Ovdasiidu

Čálli: Odd Roger Enoksen, suodjalusministtar

Lassišiehtadus USA:in boahtá nannet Norgga sihkarvuođa

Lassišiehtadus suodjalusovttasbarggu birra USA:in boahtá nannet Norgga sihkarvuođa ja veahkkin ovdánahttin min iežamet suodjalusnávccaid.

Odd Roger Enoksen, suodjalusministtar
Odd Roger Enoksen, suodjalusministtar Govva: Asgeir Spange Brekke

Nanu našuvnnalaš suodjalusas vuođđun, de lea dárbbašlaš ovttasbargat NATO-lihtolaččaiguin ja min davviriikkalaš ránnjáriikkaiguin áimmahuššan dihte Norgga sihkarvuođa. Min sihkarvuođapolitihkalaš birrasat rivdet jođánit dán áigge, ja Norgii šaddá ain eanet gáibideaddji áimmahuššat iežamet sihkarvuođa- ja suodjaluspolitihkalaš beroštumiid. Lassánan stuoraválderivaliseren ja eanet allateknologalaš vearjjut mat sáhttet olu billistit ja mat ollet ain guhkibut, leat oasit dan govas. Dasa lassin eai leat šat dat árbevirolaš rájit ráfi, heađi ja soađi gaskka liikká čielgasat. Dan dihte lea šaddan vel dehálet ahte mii nákcet jođánit vuostáiváldit lihtolaččaid gievrudit min.

USA ja Norga leat šiehttan lassišiehtadusa mii áimmahuššá Norgga suverenitehta, Norgga álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid ja Norgga bása- ja atomapolitihka. Ii leat riekta gohčodit lassišiehtadusa básašiehtadussan, nu movt muhtun cuiggodeaddjit dahket. Ovttasbargu lagas lihtolaččaiguin lea okta dan golmma váldolinjjás Norgga suodjaluskonseapttas: Našuvnnalaš suodjalusnávccat, kollektiivvalaš suodjalus NATO:s ja bilaterála doarjja ja nanosmahttin lagas lihtolaččain. Stuoradiggi lea čuovvolan dán konseapta, ja dat čuovvu Norgga sihkarvuođapolitihka guhkes linjjáid. Lassišiehtadus USA:in láhčá ge diliid dasa ahte sáhttit vuostáiváldit lihtolaš vehkiid vel jođáneappot, seammás go áimmahuššat básapolitihka dan birra ahte eat galgga bistevaččat atnit olgoriikkalaš militeara veagaid Norggas ráfiáiggis.

USA ii beasa friddja atnit ođđasisovttastuvvon guovlluid

Lassišiehtadus buktá doahpaga ođđasisovttastuvvon guovllut. Dasa leat boahtán čuoččuhusat ahte šiehtadus mearkkaša dan ahte Norgii bohtet ásahuvvot Amerihkalaš básat, básapolitihka vuostá. Dat ii leat duohta.

Norga searvvai NATO:i 1949:s daid vásáhusaiguin maid lei oahppan 2. máilmmisoađis. Lei celkojuvvon ahte Norgii lea veadjemeahttun nu ahte ii searvva stuoraváldepolitihkkii, ja ahte mii eat nákceše ieža akto suodjalit iežamet soađis. Min demokráhtalaš politihkalaš vieruin lei čielggas ahte fertiimet oktiisearvat oarjemáilmmiin. Gerhardsen-ráđđehus ovdánahtii balánssa Norgga sihkarvuođapolitihkas, balddiheami (čájehit vuostálaččaide ahte leat váikkuhusat das jus falleha Norgga) ja oadjudeami (čájehit vuostálaččaide ahte mis eai leat aggressiivvalaš ulbmilat) gaskka. Balánseren mearkkaša ahte dat relatiivvalaš oktavuohta dan guovtti gaskka ferte ásahuvvot dainna lágiin ahte Norgga sihkarvuohta áimmahuššo buoremus lági mielde, gustojeaddji ráđđejeaddji sihkarvuođapolitihkalaš dilálašvuođa mielde. Dát politihkka ii leat hehtten viiddis hárjehallamiid lihtolaččaiguin, lihtolaččaid militeara ávdnasiid ovdagihtiivurkema, mearkkašahtti lihtolaš investeremiid militeara infrastruktuvrraide, ii ge NATO-váldoguovddáža ásaheami Norgii.

Mii eat oainne makkárge legitiima ákkaid dasa ahte Ruossa galgá reageret šiehtadussii. Norgga NATO-miellahttovuohta ja lagas suodjalusovttasbargu USA:in leat oahpes áššit Ruššii ja oassin Norgga sihkarvuođapolitihka guhkes linjjáin. Šiehtadus ii rievdat Norgga básapolitihka, eai ge Norgga álggahannjuolggadusaid. Atomavearjjut eai galgga dál ge vurkkoduvvot Norgga eatnamis ráfiáiggis.

Ođđasisovttastahtton guovllut leat guovllut maid Norgga, Amerihká ja lihtolaččaid veagat atnet ovttas, jus ii leat mihkkege eará šiehtaduvvon. Dat bohtet vuosttažettiin leat dehálaš arenat viidásitovdánahttit suodjalusovttasbarggu USA:in. Dasa lassin sáhttá šaddat áigeguovdil oažžut amerihkálaš investeremiid militeara infrastruktuvrii dáid báikkiin, earret eará dan dihte ahte buoridit návccaid vuostáiváldit vehkiid. Šiehtadus dahká vejolažžan Amerihká veagaide atnit daid báikkiid iešguđetlágan ulbmiliidda, nu go ovdamearkka dihte veagaid ja ávdnasiid cegget, dávviriid, niestti ja ávdnasiid vurkkodit, ja oktasaš ja kombinerejuvvon hárjehallamiidda. Dat ii mearkkaš ahte USA beassá friddja atnit daid guovlluid. Vuosttažettiin dadjá šiehtadus hui čielgasit ahte buot amerihkálaš militeara doaibma galgá respekteret Norgga suverenitehta, Norgga lágaid ja álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid. Nubbin nanne šiehtadus ahte dat ii rievdat Norgga básapolitihka, ii ge Norgga ráddjehusaid vurkkodit dihtolágan vearjjuid Norgga territorias (atomavearjjuid, eananmiinnaid ja gihppovearjjuid jna). Ja dasa lassin eaktuda šiehtadus USA ráđđádallat Norggain daid ođđasisovttastuvvon guovlluid geavaheami birra. Norggas ja USA:s lea eanet go 70 jagi leamašan nanu ja luohttevašvuđot suodjalusovttasbargu, mas lea vierru gávdnat buriid ja oktasaš dohkálaš čovdosiid. Dainna áigut ain joatkit maŋŋel go lassišiehtadus biddjojuvvo fápmui.

Eanet rabasvuohta ráŋggáštusrievttálaš jurisdikšuvnna birra

Lea oalle dábálaš ahte riikkat háliidit doalahit jurisdikšuvdnarievtti iežaset veagaid badjelii go leat barggus eará riikkain. Ovdamearkka dihte dahká Norga jeavddalaš šiehtadusaid sihkkarastin dihte jurisdikšuvnna iežamet bargiid badjel min olgoriikkaoperašuvnnain. USA:s ja eará NATO-lihtolaččain lea jo vuosttašriekti ráŋggáštit rihkolaš daguid maid sin veagaid miellahtut vejolaččat dahket go leat bálvalusas eará NATO-riikkas.  Dat čuovvu NATO veahkastáhtusšiehtadusa 1951 rájes. Lassišiehtadus USA:in váldá eret Norggas vuosttašrievtti ráŋggáštit rihkolaš daguid maid Amerihká veaga miellahtut vejolaččat dahket Norggas, maiddái de go eai leat bálvalusas. Dan rievdama ferte bidjat oktavuhtii.

Dábáleamos láhkarihkkumat maid olgoriikkalaš soalddáhat dahket Norggas go eai leat bálvalusas leat vuodjin gárrenoaivvis, bilideamit ja rumašvahágahttimat. Juohke dáhpáhusas gehččet Norgga politiijat ja áššáskuhttineiseválddit ášši. Seammás laktojuvvojit maid dan riikka eiseválddit áššái gos dat olmmoš lea eret, dábálaččat riikka ambassáda bokte. Jus dan riikka eiseválddit háliidit sirdit jurisdikšuvnna, de árvvoštallá áššáskuhttineiseváldi jearaldaga juohke ovttaskas áššis. Eanas dáhpáhusain sirdojuvvo jurisdikšuvdna sáddejeaddji stáhtii. Seammalágan práksisa lea ovdánan maid eará NATO-riikkain. Dát práksisa formalisere lassišiehtadusa. Šiehtadus eaktuda liikká Norgga bealde dan ahte heaitima sáhttá geassit ruovttoluotta erenoamáš dáhpáhusain. Dat lea dehálaš dakkár áššiin main rihkolaš dahku lea duođalaš ja dakkár hámis maid Norgga eiseválddit háliidit ráŋggáštit Norgga rievtti mielde Norggas.  

Oppalaččat nanne lassišiehtadus USA:in Norgga sihkarvuođa, dat nanne eurohpálaš sihkarvuođa. Šiehtadus dadjá čielgasit ahte Norgga suverenitehta lea vuođđun visot Amerihká daguin. Eará ii leat dohkálaš.