Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Historjjálaš arkiiva

Sámi álbmotbeaivi, guovvamánu 6. b. 2014

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus

Almmustahtti: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

Dearvvuođat eanandoallo- ja biebmoministtar Sylvi Listhaugas

Sámi álbmotbeaivi lea mávssolaš beaivi. Dan beaivve mii maid čalmmustahttit sámi boazodoalu – mávssolaš ealáhusa ja kulturguoddi! 

Go áigut sihkkarastit nana boazodoalu, de fertet bargat aktiivvalaččat máŋgga suorggis, erenoamážit heivehit boazologu guohtumiidda ja geahpedit boraspirevahágiid. Ulbmiliid juksamii váikkuha áiggi mielde sihkkarastin ja dat, ahte leat doarvái guohtumat. 

Muhtun guovlluin Finnmárkkus leat stuorra hástalusat valljodagaid dáfus, gilvu guohtumiin bohciidahttá riidduid, vártnuhis ruhtadili ja heajos beaggima. Dakkár dilis lea mávssolaš muitit, ahte gokko hástalusaid illá orru vejolaš čoavdit, de dakko sáhttá liikká badjánit juoidá buriid. Hástalusat sáhttet ovddastit jorggihansaji, mas dihto válljemiiguin ja ođđa oaidninvugiiguin olahit juoidá ođđa ja buoreba.

Ovdamearkkaid searvvis lea Plassje guovllu boazodoallu, gos máŋgga jagi áigge leat oaidnán, ahte go heiveha guođoheami guohtumiidda, de das čuovvu buorre ruhtadilli. Maiddái Finnmárkkus lea buorre ovdáneapmi máŋgga orohagas, main leat geahpedan boazologu. Boađusin lea buoret ruhtadilli, eaige leat nu ollu massimat. 

Norgalaččat leat maŋimuš jagiid fuomášan erenoamáš borramušaid ja borramušávdnasiid. Geavaheaddjit leat atnigoahtán árvvus sakka eanet buktagiid kvaliteahta ja daid duogáža. Biebmoministtarin oainnán gelddolažžan, ahte mii leat ovdánan našuvdnan, mii lea diehtomielalabbo ja mii berošta borramušas. Borramušaid ja borramušvásáhusaid girjáivuođas lea bohccobierggus iežas lunddolaš sajádat. Mii dat dahká bohccobierggu nu erenoamážin, ja manin bohccobierggus leat nu ollu ovddut, go gilvalit geavaheddjiin?

Bohccobierggu buorre máhku boahtá duoddariin, daningo eallit guhtot luođus, čuvvot jahkodagaid ja biras váikkuha daidda. Luohtu ja elliid guohtun leat vuođđun ja duogážin daid buriid dovdduide, mat mis geavaheaddjin ja oastin leat, geat ráhkistit luonddu. Dasa lassin lea bohccobiergu dearvvašlaš. Badjenissonat ja –albmát leat duoddariid sáŋgárat, geaid haga eat olahivčče dovdduid, mat badjánit go návddašit borramuššan norgalaš bohccobierggu. Sámi kultuvra lea ealli kultuvra, ja dahká vásáhusa erenoamážin, daningo sápmelaččat čuvvot ealu gávcci jahkodagas, gáibideaddji dálveguohtumiin, giđđajohtimis ja guottehis, šattolaš geasseguohtumiin, ragatáigge ja bigálusaide. 

Nu go namuhuvvui, de leat boazodoalus áidnalunddot vuolggasadji ja ollu ovddut. Bohccobierggu jearru lea buorre ja buorrána ain. Dat buorida maid buvttadeaddji hatti. Geavaheaddjit háliidit bohccobierggu, ja lea miellagiddevaš oaidnit, ahte erenoamážit nuorat leat geavahišgoahtán eanet bohccobierggu. Nuba leage boazodoallomárkana boahtteáigi čuovgat. 

Bohccobierggu márkanlávdegoddi lea ovttasbarggus Boazoprográmmain válljen maiddái dán jagi geavahit guovvamánu 6. beaivvi boazodoalu ja bohccobierggu čalmmustahttimii Mathallenis, Vulkanas, Oslos. Dan beaivve ja loahppavahku lágidit ollu doaimmaid, ja olbmot ožžot áidnalunddot vejolašvuođa oahpásmuvvat boazodoaluin ja oastit buktagiid bohccobiergobuvttadeddjiin, mat gullet riikka buoremusaid searvái. 

Boazodoalus sáhttet lasihit árvoráhkadeami dássái, mii lea ollu badjelis go dán áigge. Ferte oaidnit vejolašvuođaid ja ráhkadit iežas vuoitomuitalusa. Jurddaš beare makkár vejolašvuođat leat bohccobierggus, mátkkoštanealáhusas ja badjesámi kultuvrra ja eallinvuogi gaskkusteames. Boazodoallu lea maid áidnalunddot oahppan- ja fuolahanbáiki, mas máŋgga buolvva boazodoallit barget ealáhusain ja kultuvrrain ovttas. Ferte ovddidit birgejeaddji fitnodagaid, maid vuođđun lea nana máhttu ja vásáhusat, ja mat fállet kvaliteahttabuktagiid, maid márkan jearaha.

Mus lea buorre jáhkku boazodollui. Boazodoalus lea áidnalunddot dilli, mas jearru sáhttá badjánit mealgat eanet go buvttadeapmi. Dalle leat stuorra vejolašvuođat lasihit árvoráhkadeami. Mu ulbmil eanandoallo- ja biebmoministtarin lea doarjut boazodoalu, nu ahte dat sáhttá oažžut ávkin potensiála, mii ealáhusas lea. Dan geažil áiggun láhčit dilálašvuođaid nana boazodollui, mas heivehit luondduvalljodagaid geavaheami, nu ahte šaddá vejolaš doaimmahit buori ealáhusbarggu, ovddidit buori beaggima ja dan bokte nana badjesámi servošiid.

Læhkoeh biejjine – Vuorbbe biejvijn – Lihkku beivviin – Gratulerer med dagen!

Bajás