta 371 miljovnna ruvnno.

-Elektrovnnalaš gulahallan ja interneahtta lea dehálaš áŋgiruššanfáktora ealáhusdoaimmas, hálddašeamis ja eanas olbmuid árgabeaivvis. Dáppe mii leat ollen guhkás ovdáneamis. Ekomsuorggi govdafierpmádatčovdosat bohtet váikkuhit mot dearvvašvuođadoaimmahat, oahpahus ja bargoeallin boahtá organiserejuvvot boahtteáiggis. Dalle lea dehálaš ahte ekom vuođđostruktuvra lea sihkar. Vai ekomfierpmádagat šaddet eambbo stargasat ja nannejit dustehusnávccaid, de bargat mii láhčime dili nannet telesihkarvuođa ja gearggusvuođa.  Mii doarjut maiddái hukset govdafierpmádagaid guovlluin gos márkan lea ráddjejuvvon, seammás go deháleamos doaimmat leat movttiidahttit gávppálaš huksemii ekomfierpmádagas álkibut njuolggadusčállosiid bokte ja go láhččet dili hálbbibut goluide, dadjá johtalusministtar.