Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Boazodoallošiehtadus 2019/2020:

Stáhta fállá 130,6 millijovnna ru. boazodollui

Stáhta šiehtadallanlávdegoddi lea otne buktán fálaldaga boazodoallošiehtadussii. Stáhta šiehtadallanlávdegoddi evttoha 130,6 millijovnna ru. rámma. Dát lea 7,5 millijovnnain ru. lassáneapmi diimmá boazodoallošiehtadusa ektui.

– Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) lea vuostáiváldin buori fálaldaga otne. Fálaldat láhčá dili nannemii ja positiivvalaš ovdáneami boazodoalo ektui. Sisaboahtovejolašvuođat nannejuvvojit ahte arvvosmahttit lassi sisaboađuid biergobuvttadeami čađa ja áŋgiruššat lassiealáhusaid ala, dadjá Anne Marie Glosli, gii lea Stáhta šiehtadallijođiheaddji.

Stáhta šiehtadallanlávdegoddi evttoha 130,6 mill. ru. rámma, mii lea 7,5 mill. ru. lassáneapmi diimmáš boazodoallošiehtadusa ektui. Gurut bealde: Stáhta šiehtadallanlávdegottejođiheaddji Anne Marie Glosli ja NBR jođiheaddji Ellinor Marita Jåma.
Stáhta šiehtadallanlávdegoddi evttoha 130,6 mill. ru. rámma, mii lea 7,5 mill. ru. lassáneapmi diimmáš boazodoallošiehtadusa ektui. Gurut bealde: Stáhta šiehtadallanlávdegottejođiheaddji Anne Marie Glosli ja NBR jođiheaddji Ellinor Marita Jåma. Govva: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

Jurdda lea ahte fálaldat galgá nannet ja ovddidit boazodoalu rašuvnnalaš gávpemárkanguvlui ealáhussan ja mii ceavzá guhkit áigge vuollái. Stáhta vuoruha ain sii geain lea boazodoallu váldofitnodahkan. Dán lea Stuorradiggi oktasaččat dorjon. Dása lassin čuovvulit doaimmaid mat leat ovddiduvvon St. dieđ. nr. 32 (2016-2017) Boazodoallu. Guhkes árbevierru – erenoamáš vejolašvuođat. Dán oktavuođas lea Stáhta iežas fálaldagas vuoruhan ođđa ruhtadoarjjaortnega čadnon dasa ahte ásahit geatnegahtton indiviidamearkumis bohccuid.

Jurdda lea ahte fálaldat galgá nannet ja ovddidit boazodoalu dego rašuvnnalaš gávpemárkanguvlui ealáhussan ja mii ceavzá guhkit áigge vuollái.
Jurdda lea ahte fálaldat galgá nannet ja ovddidit boazodoalu dego rašuvnnalaš gávpemárkanguvlui ealáhussan ja mii ceavzá guhkit áigge vuollái. Govva: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

2017:s vásihii boazodoalloealáhusas goahtoroasu. Roassu 2017:s mielddisbuvttii ahte njuovvan njiejai 26 000 heakkain ja ahte njuovvandeaddu geahpui. Dát lea maiddái mielddisbuktán oalle unnán njuovvamiid 2018:s, ja vuolideapmi ekonomalaš bohtosiin. Ollu boazodoallobearrašat gillájit ain stuorra ekonomalaš hástalusaid maŋŋá dán roasu. Dáid roasuid maŋŋá lea Stáhtii leamaš dehálaš viidásat fievrridit gustojeaddji ruhtadoarjjaortnegiid.

Bohccobierggus lea guhkit áiggi juo leamaš positiivvalaš márkandili ovdáneapmi. Dát lea positiivvalaččat váikkuhan buvttadeaddjihaddái. Maŋemuš jagiid leat registrerejuvvon ahte boazobiergomárkan lea šaddan eanet hástaleaddjin. Boazobiergomárkan lea rašis dilis. Vuovdinjohtu lea njiedjan ja biergovuorkkát laskan mat sáhttet mielddisbuktit váikkuhusaid boahtte áiggi njuovvamiidda. Dan dihtii lea Stáhta fálaldagas vuoruhuvvon doaimmat mat láhčet dili lasihit njuovvamiid ja biergojođu.

Boazodoallu lea bearašvuođđuduvvon ealáhus. Positiivvalaš ovdáneapmi dán bearašvuođđuduvvon doaluin fuolahuvvo buoremusat buriid buvttademiin ja gánnihahtti ealuiguin. Dákkár vuođđodilli addá bearašdollui friijavuođa ahtanuššat rivttes guvlui. Bearašvuođđuduvvon boazodoallit fertejit máŋgga oktavuođain sorjavaččat hahkat lassisisaboađuid. Ahte lágidit dili lassisisaboađuide boazodoalus de lea Stáhta iežas fálaldagas maiddái vuoruhan ortnegiid mat dorjot lassiealáhusaid ásaheapmái. Dát guoská earret eará ruhtadoarjja smávvaskálábuvttademiid ja mátkeealáhusaid Ovdánahttinprográmma (Utviklingsprogrammet) bokte, ja maiddái oahppu – ja fuolahanbálvalusaide ásaheapmái.

Bajás