Ohcan

Čájeha 1181-1200 oktiibuot 1218 bohtosis.

Rátkke mielde: Almmuhuvvon Relevánsa

  • Vearroetáhtta

    Olggut doaibma Ruhtadandepartemeanta

    Vearroetáhtta galgá láhčit dili nu ahte vearut ja divadat mearriduvvojit ja máksojuvvojit rievttes ládje, fuolahit ahte riikkas lea ođasmahttojuvvon álbmotregisttar ja fállat buori bálvalusa.

    Neahttasiidu: https://www.skatteetaten.no/

  • Stáhta oadjofoanda

    Fáddá Ruhtadandepartemeanta

    Petroleum-suorggi stuorra dietnasat leat dagahan ahte mis lea čoggon nana ruđalaš opmodat Stáhta penšunfoandda bakte. Stáhta Penšunfoandda ulbmil lea seastimis stáhtaruđaid stáhta penšuvdnagoluid ruhtadeami várás ja sihkkarastit guhkitáiggi

  • Hávdádeamit

    Fáddá Mánáid- ja bearašdepartemeanta

    Girkogárddit leat muitomearkkat dain olbmuin guđet leat leamaš min lagaš olbmot, ja ovddeš buolvvaidge muitomearkkat. Máŋga girkogárddi leat dakkár báikkiin mat leat leamaš hávdeeatnamat gaskaáiggi rájis ja vel ovdalisge. Danne dat leat guovdilis

  • Olgodaddan

    Fáddá Dálkkádat- ja birasdepartemeanta

    Buohkaidvuoigatvuohta, olgodaddanjahki, lagaš birrasis olgodaddan, luondduguovlluid láhka, mohtorjohtolat meahcis, álbmotmeahcit ja gáddeavádat

  • Álbmotriekti

    Fáddá Olgoriikadepartemeanta

    Álbmotriekti addá vuos ja ovddimusat njuolggadusaid stáhtaid vuoigatvuođaid ja geatnegas­vuođaid birra. Muhtun njuolggadusat gustojit ihcalassii buot stáhtaide (álbmotrievttálaš árbe­vierroriekti), muhto eanaš njuolggadusat gustojit duššefal daidda

  • Ođasmahtti energiija

    Fáddá Oljo- ja energiijadepartemeanta

  • Eurohpá-politihkka

    Fáddá Olgoriikadepartemeanta

    Norggas lea nationála beroštupmi ovttasbargat EO:ain ja aktiivvalaččat oassálastit politihkalaš proseassain Eurohpás. Jos dehálaš mearrádusaid galgá lihkostuvvat váikkuhit, de ferte Norga leat čielgaseappot, nannoseappot ja njunnošis ovddideamen

  • Oadju ja sosiála bálvalusat

    Fáddá Bargo- ja sosiáladepartemeanta

    Buohkain galget leat seamma vejolašvuođat, vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat searvat servodahkii ja geavahit resurssaideaset, beroškeahttá ekonomalaš ja sosiála duogážis.

  • Norgga Polarinstituhtta

    Olggut doaibma Dálkkádat- ja birasdepartemeanta

    Norgga Polarinstituhtta (NP) lea guovddáš stádaásahus mii kárte ja čađaha geavatlaš ja dieđalaš iskkademiid polarguovlluin, ja dat lea maid fágalaš ja strategalaš ráđđeaddi guovddáš hálddahussii polarjearaldagain.

    Neahttasiidu: http://www.npolar.no/no/

  • Olgoriikkalaččaiddirektoráhta (ODI)

    Olggut doaibma Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta

    Olgoriikkalaččaiddirektoráhta (ODI) ulbmil lea ahte Norgga sisafárren- ja dorvoohcciidpolitihkka galgá leat nu bevttolaš, riekta ja deasttalaš go vejolaš.

    Neahttasiidu: http://www.udi.no/

  • Departemeanttaid bálvalusguovddáš (DBG)

    Olggut doaibma Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta

    Departemeanttaid bálvalusguovddážis lea ulbmil leat gelbbolaš ja bevttolaš hálddahusreaidu ráđđehussii ja departemeanttaide

  • Ovddidanovttasbargu

    Fáddá Olgoriikadepartemeanta

    Ráđđehusas lea ollislaš lagadeapmi Norgga olgoriikka- ja ovddidanpolitihkas. Ovddidanpolitihkka ulbmil lea buoridit ekonomalaš dili, nannet demokratiija, čađahit olmmošvuoigatvuođaid, ovddidit buorre stivrejumi ja doaibmabijuid mat veahkehit olbmuid

  • Geavaheaddji

    Fáddá Mánáid- ja bearašdepartemeanta

    Geavaheddjiin lea vuoigatvuohta oažžut buriid dieđuid gálvvuid ja bálvalusaid birra, maid sii ostet, ja sis lea vuoigatvuohta oažžut vuđolaš dieđuid iežaset vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid birra. Vuovdi ja oasti gaskasaš ruossariidduid čoavdimii

  • Álgoálbmogat ja unnitlogut

    Fáddá Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta

    Sámit ja nationála unnitlogut Norggas galget beassat ovddidit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima. Sámiin lea stáhtus álgoálbmogin Norggas. Juvddálaččain, kvenain/norggasuopmelaččain, romániálbmogis/táhteriin, meahccesuopmelaččain ja

  • Stáhtabušeahtta

    Fáddá Ruhtadandepartemeanta

    Ráđđehusa čuovvovaš jagi stáhtabušeahttaárvalus ovddiduvvo Stuorradiggái čakčat, Ruhtadandepartemeanta álggaha bušeahttabarggu sullii jagi ovdal. Ráđđehus lágida vuosttaš bušeahttakonferánssa sullii jahkebeali ovdal go bušeahtta almmuhuvvo.

  • Finnmárkkuopmodaga dárkkástuslávdegoddi

    Stivrrat, ráđit ja lávdegottit Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta

    Lávdegoddi galgá earret eará gozihit ahte doaibma Finnmárkkuopmodagas čađahuvvo finnmárkkulága ja eará lágaid mielde.

  • Eksportadárkkástus

    Fáddá Olgoriikadepartemeanta

    Eksportadárkkistussii gullá dárkkistit ahte dihto gálvvut, teknologiija ja bálvalusat eai fievrriduvvo olggos Norggas almmá liseanssa haga maid Olgoriikadepartemeanta juolluda. Loga eanet eksportadárkkástusa, liseansageatnegahtti gálvvuid,

  • Mánáidgárddit

    Fáddá Máhttodepartemeanta

    Mánáidgárdi galgá láhččet buori vuođu ahtanuššamii ja oahppamii. Mihttomearri lea dorvvolaš mánáidgárdi mas leat gelbbolaš ja fuolalaš rávisolbmot, mánáidgárdi gos mánát sáhttet stoahkat ja oahppat.

  • Bearaš ja mánát

    Fáddá Mánáid- ja bearašdepartemeanta

    Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta bargá dan ovdii ahte mánát ja nuorat ožžot oadjebas bajásšaddama, ja ahte bearrašat galget sáhttit eallit dorvvolaččat – sihke ekonomalaččat ja sosiálalaččat. Máhttodeartemeanttas lea ovddasvástádus

  • Svalbard AS universitehtaguovddáš (SUNI)

    Olggut doaibma Máhttodepartemeanta

    SUNI fállá oahppofálaldagaid ja čađaha dutkamiid Árktalaš guovllus. SUNI ulbmil lea váikkuhit dasa ahte Svalbárda ovdána norgga ja riikkaidgaskasaš dutkanguovlun.

    Neahttasiidu: http://www.unis.no/

Bajás