DGT ja ođasmahttima ossodat

Almmustahttináigodat

Almmustahtti: Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta

Ossodat áimmahuššá departemeantta bajitdási ovddasvástádusa hálddašeames ja ođasmahttimis almmolaš suorggi, ja DGT-politihka. Ossodagas lea ovddasvástádus stivremis Hálddašeami ja DGT Direktoráhta.

Ossodat áimmahuššá departemeantta bajitdási ovddasvástádusa hálddašeames ja ođasmahttimis almmolaš suorggi, ja DGT-politihka. Ossodagas lea ovddasvástádus stivremis Hálddašeami ja DGT Direktoráhta.

Ossodagas leat čuovvovaš vuollásaš ossodagat:

Ođasmahttima ja ehálddašeami ossodat
Koordineremis ja láidesteames ráđđehusa ođasmahttinbargguid. Geavaheaddji heiveheapmi, gulahallanpolitihkka, geavaheddjiid oassálastimis. Álkidahttimis njuolggadusaid ja vieruid. Nationála geavaheaddji iskkademiin. Ovdánahttimis ja ovttastahttimis elektrovnnalaš hálddašeami barggu. DGT-čovdosiidda prinsihpat (DT-arkitektuvra) ja oktasaš DGT- komponeanttat  hálddahusas. Elektrovnnalaš ovttasdoaibma, e.e. hálddašanstandárddat ja prográmmapolitihkka. Elektrovnnalaš gulahallama ásahus. Ossodagas lea ovddasvástádus stivremis Hálddašeami ja DGT (DIFI) direktoráhta.

DGT ossodagat servodagas
Ossodagas lea ovddasvástádus strategiija- ja politihkahábmemis ja DGT geavaheami servodagas. Bargu fátmmasta earret eará: Ovttastahttimis ráđđehusa DGT-politihka. Siskkáldas struktuvrrat duođaštan ja identitehtahálddašeamis, dás elektrovnnalaš ID ja e-vuolláičállin. DGT váikkuhusat servodahkii, dás digitála fátmmasteapmi ja oassálastin, oppamáilmmálaš hábmen ja persovdnasuodjaleapmi. DGT-dorvvolašvuohta ja hearkivuohta servodagas. Elektrovnnalaš gulahallama siskkáldas struktuvra, das govdafierpmádatpolitihkka. Makkár váikkuhusaid DGT dagaha diehtoekonomiijii ja servodatekonomiijii, nugomat duohtan dahkamis vuoittu DGT- háhkamiin almmolaš ja priváhta suorggis. Dagahit diđolažžan ja politihkkaimplikašuvnnat DGT leavvama oktavuođas servodahkii. Nanaguoddevaš DGT-ovdáneapmi (Ruoná DGT) Statistihkka, duohta- ja guorahallanvuođđu diehtojuohkinservodaga birra.

Hálddašanpolitihkalaš ossodat
Ossodagas lea bajitdási ovddasvástádus hálddašanpolitihka ektui, mii earret eará fátmmasta stáhta organisašuvdnahámiid ja stivrenreaidduid geavaheapmi. Bargui gullá e.e. válljemis organisašuvdnahámiid, ođđalágideapmi ja válljemis eará gaskaomiid vai ulbmilolahus šaddá beaktil, ja davviriikkaid ja eará riikkaidgaskasaš ovttasbargu hálddašanpolitihka birra. Ossodagas lea ovddasvástádus Stáhtadoaibmalága, geahččalanlága (stáhtalaš geahččaleamit), Čielggadannjuolggadus ja Departemeantanjuolggadusaid ektui.

Ekonomalaš guorahallanossodat
Ossodat čađaha servodatekonomalaš ja eará faktavuođustuvvon guorahallama almmolaš hálddašeamis ja almmolaš resursageavaheamis. Ossodagas lea earenoamáš ovddasvástádus fuolahit ahte ekonomalaš váikkuhusaid guorahallan vuhtiiváldojuvvo dohkálaččat, ja leat muđui doaimmat  mat gullet beaktilvuođadutkamuššii, valljodagaid mihtidanvuogádahkii, bálvalusat ja bohtosat stáhtas (StatRes), doaimmaide mat sáhttet beaktilastit stáhta (strukturdoaimmat jna.), Riikkaidgaskasaš dutkamušat (OECD:s jna.), muddendoaimmat/politihkka, ja departemeanttaid servodatekonomalaš guorahallamiid fágajoavku.