Stáhtaministara ovdasáhka boahkuhanstrategiija birra

Stáhtaministara Erna Solberg ovdasáhka koronadili ja boahkuhanstrategiija birra preassakonfereanssas miessemánu 12.b.2021.

Ráhkis álbmot.

Dál leat badjelaš 1,5 miljovnna Norgga álbmogis ožžon vuosttaš boahku. Sullii bealle miljovnna sis leat ollásit boahkuhuvvon.

Jos boahkuheapmi joatká plána mielde, de leat buohkat badjel 18 jagi ožžon fálaldaga válddihit vuosttaš boahku suoidnemánus/borgemánus.

Boahkuheapmi lea okta deháleamos gaskaoapmi suodjalit korona-virusa vuostá. Dat sáhttá midjiide addit árgabeaivámet ruovttoluotta. Dat sáhttá midjiide addit eanet friddjavuođa.

Min áigumuš lea ságastallat čuovvovaš áššiid birra dán preassakonfereanssas:

  • Mo galgat vuoruhit boahkuid mat mis leat
  • Makkár boahkkosorttat galget Norggas geavahuvvot

Boahkuhanprográmma vuosttaš oasis vuoruhuvvojit riskajoavkkut, sii geat leat deavdán 45 jagi ja dearvvašvuođabargit.

Dat ii rievdaduvvo, vaikko máŋga rievdadusevttohusat leat ovddiduvvon. Mii oaivvildat ahte mearrádusat leat dahkkon riekta.   

Boahkuhanprográmma nuppi oasis lea ráđđehus mearridan čuovvovaččat:

  • Oktanaga boahkuhit ássiid ahkejoavkkus gaskal 18 ja 24 jagi ja ahkejoavkkus gaskal 40-44 jagi
  • Loahpas joatkit boahkuhit ássiid ahkejoavkkus gaskal 25-39 jagi.

Ráđđehus vuoruha nuoraid ovddimužžii,  danne go:

  • Njoammun leavvá johtileamos nuoraid gaskkas. Nuorra rávisolbmot doalahit dávjjibut sosiála oktavuođaid go boarrásat rávisolbmot, ja nu váikkuhit njoammunleavvamii.
  • Ráđđehus lea oppa pandemiija áiggi vuoruhan mánáid ja nuoraid, muhto doaibmabijut leat lihkká nuoraide čuohcan hui garrasit. Erenoamážit leat nuorra rávisolbmot oahppodilis vásihan ahte sin sosiála eallin lea sakka ráddjejuvvon.      

Jos vel dat ii leat ge mearkkašan nu ollu dearvvašvuhtii ja birgejupmái, de almmatge oaivvilda Álbmotdearvvašvuođa instituhtta (ÁDI) ahte boahkuheamis lea stuorimus ávki jos  ahkejoavku gaskal 18-24 jagi ja gaskal 40-44 jagi boahkuhuvvo vuosttamužžan.

ÁDI čujuha dasa ahte  40-44 jahkásaččain lea stuorit várra duođalaččat buohccát, ja 18-25 jahkásaččain lea stuorát várra njoammuduvvot.    

Ráđđehusas lea jáhku dasa ahte boahkuheamis lea stuorimus ávki jos dáid ahkejoavkkuid vuoruha.    

Nu láhčit dili dasa ahte mii johtileappot beassat fas servodaga rahpat veahážii mielde. 

Ráđđehus lea mearridan boahkuid juohkit geográfalaš guovlluid mielde, muhto dat galgá dahkkot čavga eavttuid vuođul.

Pandemiija lea garrasit čuohcan muhtun guovlluide. Ja muhtun suohkaniin ii oba leamaš ge njoammudávda. Muhtun guovlluin lea njoammun leamaš bistevaš, ja olbmot leat šaddan eallit hui garra njuolggadusaiguin guhkit áiggi. Ráđđehus lea danne ávžžuhan ÁDI ođđasit árvvoštallat boahkuid juohkima geográfalaš guovlluid mielde.  

ÁDI oaivvilda ahte duođalaš buhcciid lohku njiedjá jos addit eanet boahkuid Østlándda 24 suohkanii, gos lea leamaš ollu njoammun guhkit áiggi. 

Sii oaivvildit ahte boahkuid juohkin geográfalaš guovlluid mielde dagahivčče ahte mii  oktanaga sáhtašeimmet ložžet garraseamos doaimmaid miehtá riikka.

Dainna lágiin ahte Østlándda suohkanat, mat guhkit áiggi leat eallán garra njuolggadusaiguin eai dárbbaš daiguin gillát maiddái dán giđa ja geasi.

ÁDI ávžžuha ahte dat suohkanat galget oažžut 80 proseantta eanet boahkuid go dan maid sii álgovuorus galge oažžut, dassá gos buohkat badjel 18 jagi leat ožžon vuosttaš boahku. Evttohus mearkkaša ahte 319 suohkana fertejit addit 40-50 proseantta iežaset boahkuin geassemánus, ja 13 suohkana eai dárbbaš.

ÁDI evttohus guoská suohkaniidda mat maŋimuš áiggi leat vásihan bistevaš ja duođalaš njoammuma. Dat dahká ahte ráđđehussii lea váttis dán ášši árvvoštallat. Evttohuvvon boahkuid juohkin ii mielddisbuvtte ahte buhcciid- ja jápminlohku rievdá stuorrát. ÁDI oaivvilda ahte duođalaš buhcciidlohku njiedjá.    

Ráđđehus háliida nu guhkás go sáhttá čuovvulahttit rávvagiid ahte boahkut juhkkojuvvojit geográfalaš guovlluid ektui.

Deháleamos ágga dasa lea ahte dat addá vejolašvuođa Norgga rahpat johtileappot go muđui. 

Mii leat birgen roasuin ovttas.

Min ulbmil leat ahte mii galget ovttas beassat eret roasus.

Muhto árvvoštallamat leat leamaš hástaleaddji.

Dat fuolastahttá ráđđehusa ahte suohkanat šaddet addit iežaset boahkuid, mii sáhttá váikkuhit boahkuhanprográmma čađaheapmái. Suohkanat, mat fertejit addit iežaset boahkuid, ožžot mealgat ollu boahkuid suoidnemánus, luopmománus.  

Suohkanat mat ÁDI evttohusa mielde ožžot unnit boahkuid geassemánus, ožžot daid fas ruovttoluotta suoidnemánus. Dat bohtet lassin dábálaš boahkuid maid sii muđui galget oažžut.  Gažaldahkan šaddá ahte nákcejit go suohkanat boahkuhit nu ollugiid oanehis áiggis.

ÁDI árvvoštallama mielde lea seamma stuora ávki jos 24 østlánddatsuohkanat ožžot 60 dahje 80 proseantta eanet boahkuid. Ráđđehus lea mearridan 60 proseantta. Eará suohkaniid bargodilli maid geahpeduvvo suoidnemánus. 

Ráđđehusa mearrádusas leat guokte dehálaš eavttu:

Mii fertet sihkkarastit ahte suohkanat mat ožžot unnit boahkuid geassemánus ja suoidnemánu álggus, ožžot boahkuid suoidnemánu loahpas. Jos dat ii lihkostuva, de ferte boahkuhanprográmma Norggas joatkašuvvat.

Stáhtahálddašeddjiin ovttas áigut mii suohkaniiguin ovttas árvvoštallat vejolašvuođa čađahit boahkuheami suoidnemánus, luopmománus. Boahkuid juohkima eaktun lea ahte mii diehtit viisásit ahte ássiid ollislaš boahkuheapmi ii maŋiduvvo.

Mii leat maid bivdán ÁDI ja Dearvvašvuođadirektoráhta johtilit árvvoštallat leat go diet namuhuvvon 24 Østlánddasuohkana rivttes suohkanat oažžut boahkuid jur dál. Danne go njoammundilli ja njoammunvárra lea rievdan veaháš. Namuhuvvon 24 suohkanis lea njoammundilli leamaš bistevaš. Fertet maid árvvoštallat dárbbu vuoruhit eará suohkaniid  njoammundili ektui ja dárbbašit go suohkanat addit iežaset boahkuid.   

Go diet guokte ášši leat árvvoštallojuvvon, de áigut čilget mo boahkut galget juhkkojuvvot.

Ráđđehus lea maid bivdán ÁDI árvvoštallat dárbbu vuoruhit erenoamáš virgejoavkkuid, erenoamážit oahpaheddjiid. Dan ii ávžžut ÁDI. Ráđđehus doarju ÁDI ávžžuhusa.

Riikkadásis ii leat eanet njoammun oahpaheddjiin go eará virgejoavkkuin. Guovlluin gos njoammun lea sakka leavvan, ovdamearkka dihte Oslos, leat oahpaheaddjit vásihan eanet njoammuma go earát. Muhto dat guovllut ožžot eanet boahkuid go dál mearridat vuoruhit suohkaniid gos lea bistevaš njoammun. Dat mielddisbuktá ahte maiddái oahpaheaddjit ja mánáidgárdebargit boahkuhuvvojit johtileappot go muđui daid guovlluin.

Mii oažžut dál boahkuid dávjá ja dássidit. Jáhkkimis leat buohkat badjel 18 jagi ožžon fálaldaga válddihit boahkuid ovdal skuvlaálgima borgemánus. Muhto jos eat oaččo boahkuid mat midjiide leat lohpiduvvon, de fertet árvvoštallat lea go dárbu oahpaheddjiid ja mánáidgárdebargiid vuoruhit. 

Áiggun dadjat veaháš makkár boahkuid mii geavahat.

ÁDI ávžžuha váldit AstraZeneca ja Janssen boahkuid eret Norgga boahkuhanprográmmas.

Ráđđehus lea maid bivdán áššedovdijoavkku maid Lars Vorland lea jođihan, vuđolaččat árvvoštallat ášši ovdal go loahpalaš mearrádus dahkko. 

Áššedovdijoavku ii ávžžut geavahit AstraZeneca ja Janssen boahkuid. Sii deattuhit ahte dat leat beaktilis boahkut mat suodjalit duođalaš dávddaid vuostá, ja addet hárvenaš duođalaš liigeváikkuhusaid. Sii almmatge eai ávžžut daid boahkuid geavahit čuovvovaš sivaid geažil:

  • Dál lea unnán njoammun Norggas
  • Buorre vejolašvuohta oažžut eará boahkkosorttaid.

Ráđđehus lea danne mearridan váldit eret AstraZeneca boahkuid Norgga boahkuhanprográmmas.

Ráđđehus lea mearridan gaskaboddosaččat bissehit Janssen-boahkuid boahkuhanprográmmas. Dat ii galgga bissehuvvot áibbas.

Mii háliidat hukset sihkkarvuođaráju maid sáhttit geavahit jos njoammun lassána dahje jos eat oaččo boahkuid lágideddjiin.

ÁDI ávžžuha dan. Janssen geavahuvvo USA:s ja ollu eará eurohpalaš riikkain. Danne beassat eanet diehtit boahkuid ja liigeváikkuhusaid birra boahttevaš áiggis.

Janssen-boahkut leat dohkkehuvvon boahkut. Ággan dasa ahte dat eai leat mielde nationála boahkuhanprográmmas, lea ahte mis lea unnán njoammun riikkas ja buorre vejolašvuohta oažžut eará boahkkosorttaid.

Dan dáfus lea dilli buorre Norggas. Ollu riikkain lea Janssen-boahkkosorta dehálaš ja ávkkálaš gaskaoapmi suodjalit pandemiija vuostá. Muhto Norggas leat árvvoštallan ahte dat sáhttá addit eanet liigeváikkuhusaid go ávkki.  Ollu riikkat, ja eanaš máilmmi riikkat  árvvoštallet eará láhkai.

Go Norga ii hálit geavahit AstraZeneca dahje Janssen boahkkosorttaid, de sáhttá dat mielddisbuktit ahte Norga bázahallá veaháš eará eurohpalaš riikkaid ektui, gos ollugat boahkohuvvojit lagamus áiggis. Muhto Norggas mis lea stuora jáhku boahkuhanprográmmii, ja ollugat háliidit válddihit boahkuid. Nu ahte jos vel boahkuheapmi dáppe váldá ge guhkit áiggi, de nagodat lihká eanaš ássiid boahkuhit. Ja boahkuiguin mat leat beaktilit ja ávkkálaččat.  

Nationála boahkuhanprográmma mielde galget buot rávisolbmot oažžut Pfizer BioNtech ja Moderna boahkuid.

Ráđđehus lea árvvoštallan ahte sii geat dan háliidit, galget beassat geavahit Janssen- ja AstraZeneca-boahkuid vai ožžot johtilis boahkuheami. 

Áššedovdilávdegoddi doarju ahte Janssen- ja AstraZeneca-boahkut galget leat fidnemis vaikko eai leat mielde boahkuhanprográmmas, muhto sii eai leat ovttaoaivilis das mo boahkuheapmi galgá čađahuvvot. Dál go váldit AstraZeneca boahkuid eret Norgga boahkuhanprográmmas, de lea dehálaš ahte earát besset daid geavahit. Nu go eará riikkat, gos njoammundilli lea duođaleappot go mis.

Mii áigut vurket Janssen-boahkuid sihkkarvuođarádjui, ja dat lea ovtta-geardde-boahkuheapmi maid lea álki hálddašit. Ráđđehus lea danne mearridan ahte jos vel Janssen-boahkut eai leat ge mielde Norgga boahkuhanprográmmas, de galget dat fállojuvvot olbmuide geat daid háliidit. 

Ráđđehus oaivvilda ahte juohkehaš ieš buoremusat sáhttá meroštallat boahkuid geavaheami riskabeliid vuđolaš dieđuid ja bagadallama vuođul, ja doarju lávdegotti unnitlogu.

Muhto ovdal go Janssen-boahkuid sáhttá geavahišgoahtit, de fertejit ollu áššit vuos čielgan.

Vuosttažettiin áigut bivdit Dearvvašvuođadirektoráhta árvvoštallat lea go dárbu  njuolggadusaide amas muhtun joavkkut  EAI beasa geavahit Janssen-boahkuid duođalaš liigeváikkuhusaid geažil. Nubbi lea dat ahte mii fertet sihkkarastit ahte dieđut boahkuid birra leat doallevaččat ja jáhkehahtti, vai juohkehaš ieš beassá dahkat buriid válljejumiid.  

Goalmmát lea dat, ahte lea dárbbašlaš čielggadit geat boahkuid galget bidjat. Mii eaktudat ahte sii geat eaktodáhtolaččat válljejit Janssen-boahkuid, fertejit álggos gulahallat iežaset fástadoaktáriin. Muhto dat ii leat celkon ahte doaktárat galget boahkuid bidjat.

Dearvvašvuođaministtar áigu gulahallat dearvvašvuođasurggiin čielggadan dihte gii boahkuid galgá bidjat. Daid áššiid ferte čielggadit ovdal go sáhttit fállat Janssen-boahkuid sidjiide geat daid háliidit.

Dat mii dál lea čielggas lea, ahte Janssen-boahkut leat nuvttá. Sii geat válljejit dán boahkuheami leat gokčojuvvon Pasieantavahátortnega bokte, jos ožžot liigeváikkuhusaid. Eaktuduvvo ahte boahkuheapmi lea eaktodáhtolaččat ja ahte dearvvašvuođabargit leat addán buriid dieđuid ja bagadallama.

Mii áigut fuolahit ahte eará riikkat sáhttet geavahit AstraZeneca-boahkuid. Dan dahkat ovttasbarggus Eurohpa-kommišuvnnain ja EO-riikkaiguin geat leat mielde AstraZeneca šiehtadusas.

EO-šiehtadus AstraZeneca ja Janssen boahkuid lágideddjiiguin rahpá vejolašvuođa fievrridit boahkuid eará riikkaide. Vejolaš čoavddus lea viidáset gaskkustit boahkuid Covax bokte, dainna ulbmilin ahte maiddái  funet ja buorebut birgejeaddji riikkat ožžot boahkuid.

Lean ilus go Norga lea bovdejuvvon EO ja G20-riikkaid dearvvašvuođa váldočoahkkimii boahtte vahku loahpas. Doppe áigut bargat dan ovdii ahte eará riikkat maid ožžot boahkuid. Mii diehtit ahte virus ii beroš riikkarájáin, ja ahte ođđa corona-virusat sáhttet billistit positiivva ovdáneami dán geasi. Maiddái Norggas.

Nu go leat deattuhan máŋgii pandemiija áiggi: Ii oktage riika leat oadjebas ovdal go buot máilmmi riikkat leat oadjebasat.

Bent láve dadjat ahte sihke buorit ja heittogis dieđut almmuhuvvojit boahkuid birra. Ođđasat, maid mii dál muitalat leat sihkkarit buorit muhtumiidda ja earáide fas fuonit. Dan ipmirdan hui bures.

Ráđđehusa mearrádusat mearkkašit ahte muhtumat boahkuhuvvojit árabut go jáhkke, ja earát fas maŋŋelis. Árvvoštallamat leat álo hástaleaddji, ja mearrideamit fas gáibideaddji. Muhto háliidan muittuhit juoga maid ovdal lean dadjan. Mii birget roasuin ovttas – ja mii galgat ovttas beassat eret roasus.

Mearrádusat, maid ráđđehus dahká mielddisbuktet ahte mii sáhttit váldit árgabeaivámet ruovttoluotta johtileappot – buohkat min riikkas.