Dálkkádat- ja birasgáhttenministara sártnit ja artihkkalat Tine Sundtoft

Čájeha 1-20 oktiibuot 1460 bohtosis.

  • – Mii fertet sáhttit suodjalit min mánáid veagalváldimiid vuostá neahtas

    Suodjalit min mánáid lea vuosttaš bargu mis. Dát guoská dalle maid jus šaddet gillát veagalváldimiid neahta bokte. Dalle fertejit politiijat beassat dahkat iežaset barggu ja gozihit ja dutkat neahtas.

    Lágideaddji: Justiisa- ja gearggusvuođaministtar Per-Willy Amundsen VG, 13.11.2017

  • Lihkku sámi álbmotbeivviin!

    Sámi boazodoallu lea dehálaš ja erenoamáš ealáhus ollu báikkiin Plassjes máddin gitta Honnesváhkái davvin. Ealáhus buvttada buori borramuša mas lea alla kvalitehta, ja fállá buriid vásáhusaid buot ahkásaččaide, sihke mánáide ja vuorrasat olbmuide. Boazodoalus leat ollu ovdánan vejolašvuođat, ja ollugat jearahit bohccobierggu. Earret dan ahte buvttadit bohccobierggu, de lea ealáhusas maid vejolašvuohta ovddidit mátkeealáhusa ja sámi kulturgaskkusteami, ealáhusa siskkobealde ja fuolahusa oktavuođas. Dán ealáhusas leat ollu vejolašvuođat. Danne lean hui čeavlái go dákkár beaivvi go otne beasan iežan gohčodit boazodoalloministtarin.

    Lágideaddji: Eanandoallo- ja biebmoministtár

  • Ođđa doaimmat vuosttaldit radikaliserema

    Kronihkka Aftenposten aviissas geassemánu 10.b.2014.

    Lágideaddji: Justiisa- ja gearggusvuođaministtar Anders Anundsen , Stáhtaministtar Erna Solberg

  • Sámi álbmotbeaivi, guovvamánu 6. b. 2014

    Sámi álbmotbeaivi lea mávssolaš beaivi. Dan beaivve mii maid čalmmustahttit sámi boazodoalu – mávssolaš ealáhusa ja kulturguoddi! Go áigut sihkkarastit nana boazodoalu, de fertet bargat aktiivvalaččat máŋgga suorggis, erenoamážit heivehit boazologu

    Lágideaddji: Eanandoallo- ja biebmoministtár

  • Hálddašanmálle – sihkkaris mearrabiebmu

    Biebmopolitihkalaš fágalaš ovddasvástádus lea juogaduvvon Guolástus- ja riddodepartemeantta, Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta ja Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta gaskkas. Guolástus- ja riddodepartemeantta ja Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta juogadit sihkkaris mearrabiepmu ovddasvástádusa. Biebmobearráigeahčču lea vuođđuduvvon dáid golmma departemeantta oktasaš bearráigeahččun, oassin sihkkaris biepmu ja juhkančázi sihkkarastinbarggus. Biebmobearráigeahčus lea váldokantuvra, gávcci háldenguovllukantuvrra ja 64 guovllukantuvrra. Bergen háldenguovllukantuvrras lea guoli ja mearrabiepmu našunála guovddáš.

  • Sihkkareappot Norga

    Ráđđehus evttoha máŋga láhkarievdadusa suddjen dihte servodaga ja nannen dihte ovttaskas olbmo sihkarvuođa. Galgá šaddat ráŋggáštahtti ráhkkanahttit terrordaguid, vuostáiváldit terrorhárjehallama ja aktiivvalaččat oassálastit

  • Ráđđehusa politihka sámi gielaid hárrái

    Ráđđehusa politihka bajimuš ulbmil sámegielaid ektui lea láhčit diliid nu ahte Norggas lea oadjebas boahtteáigi sámegielaide. Dehálaš ulbmil lea buoridit sámegielalaš olbmuid loguid. Dat gáibida viiddis ja guhkesáigásaš áŋgiruššama buot servodatsurggiin.

  • Erna Solberga ráđđehus nammaduvvon

    Maŋŋil go Jens Stoltenberga nuppi ráđđehusa luohpanohcamuš leai vuostáiváldojuvvon vuossárgga golggotmánu 14.beaivve, mieđihii Gonagas ohcamuššii sierračoahkkimis stáhtaráđis Šloahtas otne dii. 10.00, ja fápmuduvvo otne dii. 12.00 rájes.

  • Álbmotdearvvašvuohta: Vuoruhat mánáid ja nuoraid

    Ráđđehus árvala nannet dearvvašvuođastašuvdna- ja skuvladearvvašvuođabálvalusa 180 miljovnna kruvnnuin. Gelbbolašvuohta fysihkalaš aktivitehtaid ja dearvvašlaš borramušaid birra galgá buoriduvvot ja várrejuvvo sierra ruhta diehtojuohkináŋgiruššamii fysihkalaš aktivitehtaid birra.

  • Vuoruhit divššohasaid divššu

    Ráđđehus árvala 2014 stáhtabušeahtas nannet buohcceviesuid ekonomiija 2,4 miljárda kruvnnuin, go buohtastahttá jagi 2013 salderejuvvon bušeahta. Dát galgá váikkuhit dasa ahte doaimmat lassánit 2,3 proseanttain. Ná stuorra bušehterejuvvon doaibmalassáneapmi dearvvašvuođa suorggis ii leat leamaš ovdal.

  • Máhtolašvuođa áŋgiruššan – mánáidgárddiid rájes gitta dutkama rádjai

    2014 Stádabušeahtta sisttisdoallá mearkkašahtti áŋgiruššamiid olles máhttosuorggis. Earret eará viiddida ráđđehus vuoigatvuođa mánáidgárdesadjái ja evttoha viiddis doaimmaid mat loktejit fidnofágaoahpahusa kvalitehta ja mat ožžot eambbosiid čađahit joatkkaskuvlla.

  • 2014 stáhtabušeahtas: Tippenruđaid juohku rievdaduvvo – eanet valáštallamii

    Ráđđehus árvala rievdadit tippenruđaid juohkima. Árvalus mielddisbuktá, ahte Norsk Tippinga 2014 badjebáhcagis juolluduvvo 56 proseantta valáštallamii, 14,9 proseantta kulturdoaimmaide, mat eai oaččo doarjaga stáhtabušeahtas, ja 18 proseantta humanitára ja servodahkii ávkkálaš organisašuvnnaide. 11,1 proseantta kulturdoaimmaide váldojuvvo boahtun stáhtabušeahtas.

  • 2014 stáhtabušeahtas: Kulturfondii lasihit badjel 50 miljovnna kruvnno

    Lassiruđain sáhttet dál áŋgiruššat buorebut koaraid, lávdedáidaga ja visuála dáiddasuorggi lágideddjiid ovdii.

  • 2014 stáhtabušeahtas: Ollašuhttá kulturloktema: 1 proseanta 2014 stáhtabušeahtas

    - Min ráđđehus lohpidii, ahte maŋimusat 2014 geavahit proseantta stáhtabušeahtas kultuvrii. Dál mii ollašuhttit lohpádusa, kulturministtar Hadia Tajik dadjala.

  • 2014 stáhtabušeahtas: Olahan ulbmila eaktodáhtolaš servviid lassiárvodivatbuhtadusain

    Ráđđehus árvala lasihit eaktodáhtolaš servviid lassiárvodivada buhtadusortnega 252 miljovnnain kruvnnuin, nu ahte dat šaddá 1,2 miljárdda kruvnno.

  • Juolludit eanet sámi ulbmiliidda

    Ráđđehus árvala juolludit oktiibuot 912 miljovnna kruvnno sámi ulbmiliidda 2014, ja dat lea 26 miljovnna kruvnno eanet go 2013. - Sámi ulbmiliidda leat juolludan oktiibuot 317 miljovnna eanet dan rájes go ráđđehus bargagođii 2005. Lean erenoamáš duhtavaš dainna, maid mii leat olahan sámegiela, sámi kultuvrra ja sámi ealáhusaid ovddideames, sámeministtar Rigmor Aasrud dadjala.

  • Logi proseantta lassáneapmi Birasgáhttendepartemeantta bušeahtas

    Birasgáhttendepartemeantta bušeahta lasihit 551,4 miljovnnain kruvnnuin, nu ahte dat šaddá 6 004,1 miljovnna kruvnno 2014. Dat lea 10,1 proseantta eanet go 2013 bušeahtas. Eanet ruđaid juolludit earret eará vuovdesuodjaleapmái, dálkkádatdutkamii, dálkkádatheivehemiide, kulturmuittuide, ja ođđa guovloáŋgiruššamii siskkit Nuorta-Oslos ja Drammenis.

  • Stáhtaministtar lea almmuhan luohpanohcamuša

    Finánsasártni maŋŋá Stuoradikkis otne ovdalgaskabeaivvi bivddii stáhtaministtar Jens Stoltenberg sáni almmuhit ahte su ráđđehus ohcá luohpat sierračoahkkimis stáhtaráđis Šloahtas otne dii. 13.00.

  • Stáhtaministtar addá dieđuid Stuoradiggái vuossárgga

    Vuossárgga, golggotmánu 14.b. dii.10.40 áigu stáhtaministtar Jens Stoltenberg bivdit sáni Stuoradikkis maŋŋil finánsasártni, ja almmuhit ahte su ráđđehus ohcá luohpat. Ráđđehusa luohpanohcamuš buktojuvvo sierračoahkkimis stáhtaráđis Šloahtas vuossárgga, golggotmánu 14.b. diibmu 13.00.

  • Ođđa ortnet dán jagi: Don sáhtát suoidnemánu 1. b. rájis jienastit

    Jos dus ii leat vejolašvuohta jienastit dábálaš ovddalgihtii jienasteami áigodagas, itge válgabeaivvige, de sáhtát suoidenmánu 1. b. rájis gitta borgemánu 9. b. lohppii váldit oktavuođa gildii/suohkanii ja soahpat jienastanáiggi. Don it dárbbaš válgakoartta, muhto váldde legitimašuvnna mielde!

Bajás