Suodjala earenoamáš vuvddiid Nordlánddas

Gonagas lea stáhtaráđis odne suodjalan 10 vuovdeguovlluid Nordlánddas. Guovlluin leat earenoamáš luondduárvvut. Dat guokte luonddureserváhta Auster-Vefsna ja Storveltlia-Valmåsen leat guokte dain deaŧaleamos vuovdeguovlluin mat leat suodjaluvvon Norggas goassege.

- Stuora oassi áitojuvvon luonddugirjáivuođas Norggas leat vuvddiin. Dáinna mearrádusain suodjalit mii muhtimiid dain deaŧaleamos vuovdeguovlluin riikkas, dadjá dálkkádat- ja birasgáhttenministtar Vidar Helgesen.

Mearrádus lea oassi deaŧalaš suodjalanbarggus vuovdeguovlluin maid Statsskog SF eaiggáda. Dat logi guovllu fátmmastit sullii 57 njealjehaskilomehtera ođđa suodjalanareálas, mas lea sullii 33 njealjehaskilomehtera produktiivvalaš vuovdi.

Guovlluin leat earenoamáš suodjalanárvvut. Dál leat suodjalan stuora johkaávžžiid gos leat vuovdešlájat nugo kálkavuovdi, vuollegisurttasvuovdi ja allastaudevuovdi. Guovlluin leat maid lagešvuovddit gos kálka lea valjiid ja stuora oktilis areálat gos lea boares goahccevuovdi. Dat ođđa luonddureserváhtat leat máŋggaid áitojuvvon ja meastta áitojuvvon šlájaid eallinguovllut.

-Vuovdesuodjaleapmi lea dárbbašlaš ja beaktilis doaibma sihkkarastit norgga luonddugirjáivuođa. Mun lean ilus go mii dál leat ožžon sadjosii dáid deaŧalaš suodjalanguovlluid, dadjá dálkkádat- ja birasministtar.

Čuovvovaš guovllut leat dál suodjaluvvon:

  1. Auster-Vefsna luonddureserváhtta, Gaaloe ja Aarporte suohkanat
  2. Danielsåsen luonddureserváhtta, Gaaloe suohkan
  3. Bakomsmitt luonddureserváhtta, Aarporte suohkan
  4. Forradalen luonddureserváhtta, Gaaloe suohkan
  5. Geitklauvmyra luonddureserváhtta, Gaaloe suohkan
  6. Indre Pantdalen luonddureserváhtta, Aarporte suohkan
  7. Litle Fiplingdalselva luonddureserváhtta, Gaaloe suohkan
  8. Sirijorda luonddureserváhtta, Vefsn suohkan
  9. Stavasselva luonddureserváhtta, Gaaloe suohkan
  10. Storveltlia-Valmåsen luonddureserváhtta (viiddideapmi), Aarporte suohkan

Loahppameannudeamis lea ráđđehus dárkilit árvvoštallan eará beroštumiid nugo vuovdedoalu, vuovdeindustriija, minerálagávdnoštumiid ja čáhcefámu. Vai vuhtiiváldit dáid beroštumiid de leat muhtin guovlluin sirren eret areálaid gos eai leat nu olu vuovdesuodjalanárvvut. Vuovdedoalloberoštumiid dihte ii suodjaluvvo Storvassåsen Gaaloe suohkanis dál. Go guoská  Almdalsforsena suodjaleapmái, de vuordit mearrádusa guovtti elrávdnjehuksenáššiin. 

Bajás