Dutkama, innovašuvnna ja regionálapolitihkalaš ossodat

Ossodaga ovddasvástádus lea ovddidit ja čuovvolit dutkanpolitihka, oppalaš innovašuvdnapolitihka, oahpahusa ja regionálapolitihka Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta ovddasvástádussuorggi siskkobealde. Beaktilit  hálddašit stáhtabušeahttaruđaid ja doaibmat beaktilis instituhttasuorgin mii ovddida ja deattuha máhtolašvuođa, gelbbolašvuođa ja oahpahusa maid ealáhusat ja hálddašeapmi besset ávkkástallat. 

Deaŧaleamos eavttut ossodaga barggu dáfus leat earret eará Prop. 1 S ja  Sd.dieđ. nr. 9 (2011-2012) ja Ráđđehusa guhkesáiggedutkanplána. Dasa lassin bohtet guovddáš eavttut Ráđđehusas.

Ossodat galgá árvvoštallat eanadoalu rolla ja váikkuhit regionálapolitihkkii, ja  Máhttodepartemeantta (MD) ja Gieldda- ja ođasmahttindepartemeantta (GOD) hárrái das lea suorgeovddasvástádus hálddašit fylkkamánniid stivrendoaimmaid ja Norgga Dutkanráđi eanadoallo- ja biebmosuorggi siskkobealde. Ossodat galgá ovddasvástidit Bioekonomiija Instituhta etáhtastivrejumi ja EO ektui ovddasvástidit riikkaidgaskasaš dutkandoaimmaid ja eará bilaterála dutkanovttasbarggu. 

Ossodaga čuovvovaš sekšuvnnat:

• Regionálapolitihkalaš sekšuvdna

  Sekšuvnna ovddasvástádus lea čalmmustahttit eanadoalu- ja borramušsuorggi dehálaš mearkkašumi guovllu- ja regionálapolitihkas. Sekšuvdna galgá ovddasvástidit departemeantta etáhtastivrendoaimmaid, ja stivrengulahallama fylkkamánneámmáhiin ja fuolahit ahte ovttasbargu doaibmá regionála dásis. Sekšuvdna bargui gullet maid gielddasuorggi gullevaš áššit, nugo gieldda- ja regiovdnaođastus ja gielddasuorggi tienasvuogádat. Sekšuvdna bargá regionálapolitihkain, ee. ođđa regionáladieđáhusain. Galgá maid almmuhit ja juohkit organisašuvdnadoarjagiid kap. 1138 vuođul, 70 gullá maid sekšuvdnii. Sekšuvdna hálddaša maid oahppoáššiid buot dásiin, oahpposuorggi rekruterendoaimmaid ja gelbbolašvuođa/lassi- ja liigeoahpu, earret eará addá doarjagiid fylkkagielddaide buoridit gelbbolašvuođa ja lasihit bargiid eanadoallosuorggis. Sekšuvdna fuolaha gulahallama Gieldda- ja regionáladepartemeantta (GRD)/ Gielddasuorggi organisašuvnna (GO) ja Máhttodepartemeantta (MD) gaskka fágasurggiid siskkobealde.

• Dutkama ja innovašuvnna sekšuvdna

  Sekšuvnna ovddasvástádussii gullá ovddidit dutkan- ja innovašuvdnapolitihka, mas rámmaeavttut ja almmolaš rollat deattuhuvvojit. Sekšuvdna galgá departemeantta bealis ovddasvástidit Norgga bioekonomiija instituhta (NIBIO) etáhtastivrejumi ja stivrengulahallama Norgga dutkanráđiin. Sekšuvdna galgá maid fuolahit oktavuođaid Industriija ovdánahttinovttastumiin (SIVA). Hábmet dutkan- ja innovašuvdnapolitihka, das maiddái čuovvolit ráđđehusa dutkan ja alitoahpu guhkesáiggeplána ja ovddidit bioekonomiija Norggas. Dasto lea sekšuvdna mielde hábmemin instituhttapolitihka ja goziheamen eanadoallo- ja biebmofágalaš dutkanbirrasiid. Sekšuvdna vástida riikkaidgaskasaš dutkanovttasbarggu. Sekšuvdna fuolaha gulahallama Máhttodepartemeantta (MD) ja Ealáhus- ja guolástusdepartemeantta (EAGD) gaskka áigeguovdilis fágasurggiid siskkobealde.