Norgga ja Suoma ovttasbargu davvin lassána

2002 čavčča álggahuvvui stáhtaministariid Lipponena ja Bondevika álgaga vuođul suoma-norgga rádjeprošeakta. Prošeavtta váldoulbmilin lea leamaš lasihit Norgga ja Suoma rádjeguovlluid ovttasbarggu ja dovdáhit ja veahkehit njeaidit daid dárbbašmeahttun hehttehusaid mat cagget rádjerasttideaddji gávppašeami ja ovttasbarggu.

- Dát raporta láhčá vejolašvuođaid álggahit lagat ovttasbarggu máŋgga suorggis. Raporta čujuha konkrehta čuovvolandoaimmaide mat álkkásmahtášedje eallima ja positiivvalaččat váikkuhivčče ja nannešedje buori siidaguoibemevuođa ráji goabbat bealde davvin, stáhtačálli Anders Eira dadjá. Raporta geigejuvvui guovtti riikka stáhtaministariidda go soai deaivvadeigga politihkalaš ráđđádallamiidda Oului Supmii miessemánu 18. beaivvi.

Prošeavtta oasseváldit leat golbma suomabeale sámi rádjesuohkana Ohcejohka, Eanodat ja Anár ja norggabeale rádjesuohkanat Omasvuotna, Gáivuotna, Ráisá, Guovdageaidnu, Kárášjohka, Deatnu, Porsáŋgu, Unjárga ja Mátta-Várjjat.

Hástalusat ja daid čoavdinvejolašvuođat leat čielggaduvvon báikkálaš diliid vuođul. Livččii vejolaš buoridit ovttasbarggu dakkár surggiin go oahpposuorggis, dearvvašvuođa- ja sosiálsuorggis, almmolaš bálvalusaid fállamis ja buollin- ja gádjunbarggus. Raporttas leat maiddái rávvagat ealáhusdoaimmaid ja vuođđostruktuvrra (infrastruktuvrra) hárrái.

- Mii evttohit ahte oahpposuorggi várás vuođđuduvvošii juogus mas leat báikkálaš, guovllulaš ja guovddáš oassálastit vai ovttasbargohehttehusat geahppánivčče. Mii áigut maiddái iskat ovttastit sámegiela ja duoji oahppoplánaid, ja oktiiordnet oahpponeavvuid ovddideami ja buvttadeami, Eira joatká. – Dearvvašvuođasuorgái mii áigut ee. ásahit oktiiordnejeaddji gii váldá ovdan njuolggadusaid ja ortnegiid dainna ulbmiliin ahte ovttasbargu lassánivččii.

Raporta čuovvu mielddusin