Majestehta Gonagasa sárdni 160. Stuoradiggái dan rahpama oktavuođas

Gudnijahtton Presideanta, Álbmoga ovddasteaddjit. Mun sávan Stuoradiggái buresboahtima ovddasvástádslaš bargui ja sávan boađašii buorrin vánheneatnamii.

Ollu olbmot leat dál báhtarusas min iežamet nannámis. Muhtimat leat ohcan friddjavuođa ja oadjebasvuođa min riikkas.

Ráđđehus áigu burin lágin váldit vuostá báhtareddjiid. Olgoriikkaeiseválddit, eaktodáhtolaš organisašuvnnat ja ovttaskasolbmot barget mávssolaš barggu.

Dorvoohcciid logu johtilis lassáneapmi lea hástaleaddji ášši maid Norgii. Ráđđehus lea ovddidan lassijuolludemiid proposišuvnna vai sáhttá gieđahallat dili, ja bivdá johtilis meannudeami.

Ráđđehus lea vuolggahan ruhtaaddiriikkaid konferánssa báhtareddjiide Syrias ja lagasguovlluin. Deaŧalaš sivva man dihte máŋgasat bidjet iežaset heakkavárálaš dillái heajos fatnasiiguin rasttidit ábi lea go borramuš, skuvlavázzin ja dárbbašlaš dearvvašvuođafálaldagat váilot.

Ráđđehus áigu joatkit árjja gádjut olbmuid Gaskamearas.

Dilli gáibida oktasaš eurohpalaš čovdosiid. Norga ii lea miellahttu EO:s. Oassin Schengen- ja Dublin-ovttasbarggus, čuovvu ráđđehus EO digaštallamiid, ja mii áigut oassálastit álggahemiin mat dál dahkkojit. 

Norga galgá váldit Iežas oasi ovddasvástádusas.

Ollugat leat historjjá čađa veahkehan norgalaččaid dalle go mii dárbbašeimmet veahki. Dál leat mii geat fertet veahkehit olbmuid heahtedilis.

Eurohpá sihkarvuođapolitihkalaš dilli lea rievdan. Nuortan daguhit Ruošša álbmotriekterihkkumat Ukrainas ja meanut dan guovllus eahpesihkarvuođa.

Lullin hástaluvvo Eurohpá sihkarvuohta vearránan dilálašvuođas mii lea Gaska-Nuorttis ja Davvi-Afrihkás. 

Miellahttuvuohta NATOs lea fággi Norgga sihkarvuođapolitihkas.

Lea dárbu heivehit Suodjalusa min áiggi áitagiidda ja hástalusaide. Ráđđehus áigu joatkit barggu nannet Suodjalusa operatiivvalaš návccaid.

Dat mii geavvá máilmmis váikkuha áittagova iežamet riikkas.

Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte nannet sihkarvuođa ja gearggusvuođa. Politiija kapasitehta ja gelbbolašvuohta galgá nannejuvvot. Galget hárjehallat eambbo, ja eanebut galget hárjehuvvot gieđahallat terrora ja duođalaš dáhpáhusaid.

Eastadit ja árjjalaččat vuosttildit radikála oainnuid ja veahkaválddálaš ekstremismma bissu deaŧalažžan.

Čoavdit vuostálasvuođaid mat ádjet olbmuid báhtarussii, lea okta dán áiggi stuorimus hástalusain. Dasa lassin lea vel geafivuođa vuosttildeapmi ja máilmmiviidosaš dálkkádatrievdamat.

Jahki 2015 boahtá leat máilmmiviidosaš dálkkádatovttasbarggu jorggáldat. Ráđđehus lea bajidan gudneáŋgirvuođa sihke našuvnnalaččat ja máilmmiviidosaččat. Norga galgá váldit iežas oasi dan barggus oažžut eanemus lági mielde gudneáŋgiris ja beaktilis dálkkádatšiehtadusa Parisas.

Lea bargu mii lea hábmen min servodaga.

Lea min oktasaš bargoárjja, ja ovddit buolvvaid bargoárjja, mii lea hábmen dan Norgga mainna mii leat nu čeavlát.

Go leat nu ollugat barggus, de lea min riikkas čielgi guoddit sin geat leat olggobealde bargoeallima. Barggu bokte mii váikkuhit searvevuhtii.

Bargu addá maid ovttaskas olbmui vejolašvuođa duohtandahkat iežas nieguid ja háhkat oadjebasvuođa iežas bearrašii, beroškeahttá duogážis.

Alla barggahus ja unnán bargguhisvuohta lea norgga málle geađgejuolgi.

Dán jagi lea 50 jagi dassá go petroleumdoaibma álggii norgga nannánjuolggis, ja ovdáneami ja barggahuslassáneami áigi álggahuvvui.

Stuora petroleumsisaboađut ja alla buvttadanmunni nannánekonomiijas lea dahkan vejolažžan hukset buoredili buorebut go eará riikkain. Mii leat maid seastán boahttevaš buolvvaide.

Eai leat galle riikka mat leat ožžon dakkár vejolašvuođaid. Ja ii meastta oktage leat nákcen nuppástuhttit gaskaboddosaš sisaboađuid bistevaš árvun.

Maŋŋil 2005 lea buvttadanmuni lassáneapmi unnit go masa mii leat hárjánan. Oljoaktivitehta lea seammás lassánahttán goluid ja duvdán eret heajut gánnáhahtti ealáhusaid ja bargosajiid.

Norgga oljoealáhus boahtá ain leat deaŧalažžan, muhto lea olu mii orro čájeheame ahte leat eará ealáhusat ja ođđa bargosajit mat fertejit loktet min servodaga viidáseappot boahtte áiggis. Ferte láhčit dili dáidda bargosajiide priváhta gilvohearki suorggis. Dát lea guhkesáiggi nuppástus mii dál ferte.

Diimmá truvdnosártnis deattuhii ráđđehus ahte stuorimus áitta norgga mállii lea go mii eat nákce nuppástuhttit iežamet áiggebále.

Vaikko leat ge olahan olu, de ii leat min servodat investeren doarvái infrastruktuvrii, máhtolašvuhtii, dutkamii ja ođđafuomášumiide.

Ráđđehus áigu vuoruhit doaimmaid mat veahkehit guhkesáiggi nuppástuhttima.

Oljohatti njiedjan lea dahkan ahte nuppástuhttin ferte dáhpáhuvvat johtileappot go leimmet sávvan.

Máŋggas vásihit stuorit eahpesihkarvuođa iežaset barggu ja sisaboađu dáfus.

Dál šaddá deaŧalaš gieđahallat guhkesáiggi nuppástuhttima ja oanehisáiggi eahpesihkarvuođa oktanis.

Čovdosat mat sáhttet unnidit bargguhisvuođa oanehis áiggis, sáhttet dahkat eanet bargguhisvuođa guhkes áigái jus bargofápmu lássahuvvá ja ii šatta nuppástupmi. Čovdosat mat sáhttet áradit nuppástuhttima sáhttet dahkat ahte beare olugat leat barggu haga beare guhká.

Ráđđehus áigu čađahit politihka mii váikkuha alla árvohuksemii ja vuollegis bargguhisvuhtii sihke oanehis ja guhkes áigái.

Leahket barggu haga lea duođalaš dilli sutnje geasa dat deaivida.

Almmolaš apparáhtta lea gearggus veahkehit sin geat leat massán barggu ođđa bargguide.

Nuoraid ja eará hearkkes joavkkuid dilálašvuohta čuvvojuvvo dárkilit. Nuorat vuoruhuvvojit bargomárkandoaimmaide.

Jagit go nuppástuhttin dahkko sáhttet šaddat gáibideaddjit Norgii.

Muhto min vuolggasadji lea buorre.

Mis lea allaoahppan álbmot, alla teknologalaš gelbbolašvuohta, dássedis juogadeapmi ja rikkis luondduresurssat. Vuollegis reantu ja láivvit kruvdno leat mielde váidudeame unniduvvon oljoaktivitehta váikkuhusaid. Mis leat oasálaččat bargoeallimis mat váldet servodatovddasvástádusa. Infrastruktuvrra, dutkama, oahpu ja ođđafuomášumiid árjja galgá lassánit.

Jagi 2015 bušeahtta addá mearkkašahtti doarjaga sisriikkalaš gálvvuid ja bálvalusaid gávpedárbbuide. Dasto vuosttilduvvo bargguhisvuohta.

Ráđđehus áigu ovddidit bušeahttaevttohusa barggu, aktivitehta ja nuppástuhttima várás.

Vearrovuogádat galgá ásahuvvot nu ahte buorebut váikkuha lassáeapmai ja árvoháhkamii.

Buoret infrastruktuvra veahkeha unnidit ealáhusdoaimmaid goluid. Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte unnidit máŧasdoallanbázahallama ja duohtandahkat ođđa prošeavttaid.

Ráđđehus háliida ahte norgga oahppit galget oažžut buoret ávkki oahpahusas. Ođđa reálafágastrategiija ja lohkan- ja čállinstrategiija galgá buoridit movtta, oahppama ja bohtosiid.

Bargu stuoradiggedieđáhusain eallenagi oahppama ja olggobealvuođa birra lea álggahuvvon.

Ráđđehus áigu čuovvolit dutkama ja alit oahpu guhkesáiggeplána.

Fágaskuvlaoahppu lea deaŧalaš go galgá dustet ođđa gáibádusaid bargoeallimis. Ráđđehus áigu ovdanbidjat stuoradiggedieđáhusa fágaskuvllaid birra.

Ráđđehus áigu ovdanbidjat bioekonomiijastrategiija oassin ealáhusdoaimmaid nuppástuhttimis ja ruoná molsašumis.

Ráđđehus áigu láhčit dili árvoháhkamii álkit meahcástanhálddašeami bokte ja nannet suohkaniid ovddasvástádusa.

Ohcanareálaid juohkin, biraslaš bealuštahtti rámmaid siskkobealde, lea mielde ráhkadeame guhkesáigásaš árvoháhkama nannánjuolggis.

Johan Sverdrup-fealta lea stuorimus industriijaprošeavttaid searvvis goassege. Stuorideapmi boahtá mielddisbuktit mearkkašahtti sisaboađuid ja barggahusa.

Ráđđehus áigu ovdanbidjat stuoradiggedieđáhusa mas energiijaháhkan, dálkkádathástalusat ja ealáhusdoaimmat gehččojuvvojit ovttas.

Ráđđehus áigu nannet Fondet for klima, fornybar energi og energiomlegging. Doarjja ođđa energiija- ja dálkkádatteknologiijai galgá dahkat Norgga bivnnuhis riikan investerema dáfus.

Kreativitehta lea ođđa fuomášumiid vuolggaheaddji. Ráđđehus áigu láhčit dili dasa ahte kultuvrralaš ja kreatiiva ealáhusain lea árvoháhkan ja barggahus ja ahte stuorit oassi árvojođus sáhttá bissut Norggas.

Alla árvolassáneapmi ja alla barggahus dahká vejolažžan ovdánahttit min čálgoortnegiid viidáseappot.

Ráđđehus oaivvilda dasa lea dárbu ja vuođus.

Leat ain beare ollugat geat eai fuomášuvvo sosiála fierpmádagas. Beare máŋga máná eai bajásšatta oadjebas birrasis dahje ahte eai leat dat vejolašvuođat mat eanas mánáin leat. Beare ollugat vurdet dárbbašmeahttun guhká dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki.

Ráđđehus áigu ovddidit olu áššiid nannen dihte čálgoortnegiid.

Ráđđehus áigu ovddidit lasihanplána gárrenmirkosuorggis 2016-2020 áigodagas.

Áigumuš lea bidjat Demensplan 2020 ovdan dán jagi mielde.

Ráđđehus áigu nannet lágain vuoigatvuođa ollesjándordivššu ja fuola ja čađahit geahččaleami ahte stáhta ruhtada fuolahusbálvalusaid.

Ráđđehus áigu ráhkadit plána suohkana dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa gelbbolašvuođaloktemii.

Ráđđehus áigu nannet gelbbolašvuođa psyhkalaš dearvvašvuođabarggus dakko bokte ahte lasihit psykologaid logu suohkaniin.

Mearriduvvon divššohasvuoigatvuođat mat leat čadnon friddja dikšunválljemii galget biddjot johtui.

Ráđđehus áigu ain viidáset ovdánahttit veahkkeneavvopolitihka.

Ráđđehus áigu addit mánáide hearkkes dilis eanet ovttaárvosaš vejolašvuođaid ja čuovvolit mánáidgeafivuođa vuosttaldeami strategiija.

Jagis 2016 áigu ráđđehus bidjat johtui geahččaladdamiid das ahte addit suohkanii stuorit ovddasvástádusa mánáidsuodjalusas.

Ráđđehus áigu bidjat ovdan stuoradiggedieđáhusa buoret árgabeaivvi birra biebmománáide ja biebmobearrašiidda

Almmolaš orgánat sáhttet dahkat olu, ja sis lea váldoovddasvástádus.

Seammás lea eaktodáhtolaš árjja mávssolaš dasa ahte searvadit olbmuid geat leat okto, searvadit aitto boahtán sisafárrejeddjiid, addit mánáide buori bajásšaddama ja addit eanet boarrásiidda mávssolaš árgabeaivvi.

Dat stuora eaktodáhtolaš árjja, buot maid mii dahkat iežamet lagamuččaide, lea mearkkašahtti buorre min servodagas.

Ráđđehus áigu doarjut dán.

Ráđđehus illuda buori ovttasbargui Stuoradikkiin.

Boahtte áigodagas áigu ráđđehus bargat earenoamážit dan ala ahte doalahit alla barggahusa ja árvoháhkama, ovddidit nuppástuhttima, nannet sosiála sihkarvuođafierpmádaga ja ahte Norga galgá váldit iežas oasi ovddasvástádusas dain stuora máilmmiviidosaš hástalusain.

Mun rohkadalan Ipmila buressivdnidit Stuoradikki barggu, ja cealkkán Norgga 160. Stuoradikki rahppojuvvon.

Addojuvvon Oslo šloahtas čakčamánu 25. beaivvi 2015

Under Vår hånd og riksseglet

(Min gieđa ja riikkaseailla vuolde)

Bajás