Oadjebas buohcciviesut ja buoret dearvvašvuođabálvalusat doppe gos olbmot orrot

Lea vuosttaš geardde dan rájes go stáhta válddi badjelasas buohcciviesuid jagis 2002 ahte Stuoradiggi oažžu ovdanbiddjot nationála plána buohcciviesuid ovdánahttimis. Ráđđehus láhčá dili eanet demokráhtalaččat čadnon nationála politihkkii buohcciviesuid ovdánahttimis.

- Mii dáhttut oadjebas buohcciviesuid ja buoret dearvvašvuođabálvalusaid buohkaide Norggas, beroškeahttá gos sii orrot. Galgá leat unnit molsašuddan go guoská kvalitehtii, ja gearggusvuohta mii addá buohkaide oadjebasvuođa das ahte sii ožžot daid dearvvašvuođabálvalusaid maid dárbbašit ja dalle go dárbbašit. Mii áigut dan dihte bidjat nationála gáibádusaid kvalitehta dáfus ja buohcciviesuid sertifiseremis, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Bent Høie.

Mii šaddat eanebut, mii boarásmuvvat, mii fárredit gávpogiidda. Muhtin buozanvuođat eai leat šat nu várálaččat ja eará buozanvuođat fas lassánit. Dikšunvejolašvuođat lassánit. Dan dahket maid golut. Buohccit háliidit leat mielde iežas dálkkodeamis ja eastadit buozanvuođa. Lea deaŧalaš ahte dearvvašvuođabálvalus láhčá dili dasa, nu ahte dearvvašvuođabargit besset geavahit gelbbolašvuođa rievttes láhkái, ja buohccit sáhttet geavahit iežaset resurssaid.  

Dat stuora servodatrievdamat jagi 2030 guvlui bohtet váikkuhit dearvvašvuođabálvalussii. Nationála dearvvašvuođa- ja buohcciviessoplána galgá leat vuođđun buohcciviesuid ovdánahttimis. Mii dárbbašit sihke unna ja stuora buohcciviesuid boahtteáiggis maid. Dain galget leat iešguđet rollat ja barggut, muhto seamma kvalitehtagáibádusat. Buohcciviesut galget bargat bargojoavkkuin nu ahte buohccit galget oažžut buoremus divššu gelbbolaš bargiin vaikko gos sii orrot.

- Nationála dearvvašvuođa- ja buohcciviessoplánain addit mii sihke unna ja stuora buohcciviesuide čielgaset rollaid ja čielgaset ovddasvástádusa buhcciid dikšumis. Mii fuolahit ahte eatnasat ožžot veahki vuosttažettiin báikkálaš buohcciviesus, dalle maid go lea hoahppu, dadjá Høie.

Dábálaš buozanvuođaid ja bissovaš gillámušaid dálkkodeapmi galgá dahkkot báikkálaš buohcciviesus. Duođalaš buozanvuođaiguin ja váttis vahágiiguin ferte stuorit buohccivissui gos leat spesialisttat geain lea sierragelbbolašvuohta.

Čieža áŋgiruššansuorggi Nationála dearvvašvuođa- ja buohcciviessoplánas:

  • Buohcci dearvvašvuođabálvalus. Ráđđehus áigu addit buhcciide nannoset váikkuheami. Dearvvašvuođabálvalus galgá eanet heivehuvvot buohcci dárbbuid mielde. Dat mearkkaša stuorit diehttevašvuohta ja oanehit vuordináigi. Buohcci vásáhusaid kvalitehta lea seamma deaŧalaš go medisiinnalaš kvalitehta.
  • Psyhkalaš dearvvašvuohta ja gárrendilli. Ráđđehus joatká vuoruhit buhcciid geain leat psyhkalaš dearvvašvuođaváttisvuođat ja gárrenávnnassorjjasvuohta. Gorut ja miellaláhki gullet oktii. Buohccit dárbbašit OVTTA dearvvašvuođabálvalusa. Somáhtalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođabálvalus ferte buorebut ovttasdoaibmat.
  • Ođastit, álkidit ja buoridit dearvvašvuođabálvalusa. Ráđđehus áigu oažžut buohcciviesuid vel buorebut ávkkástallat rabas kapasitehtain. Mii áigut nannet ovttasbarggu priváhta bálvalusaiguin, movttiidahttit rievdadit bargojuogu dearvvašvuođabargiid gaskkas vai oažžut eret dan mii lea hehttehussan ja váldit atnui ođđaáigásaš IKT-čovdosiid buot surggiin dearvvašvuođabálvalusas. Nationála dálkkodandutkanprográmma galgá addit eanet buhcciide vejolašvuođa oažžut geahččaladdan dálkkodeami.
  • Gelbbolašvuohta. Váldohástalus boahtteáigái lea oažžut doarvái olbmuid dearvvašvuođabálvalussii geain lea rievttes gelbbolašvuohta. Jus mii organiseret barggu seamma ládje go odne, de boahtá leat dárbu eambbo go 40 000 eanet dearvvašvuođabargiide jagis 2040. Dat ii leat ii realisttalaš iige sávahahtti. Ráđđehus áigu evttohit ođđa nationála málle  bargoveaga plánemii ja ođđa oahpahusmálle doavttirspesialistaohppui.
  • Kvalitehta ja buhcciidsihkarvuohta. Kvalitehta dearvvašvuođabálvalusas lea menddo iešguđet ládje. Leat erohusat medisiinnalaš geavahusas buohcciviesuid gaskkas, ja buohccivásihuvvon kvalitehta ii álo oktiivástit medisiinnalaš bohtosiiguin. Buohcci vásiha heajos gulahallama, váilevaš ovttasdoaibmama ja beare guhkes vuordináiggi.

    Ráđđehus evttoha ásahit nationála gáibádusaid dálkkodanfálaldagaide vai šaddá ovttaárvosaš kvalitehta, ja buohcciviesuid sertifiseret.  
    - mii eat galgga mihtidit dušše kvalitehta. Mii galgat maid stivret dan mielde, dadjá Høie.
  • Bargojuohkin ja eambbo ovttasbargu, ja buohcciviesuid namahusat. Norggas galgá leat lávdaduvvon dearvvašvuođabálvalus. Mis galgá leat buoret bargojuohkin ja buohcciviesut galget ovttasbargat eambbo. Lea dárbbašlaš sihkkarastin dihte gearggusvuođa ja ovttatmanu veahki. Nationála dearvvašvuođa- ja buohcciviessoplána definere golbma iešguđetlágan buohcciviesuid ja gáibida ahte buot buohcciviesut galget bargat ovttas bargojoavkkuin.

    - Ii oktage buohcciviessu birge jus galgá leat okto. Unna ja stuora buohcciviesut leat sorjavaččat nubbi nuppis ja fertejit eambbo bargat bargojoavkkuin. Mis galgá leat buorre ja vuorddehahtti fálaldat fáhkkabuhcciide miehtá riikka. Ráđđehus áigu dan dihte bidjat garraset gáibádusaid ovttasbargui ja čielgaset bargojuohkima, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Bent Høie.
  • Fáhkkamedisiinnalaš bálvalusat earásajiin go buohcciviesuin. Norggas leat juo hui buorit fáhkkamedisiinnalaš bálvalusat earásajiin go buohcciviesuin. Ambulánsabálvalusas lea mearrideaddji rolla fáhkkagearggusvuođas, ja ráđđehus láhčá dili dasa ahte ain nannet dán bálvalusa. Bargojuohkin buohcciviesuid gaskkas ja ambulánsabálvalusat leat čadnon oktii. Jus dahkkojit rievdadusat fáhkkagearggusvuođas buohcciviesus, de ferte seammás árvvoštallat lea go dárbu nannet biila-, fanas- ja girdiambulánsabálvalusa sihkkarastin dihte kapasitehta ja gelbbolašvuođa.

Eambbo dieđut dáppe: www.sykehusplan.no