Doaibmabijut antibiotikaresisteansa ja eanet vuovdevuovdimiid vuostá

2016 Stáhtabušeahtta

• 7 miljovnna ruvnno antibiotihkaresisteanta bargama vuostá. • Viiddidit Statskog vuvddiid vuovdima 150.000 mihtuin. • Liige 3 miljovnna ruvnno elliidpolitiijai. • Lasihit juolludemiid dálkkádatdoaibmabijuide vuvddiin 33 miljovnna ruvnnuin. Dát leat váldočuoggát Eanandoallo- biebmodepartemeanta jagi 2016 bušeahttaevttohusas.

Doaibmabijut antibiotikaresisteansa vuostá

Ráđđehus evttoha nannet barggu antibiotikaresisteansa vuostá 7 miljovnna ruvnnuin. Ruđat galget adnot dutkamii ja gelbbolašvuođa ovdánahttit mii lea gullá antibiotikaresisteansa hárrái eanandoalus.

– Norggas lea dál buorre elliid dearvvašvuohta seammásgo adnet buot unnimus antibiotikadálkasiid  oba Eurohpá eanandoalus, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Sylvi Listhaug. –Mii háliidat ahte galgá leat nu maiddái boahtte áiggis maiddái, dadjá Listhaug. 

Ráđđehusa nationála áigumuš antibiotikaresisteansa vuostá, mearriduvvui mannán geasi.

Máilmmiviidosaččat lea antibiotikaresisteansa stuorra ja lassáneaddji váttisvuohta. 

Ii privatiseret Stáhtavuovddi

Ráđđehus áigu joatkit eananvuovdimiid maid Statsskog juo lea álggahan. Dát lea 600 000 mihtu viiddis eanan mii plána mielde galgá leat vuvdon ovdal jagi 2017.

Ráđđehusa áigumuš lea ahte vuovdin sáhttá viiddiduvvot velá 150 000 mihtuin doppe gos dat šaddá vuoitun fitnodahkii.

–Joatkit ja viiddidit vuovdeguovlluid vuovdima maid Statsskog juo lea álggahan, nanne báikkálaš ja priváhta oamasteami, ja dagaha vuovdedoalu eanet gánnáhahttin ja gilvonávccalažžan, dadjá eanandoallo- biebmoministtar, Sylvi Listhaug. – Dát lea maiddái dat čoavddus mii buoremus lági mielde vuhtiiváldá Stáhtavuovddi vuovdeeatnamiid beaktilis hálddašeami mihttomeari. Danin lea dát dilálašvuohta mii lea vuoitun sihke Stáhtavuovdái ja báikkálaš vuovdaeaiggádiidda, dadjá Listhaug. 

Stáhtavuovdi SF lea dán rádjai vuovdán 146 eananopmodagaid. Dát dagaha oktiibuot sullii 270 000 mihtu eatnama 16 fylkkain ja 71 suohkaniin. 70 proseanta eatnamiin leat vuvdojuvvon báikkálaš ostiide, ja sullii 20 proseanta leat vuvdon suohkaniidda ja Birasdirektoráhttii. Ii oktage eanangáhppálagain leat vuvdon olgoriikkalaš eaiggádiidda. 

Elliidpolitiija

Ráđđehus evttoha juolludit 3 miljovnna ruvnno  elliidpolitiija geahččalanprošektii, ja nu nannet barggu eastadit rihkolašvuođaid elliid vuostá. 

– Projeakta dagaha ahte mii sáhttit ráŋggáštit ja eanet sis geat čađahit rihkkosiid elliid vuostá. Dát sáhtte maiddái eastadit veahkaválddálašvuođa ja rihkkosiid olbmuid vuostá. Soapmásat sis geat leat veahkaválddálaččat elliid vuostá sáhttet áinnas maiddái leat veahkaválddálaččat mánáid, bealálaččaid ja eará vigihis olbmuid vuostá, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar, Sylvi Listhaug. 

Geahččalanprojeakta lea golmma jagi projeakta Lulli-Trøndelága politiijaguovllus,ja oažžu doarjaga Gaska-Norgga Biebmobearráigeahčus. Ruđat juhkkojuvvojit gaskal politiija (2 miljovnna ruvnno Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta budjeahta bakte) ja Biebmobearráigeahču (1 miljovnna  ruvnno Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta bušeahta bakte). 

Projeakta álggahuvvui borgemánus ja lea juo meannudan vuosttaš dán suorgái guoskevaš áššiid. 

Dálkkádatdoaibmabijut vuvddiin

Ráđđehus evttoha 2016 lasihit juolludeami dálkkádatdoaibmabijuide vuvddiin 33 miljovnna ruvnnuin. Doaibmabijut gusket suohkadat gilvimii maŋŋil čuollamiid, duktema ja barggu vuovdešaddoreidemiin. Doaibmabijut dagahit ahte vuovddit šaddet viidábut ja jođáneappot, ja nu dagahit ahte CO2-mirkobázahusat gollet ja jávket jođáneappot. Dát váikkuha maiddái dasa ahte resursadábuheapmi boahtte áiggis buorrána vuovde- ja muorraealáhusas, seammásgo dálkkádatvuoitu stuorru.