Oljo- ja gássaossodat (OG)

Energiijadepartemeanta

Oljo- ja gássaossodat galgá vástidit buot bohkanguovlluid oljo- ja gássadoaimmaid mat gullet departemeantta ovddasvástádussuorgái.

Oljo- ja gássaossodat fuolaha buot nannánjuolgái guoskevaš áššiid, mat gullet oljo- ja gássadoibmii departemeantta ovddasvástádussuorggi siskkobealde.

Ohcanpolitihkka. Oljo- ja gássabohkanguovlluid huksema, doaimmaheami ja buvttadanloahpaheami čuovvoleapmi nannánjuolggis. Gássajođu čuovvoleapmi. Petroleumdoaimma ekonomalaš analysa, nu go nationálabušeahta ja stáhtabušeahta meroštallamat ja árvvoštallamat. Juridihkalaš áššit, mat gusket petroleumdoibmii.

Ossodaga čuovvovaš sekšuvnnat:

  • Ohcanjuogus (OJ)

    Čađahit konsešuvdnavuoruid, hábmet ja čuovvulit konsešuvdnadoaimmaid, ja ovdagihtii kvalifiseret fitnodagaid. Juogus čuovvula ohcandoaimmaid, hálddašanplánaid barggu ja rabakeahtes guovlluid.

  • Huksen- ja doaibmajuogus (HDJ)

    Čuovvula áššiid, mat gusket Norgga nannánjuolggi oljo- ja gássabohkanguovlluid huksemii, buvttadeapmái, doaimmaheapmái ja loahpaheapmái. Dehálaš olahusmearkkat leat huksen- ja doaibmaplánaid (HDP), buvttadanlobiid ja loahpahanplánaid gieđahallan. Juhkosis lea etáhttaovddasvástádus Oljodirektoráhta hárrái.

  • Petroleumjuridihkalaš juogus (PJS)

    Juridihkalaš gažaldagat, mat gusket petroleumdoibmii, CO2 fievrredeapmái ja vurkkodeapmái, ja Gassco eaiggátvuhtii. Traktáhttateavsttaid, lágaid, láhkaásahusaid ja konsešuvdnadoaimmaid hábmen. EU/EEO-rievttálaš gažaldagat. Juridihkalaš ráđđeaddindoaibma. Gieđahallá juridihkalaš áššiid, mat gusket šiehtadusaide ja mieđiheapmái. Čuovvula sihkarvuođalága geavaheami doaimmaid dáfus, mat gullet ossodaga ovddasvástádussuorgái. Ráhkkana áhpebodnemineráladoaimma ovdánahttimii.

  • Márkan-, analysa- ja infrastrukturjuogus (MAI)

    Petroleumdoaimma ekonomalaš analysat, earret eará nationálabušeahta ja stáhtabušeahta meroštallamat ja árvvoštallamat. Oppalaš márkangažaldagat ja márkananalysat ja luondduoljju, gássa, njuoskagássa ja golgigássa haddemeroštallamat. Analysere guovddáš beliid departemeantta guhkes- ja oanehisáiggi petroleumpolitihka hábmenbarggus. Čuovvula áššiid, mat gusket gássa ja oljju bohccejohtasiid ja nannángieđahallanrusttegiid ovddideapmái, doaimmaheapmái ja geavaheapmái. Regulere Norgga nannánjuolggi infrastruktuvrra. Čuovvula áigeguovdilis EU-áššiid. Gassco eaiggátčuovvoleapmi. Petroleumhadderáđi čállingoddi, mii mearrida Norgga nannánjuolggi oljju norbmahattiid. EITI (Extractive Industries Transparency Initiative) implementeren Norggas. Bilaterála gulahallan eará buvttadan- ja geavaheaddjeriikkaiguin, ja Norgga oassálastin riikkaidgaskasaš forumiin, nu go Riikkaidgaskasaš energiijadoaimmahagas (Det internasjonale energibyrå (IEA)), Riikkaidgaskasaš energiijaforumis (Det internasjonale energiforum (IEF)) ja Gas Exporting Countries Forum (GECF).