Viiddiduvvon skeaŋkananodasortnet dávvirvuorkkáide

Ráđđehus čađahii jagis 2014 skeaŋkanannenortnega mii galggai movttiidahttit priváhta suorggi ruhtadit dáidaga ja kultuvrra ruhtaskeaŋkkaid bokte. Vuosttaš geahččalanjagi stuorra beroštumi ja guorraseami geažil, lea ráđđehus nannen ja ovddidan ortnega sihke 2015:s ja 2016:s. 2017 rámma lea viiddiduvvon 51,1 milj. kruvdnii, ja ortnet guoská dál eanet vuostáiváldiide/addiide ja eanet ulbmiliidda.

2014 vásáhusat

Álgonjuolggadusat guske dalle dávvirvuorkkáide Nationála dávvirvuorkká fierpmádagas ja dávvirvuorkkáide mat ožžot fásta doaibmadoarjaga Sámedikkis. Doarjja lei 25 % skeaŋkanannemis mii juolluduvvui priváhta addiid skeaŋkkaid vuođul dáiddaoastimiidda ja dávvirvuorkká rusttegiid divodanbargguide ja čájáhusaide.

Kulturdepartemeanta oaččui doarjjaohcamušaid skeaŋkanannemii sullii 17,8 miljovnna kruvnna ovddas lagabui beali dain dávvirvuorkkáin geaidda ortnet guoskkai. Doarjja juolluduvvui 23 iešguđet dávvirvuorkái (34 ohcamuša), skeaŋkanannema vuođul oktiibuot 70 iešguđet skeaŋkka jagis 2014. 12 dán 70 ovttaskas ohcamušas ohce 1 miljovnna kruvnna dahje eanet. Eanaš eaŋkilskeaŋkkat ledje 250 000 kruvdnasaččat dahje unnit.

Rievdadusat gustovačča 2015 rájes

Jagis 2015 lei stáhtabušeahtas várrejuvvon 30,3 miljovnna kruvnna dán ortnegii kap. 320 Dábálaš kulturulbmilat poasta 85 bokte Skeaŋkanannenortnet, ja njuolggadusat viiddiduvvojedje ja ođasmahttojuvvojedje. Njuolggadusaid deháleamos rievdadusat ledje:

  1. Ohcci/skeaŋkaoažžu galgá leat dávvirvuorká mii juogo lea Kulturráđi dávvirvuorkástatistihkas dahje ollašuhttá eavttuid dasa laktojuvvot. 
  2. Ulbmil lea viiddiduvvon nu, ahte guoská buot doaimmaide main ulbmil lea nannet dávvirvuorkká doaimma dávvirvuorkká mearriduvvon mihttomeari ja plána vuođul.

2016 rievdadusat

01.01.2016 rájes viiddiduvvui skeaŋkanannenortnet guoskat maiddái skeaŋkkaid musihkka-, girjjálašvuođa- ja lávdedáiddasuorgái, visuála dáidagii ja kulturvistiide. Ortnet nannejuvvui seammás 50 proseanttain, 30 milj. kruvnnas 45 milj. kruvdnii. Ođđa njuolggadusaid vuođul sáhttá skeaŋkaoažžu leat okta dáin:

  • musea mii lea Kulturráđi museastatistihkas, dahje mii ollašuhttá eavttuid dasa laktojuvvot, dahje
  • eaiggáduššá dahje hálddaša kulturvistti gosa álbmot beassá (máŋggageavahuslanjat dahje dáidaga ja kultuvrra erenoamášlanjat, nugo girjerájus, lávdedáiddalanjat, konseartasále dahje visuála dáidaga gaskkustanlanjat), dahje
  • profešunealla dáidda- ja kulturdoaibma mas lea unnimusat okta fásta bálkáhuvvon jahkedoaibma, mii gaskkusta:
    - musihka (lágideaddjit, festiválat, orkeastarat, ensemblet, jna.)
    - girjjálašvuođa (lágideaddjit, girjerájus, girjjálašvuođavisttit, festiválat, jna.)
    - lávdedáidaga (lágideaddjit, festiválat, teáhterat, operat, kompaniijat, friddja joavkkut, jna.)
    - visuála dáidaga (lágideaddjit, dáiddafestiválat, galleriijat, dáiddahállat, dáiddasearvvit, jna.)

2016:s bohte badjel 180 ohcamuša.

Sihke 2015:s ja 2016:s oaččui departemeanta mealgat eanet ohcamušaid go lei várrejuvvon ruhta, ja muhtun ohcamušaid fertejedje sirdit maŋit jahkái.

Ohcamušaid meannudeapmi

Kulturdepartemeanta ávžžuha buot vejolaš addiid ja skeaŋkavuostáiváldiid dárkilit lohkat ođđa skeaŋkanannennjuolggadusaid.

Skeaŋkanannenohcamuš sáddejuvvo dárbbašlaš dieđuiguin ja duođaštusaiguin Kulturdepartementii. Ohcamuša galgá merket ”skeaŋkanannen/gaveforsterkning” ja sáddejuvvot e-poastan deike postmottak@kud.dep.no dahje poastan Kulturdepartemeantta poastačujuhussii Postboks 8030 Dep, 0030 Oslo.

Ohcamušat meannuduvvojit ja skeaŋkanannen máksojuvvo dađistaga dan ortnega mielde go dievaslaš ohcamušat leat joavdan ja sáhttet dohkkehuvvot. Jus várrejuvvon juolludeapmi ollásit adno, de vejolaš reastaohcamušat sirdojuvvojit čuovvovaš bušeahttajagi meannudeapmái seamma vuoruheami vuođul.

Dárkkistuvvon skeaŋkananodasortnega njuolggadusat dávvirvuorkkáide jahkái (2016)