Historjjálaš arkiiva

Lassiboahkut badjel 65-jahkásaččaide

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus

Almmustahtti: Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta

Buohkaide, geat leat deavdán 65 jagi, fállet lassiboahkuid korona vuostá. Nu lea ráđđehus mearridan. Álbmotdearvvašvuođainstituhtta (ÁDI) lea ožžon bargun árvvoštallat fálletgo dearvvašvuođabargiide maid lassiboahkuid.

Eurohpá dálkkasdoaimmahat EMA lea árvvoštallan lassiboahkuheami BioNTech-Pfizer-boahkuiguin, ja celkkii vuossárgga golggotmánu 4. beaivve, ahte sáhttá árvvoštallat booster-boahkuid badjel 18-jahkásaččaide, go lea mannan guhtta mánu nuppi boahkuheames.

– Orru leamen nu, ahte boahkut eai suddje boarráseamos olbmuid nu bures duođalaš buohcuvuođa vuostá. Boarrásiid lassiboahkuid ulbmilin lea suddjet sin buorebut, amaset buohccát sakka covid-19:in, ja suddjet sin buorebut ja guhkit ođđa virusvariánttaid vuostá, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahanministtar Bent Høie.

ÁDI ávžžuha čuovvut seammá ahkevuoruheami lassiboahkuid fállamis, go vuođđoboahkuid oktavuođas. Nuba boahkuid fállet vuos buohcciidsiiddaid ássiide ja badjel 85-jahkásaččaide, dasto 75-84 jahkásaččaide ja de 65-74 jahkásaččaide.

Influensaboahkut
Gielddain leat buorit boahkuhannávccat, ja daid leat bivdán ráhkkanit lassiboahkuheapmái. Jos sis leat hástalusat bargonávccaiguin, go lagamus vahkuid galget maiddái boahkuhit áigodatinfluenssa vuostá, de galget vuoruhit dán ortnegis:

  1. Vuosttaš boahkut sidjiide, geat eai leat ollenge boahkuhuvvon

  2. Nuppit boahkut sidjiide, geat leat easkka oktii boahkuhuvvon

  3. Goalmmát boahkut sidjiide, geain lea hedjonan immuvdnasuodjalus

  4. Áigodatinfluensaboahkut

  5. Lassiboahkut buohcciidsiiddaid ássiide ja badjel 65-jahkásaččaide

– Lassiboahkuheapmi covid-19 vuostá ii galgga čuohcat influensaboahkuheapmái. Lea mávssolaš válddihit influensaboahkuid, danin go dán dálvvi orru boahtimin garrasut influensabárru go dábálaččat, namuha Høie.

ÁDI ii ávžžut váldit influensa- ja koronaboahkuid oktanaga. Berre doallat vahku gaskka.

Hui buorre suddjen
Boahkut, maid Norgga koronaboahkuhanprográmmas geavahit, suddjejit hui bures duođalaš koronavirusa vuostá. 85 proseantta buohkain, geat leat deavdán 18 jagi, leat dál boahkuhuvvon guktii. Dál leat boahkuheamen 12-jahkásaččaid ja boarrásabbuid. Olbmuide, geain lea sakka hedjonan immuvdnasuodjalus, leat jo fállan goalmmát boahkuid.

Boahkut leat dál bures olámuttos. Lassiboahkuheapmi korona vuostá álggahuvvo golggot-/skábmamánu molsašumis, go leat geargan influensaboahkuiguin. Gielddat gerget iešguđet joavkkuid boahkuhemiin iešguđet áigge.

– Gieldda boahkuhanleaktu dat stivre goas ain boahkuhišgohtet ođđa ahkejoavkku boarrásiid. Dan eai riikkaviidosaš mearrádusat stivre, lasiha Høie.

Ollu riikkain leat fállagoahtán lassiboahkuid. 3,2 miljovnna israelalačča leat boahkuhuvvon booster-boahkuin. Dánmárku fállá goalmmát boahkuid buohcciidsiiddaid ássiide, ja leat maid árvvoštallamin fálletgo daid boarrásiidda ja riskajoavkkuid olbmuide. Ruoŧŧa ávžžuha lassiboahkuheami badjel 80-jahkásaččaide ja buohcciidsiiddaid ássiide.

31 miljovnna boahku eará riikkaide
Norga lea bargan riikkaidgaskasaččat, vai boahkuid buvttadit ja doaimmahit eará riikkaide ACT A (Access to Covid-19 Tools Accelerator) ja Covax-ovttasbarggu olis. Norga lea maid aktiivvalaččat bargan dan ovdii, ahte Eurohpá oastinovttasbarggu boahkuid juogadit viidáseappot, ja lea ásahan juridihkalaš čállingotti, mii veahkeha EU miellahttoriikkaid ja Eurohpákommišuvnna ráhkadit šiehtadusaid boahkuid viidáseappot doaimmaheami várás.

– Norgga juridihkalaš vehkiin leat aiddo čállán vuollái ođđa šiehtadusa boahkuidbuvttadeaddji Jansseniin ja Gavi-vuođđudusain. Šiehtadusa vuođul Norga beassá lagamus mánuid sáddet 3 miljovnna Janssen-boahku Covax-ovttasbarggu olis, dadjá Høie.

Norgga doarjja gokčá oktiibuot 31 miljovnna boahku eará riikkaide.

– Mii sáhttit bargat guokte ášši oktanaga. Mii sáhttit suddjet iežamet ássiid ja seammás ovddidit, ahte eará riikkat ožžot boahkuid. Mis leat Norggas vuorkkáin doarvái boahkut, vai sáhttit addit lassiboahkuid boarrásiidda. Viidáseappot lea ulbmilin, ahte eat váldde vuostá eanet boahkuid, go maid goasge ain dárbbašit, deattasta dearvvašvuođa- ja fuolahanministtar.

Lassiboahkuid váldin ii váikkut mange láhkái koronaduođaštussii. Daid olbmuin, geat hedjonan immuvdnasuodjalusa geažil ožžot goalmmát boahkuid, ja geat ožžot booster-boahkuid, dat oidno boahkkun 3/2 koronaduođaštusas (goalmmát boahkut, oktiibuot guvttiin boahkuin).

Lassiboahkut sidjiide, geat leat ožžon Janssen-boahkuid
Dearvvašvuođa- ja fuolahandepartemeanta lea mearridan čuovvut ÁDI ávžžuhusa ja fállat mRNA-boahkuid lassiboahkkun sidjiide, geat leat boahkuhuvvon oktii Janssen-boahkuin. Janssen-boahkuiguin boahkuhit muđui dušše oktii.

– Dievas boahkuheapmi Janssen-boahkuiguin, maiguin boahkuhit dušše oktii, orru addimin vehá heajut suddjema infekšuvnna ja korona vuostá, go olbmuiguin, geat leat boahkuhuvvon guktii mRNA-boahkuiguin. ÁDI ávžžuha danin boahkuhit vel mRNA-boahkuiguin, vai buorebut suddje. Dat, geat háliidit váldit lassiboahkkun mRNA-boahkuid, sáhttet váldit oktavuođa dan gieldda boahkuhanbálvalusain, gos sii leat, dadjá Høie.

Riikka boahkuhanregistarii, SYSVAK:i, lea registrerejuvvon ahte badjelaš 4 000 olbmo Norggas leat boahkuhuvvon Janssen-boahkuiguin.

Doahpagat

Goalmmát boahkut

Lassiboahkut olbmuide, geain lea sakka hedjonan immuvdnasuodjalus, nu ahte guovttit boahkut eai suddje nu bures.

Lassiboahkut

Sáhttet fállot olbmuide, geaid navdet oažžut buori ávkki guvttiid boahkuin. Sii ožžot lassiboahkuid, vai buorre váikkuhus bistá.

Booster-boahkut

Seammá go lassiboahkut.