Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Skuvla oahppamiin ja máhtestuvvamiin

– 2019 bušeahtas áigu ráđđehus ain nannet árra árjabidjama mánáidgárddiin ja skuvllain. Šaddá nuvttá guovddášáigi 2-jahkásaččaide, eanet oahpaheaddjit skuvllain ja ain vuoruhat oahpaheddjiid joatkkaoahpu. Ráđđehus nanne maiddái fidnofágaloktema, ja buorida gealboođastusa ollesolbmuide barggus. Ođđa vuoruheamit galget oažžut eanet sisafárrejeddjiid bargagoahtit ja vázzit skuvlla, dadjá máhtto- ja integrerenministtar Jan Tore Sanner.

Árra árjabidjan lea 2013 rájes leamaš ráđđehusa okta dain deháleamos vuoruhansurggiin, ja 2019-bušeahtas evttoha ráđđehus eanet doaibmabijuid mat addet ohppiide geat rahčet, árra veahki eanet ja buoret oahpaheddjiin.

Nuvttá guovddášáigi 2-jahkásaččaide

Ráđđehus evttoha juolludit sullii 46 miljovnna kruvnna vai nuvttá guovddášáiggi sáhttá viiddidit guoskat 2-jahkásaččaide geat bohtet vuollegissisaboahtobearrašiin. Dasa lassin evttohuvvo 9 miljovnna kruvnna bargui rekruteret mánáid mánáidgárddiide hearkkes gávpotosiin.

– Mii áigut addit badjel 11 000 guovttejahkásažžii rievtti nuvttá guovddášáigái 2019 čavčča rájes. Árrat álgin mánáidgárdái lea erenoamáš dehálaš mánáide geat bohtet ruovttuin gos váhnemat eai hála dárogiela. Dat addá mánáide vejolašvuođa ovdánahttit giela buori áiggis ovdal skuvlii álgima. Seammás sáhttet váhnemat geavahit áiggi ohppui ja bargui dan sadjái go leat ruovttus mánáiguin, dadjá Sanner.

Eanet ja buoret oahpaheaddjit

Ráđđehus evttoha nannet oahpaheaddjispesialistaortnega sullii 50 miljovnna kruvnnain, oktiibuot 122 miljovnna kruvnnain. Dat mearkkaša ahte oahpaheaddjispesialisttaid lohku lassána birrasii 600:s 1200 oahpaheaddjái. Ulbmil lea ahte eanet oahpaheaddjit galget válljet ain bargat luohkás seammás go ožžot vejolašvuođa ovdánahttit iežaset ámmátlaččat.

Ráđđehus vuoruha ain oahpaheddjiid joatkkaoahpu, ja evttoha 1,6 miljárdda dása. Ulbmil lea ahte buot oahpaheaddjit geat oahpahit matematihkas, dárogielas ja eŋgelasgielas, galget leat doarvái čiekŋudan fágain ovdal 2025.

Ráđđehus vuoruha ain oažžut eanet oahpaheddjiid vuođđoskuvlii (oahpaheaddjinorbma), ja áigu juolludit sullii 1,5 mrd. kruvnna mii galgá várrejuvvot stuorát oahpaheaddjilohkui. Dasa lassin evttoha ráđđehus nannet gielddaid sisaboađuid 200 miljovnna kruvnnain árra árjabidjama vuođul, man sáhttá geavahit eanet oahpaheddjiide.

– Vai oahppit ohppet eanet ja ožžot veahki árat, de fertejit ohppiin leat doarvái oahpaheaddjit ja oahpaheaddjit geain lea nana gelbbolašvuohta. Oahpaheaddjispesialistaortnegiin bissot eanet čeahpes oahpaheaddjit skuvllas, ja joatkkaoahpu vuoruhemiin ožžot ain eanet oahpaheaddjit fágalaš čiekŋudeami. Dainna sii šaddet vel čeahpit oahpahit, dadjá Sanner.

Ain nannejit fidnofágaid

Ráđđehus evttoha nannet fidnofágaid vel 30 miljovnna kruvnnain. Dát lea lassin dan 500 miljovnna kruvdnii maiguin fidnofágat leat nannejuvvon 2013 rájes. Ruđat galget geavahuvvot nannet fidnofágaoahpaheddjiid ja geahččalanlávdegottiid gelbbolašvuođa. Ráđđehus nanne maiddái fidnofágalaš čieŋkudeapmi-fága. Dát fága addá ohppiide vejolašvuođa oažžut hárjehallisaji skuvlavázzima áigge, ja lea dehálaš vuolggasaddji skuvlla hárjehallisadjái.

– Mis bohtet váilut olu fágabargit boahtteáiggis, danne vuoruhat mii ain fidnofágaid. 2019-bušeahtain váikkuhat mii skuvllaid ja fitnodagaid lagat ja eanet systemáhtalaš ovttasbargui, mii addá eanet hárjehallisajiid, vai vel eambbosat sáhttet ollašuhttit skuvlla fágareivviin, dadjá Sanner.

Nanne integrerenbarggu

Ráđđehus áigu nannet barggu oažžut eanet sisafárrejeddjiid bargagoahtit dahje vázzit skuvlla maŋŋá oahpistanprográmma.

Ráđđehus evttoha duppalastit dan oasi Jobbsjansenis mii manná sisafárrejeddjiid vuođđooahpahussii, 70 miljovnna kruvdnii. Ulbmil lea ahte eanet nuorat galget ollašuhttit ja ceavzit joatkkaskuvlla, ja sii earret eará nu gohčoduvvon “lotnolasluohkáid” bokte sáhttet váldit sihke vuođđo- ja joatkkaskuvlla oahpu heivehuvvon láhkai. Ráđđehus áigu maiddái várret 16 miljovnna kruvnna sisafárrejeddjiid rávesolbmuidoahpahusa oahpaheddjiid joatkkaohppui, ja evttoha dasa lassin nannet barggu barggahit ruovttuorru sisafárrejeaddjinissoniid 15 miljovnna kruvnnain.

– Jus mii galgat sihkkarastit ceavzilis čálgoservodaga, de lea dehálaš ahte mii fuolahat ahte sii geat bohtet Norgii, servet bargo- ja servodateallimii. Mii fertet bidjat gáibádusaid, muhto mis fertejit maiddái leat buorit kvalifiserenmannolagat. Dát álkidahttá sisafárrejeddjiide ollašuhttit joatkkaskuvlla ja álgit bargui nu ahte šaddet iešbirgejeaddjit, dadjá máhtto- ja integrerenministtar.

130 miljovnna "Lære hele livet"-ođastussii

Ráđđehus áigu vuoruhit “Lære hele livet”-gealboođastusa 130 miljovnna kruvnnain. Dán supmis áigu ráđđehus juolludit 37 miljovnna kruvnna ovdánahttit beaktilis joatkkaoahppofálaldagaid digitála gelbbolašvuođas, ja 30 miljovnna suorgeprográmmii fidnosurggiide geat leat erenoamáš hearkkit digitaliseremii ja automatiseremii ja eará nuppástuvvamiidda.

Sanner áigu maiddái geavahit 36 miljovnna oažžut eambbosiid searvat iskosiidda modulaiguin vuođđoskuvladásis, maiddái dárogielas ja servodatmáhtus, ja fága- ja fidnooahpahusas. Doaibmabidju álkidahttá fágareivveváldima olbmuide geain váilu oassi oahpahusas, ja šaddá maiddái álkit ovttastahttit oahpu ja barggu.

– Mii geavahat buriid áiggiid aktiivvalaččat vai norgga ekonomiija nuppástuvvan joatká. Ii oktage galgga bázahallat oahpu dáfus norgga bargoeallimis. Jus mii galgat dan garvit, de fertet vuoruhit liige- ja joatkkaoahpuid olu eanet boahtteáiggis, dadjá máhtto- ja integrerenministtar Jan Tore Sanner.

Bajás