Historjjálaš arkiiva

Čavgadeabbo riikaviidosaš njoammuneastadandoaimmat

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Støre ráđđehus

Almmustahtti: Stáhtaministara kantuvra

Ráđđehus ásaha ođđa riikaviidosaš njoammuneastadandoaimmaid geahpedan dihte dearvvašvuođabálvalusa bargonoađi ja sin bargodili geat doaimmahit mávssolaš servodatdoaimmaid. Lea maid mearriduvvon vuovdingielddus alkoholii buot guossohansajiin Norggas.

-Norggas lea duođaštuvvon ollu njoammun, ja mii leat ožžon ođđa dieđuid omikron-variántta birra ahte dat njoammu hirbmat johtilit. Dilli lea dál hui duođalaš. Ráđđehus lea ge danne mearridan álggahit čavga eastadandoaimmaid vai nagodat hálddašit pandemiija, dadjá stáhtaministtar Jonas Gahr Støre (Bb). 

Omikron buktá vuorjašumi danne go dat njoammu álkibut go dat ovddit variánttat. Dat mielddisbuktá ahte eambbogat njoammuduvvojit. Ollugat sis sáhttet duođalaččat buohccát omikron-virusa geažil, jos vel čájehuvvo ge ahte lea unnit riska oažžut varalaš dávddaid omikron-virusvariántta geažil.  Buohcceviesut, buhcciidruovttut, fástadoaktárat ja doavtterváktabálvalusat vásihit hástalusaid bargonávccaiguin dan geažil go ollugat buohccájit oktanaga ja šaddet buohccevissui, ja go ollu dearvvašvuođabargit buhcet, ja sadjásaččaid ii leat šat nu álki fitnet olgoriikkas.  

-Mii leat ožžon čielga rávvagiid dearvvašvuođaeiseválddiin, ahte ásahit ođđa ja čavgadeabbo njoammuneastadandoaimmaid dál. Ovddemus háliidat mánáid, nuoraid ja rašesjoavkkuid suddjet, muhto eastadandoaimmat gal bohtet váikkuhit maiddái sin árgabeaivái. Diehtit maid ahte ollu bargit dearvvašvuođabálvalusas, skuvllain ja mánáidgárddiin leat váibagoahtán. Dat čájeha duođalašvuođa pandemiijadilis,  deattuha Støre.

Boahkuheapmi
Álbmotdearvvašvuođainstituhtta (ÁDI) lea dahkan oanehit áiggi einnostusa mas meroštallojuvvo ahte golmma váhku geahčen sáhttet 90 000 – 300 000 olbmo njoammuduvvot beaivválaččat, ja 50 – 200 olbmo sáhttet gártat buohccevissui beaivválaččat jos ráddjehusat eai nagot bissehit pandemiijaleavvama. Dat duođai hástalivčče olles dearvvašvuođabálvalusa bargonávccaid. Sihke ÁDI ja Dearvvašvuođadirektoráhta ávžžuhit álggahit garrasat ráddjehusaid nu johtilit go vejolaš. Dan lassin lea mávssolaš johtilit boahkuhit dievasmahttinboahkuiguin.

Ráđđehus lea danne dáhtton Suodjalusa ja apotehkaid veahkehit boahkuhanbargguin dain gielddain gos dárbbašit veahki boahkuheapmái.  

 -Lea erenoamáš dehálaš ahte gielddat, nu johtilit go vejolaš fállet dievasmahttinboahkuid buohkaide geat leat badjel 65 jagi ja sidjiide geain leat  duođalaš buohcuvuođat, mearriduvvon boahkuhaninterválla mielde. Mii geahččalat nu bures go sáhttit fállat boahkuid buohkaide geat eai leat ollásit boahkuhuvvon. Mii ávžžuhat buohkaid váldit dievasmahttinboahkuid, ja áigi nuppi ja dievasmahttinboahku gaskka lea dál rievdaduvvon 4,5 mánnui, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Ingvild Kjerkol.  

Son deattuha ahte gielddat ja buohcceviesut maid galggašedje boahkuhit iežaset dearvvašvuođabargiid johtileappot go dan maid dán rádjái leat dahkan. ÁDI áigu sáddet eanet boahkuid ovdal juovllaid vai gielddat besset boahkuhit buohkaid badjel 45 jagi maŋŋil go 4,5 mánu lea vássán nuppi boahkuheami rájes.

Ođđa ráddjehusat
Ráđđehus ásaha beaktileabbo ja čavgadeabbo ráddjendoaibmabijuid doaluid ja guossohansajiid várás,  kultureallimii ja organiserejuvvon astoáiggedoaimmaide. Alkoholii ásahuvvo vuovdingielddus buot guossohansajiin Norggas.    

-Dan dahkat go háliidat eastadit olbmuid boahtimis dakkár dillái gos ollugat sáhttet njoammuduvvot oanehis áiggis, dadjá Kjerkol.

Buot mánáid- ja nuoraidskuvllat galget jođihuvvot fiskes doaibmadási mielde duorastaga juovlamánu 16.beaivve rájes. Joatkkaskuvllat ja rávisolbmuidoahpahus galget jođihuvvot rukses doaibmadási mielde.  Skuvllat ja mánáidgárddit galget fuolahit ahte sis lea gearggusvuohta vai johtilit sáhttet sirdet rukses doaibmadássái. Universitehtat, allaskuvllat ja fágaskuvllat fertejit čađahit digitála oahpahusa.

Ásahuvvojit oktasaš isolašuvdna- ja errennjuolggadusat sorjankeahttá virusvariánttas. 

Njálbmesuodji galgá dál geavahuvvot eanet oktavuođain ja ruovttukantuvrra geavaheapmái galget maid mearriduvvot čielgaseabbo njuolggadusat. 

-Mii áigut maid ovddidit čielga ávžžuhusa boahkutkeahtes olbmuide ahte gáhttet iežaset buorebut njoammuma vuostá. Sii, geat gártet buohccevissui covid-19-dávdda geažil leat eanaš boahkutkeahtes olbmot gaskal 40 ja 60 jagi, ja ollásit boahkuhuvvon boarrásat geat eai leat ožžon dievasmahttindosa. Sisačálihuvvon boahkutkeahtes buhcciid lohku lea hui allat go buohtastahttá singuin geat leat boahkuhuvvon, deattuha Kjerkol. 

Maiddái sii, geat gullet riskajoavkkuide berrešedje buorebut gáhttet iežaset njoammuma vuostá.

Ráddjendoaibmabijuide mearriduvvon láhkaásahus boahtá fápmui gaskavahku juovlamánu 15.beaivve. Ráddjendoaibmabijut bistet álggos njeallje vahku, muhto dat sáhttet guhkit bistit dahje rievdaduvvot jos lea dárbu čavgadeabbo ráddjehusaide.   

Dá leat riikaviidosaš ráddjehusat

Rávvagat ja ávžžuhusat

Gaskka doallan ja sosiála oktavuođat

  • Ávžžuhit buohkaid doallat 1 mehtera gaskka earáide, geaiguin eai oro seammá ásodagas eaige leat sullasaš vugiin lagaš olbmot.
  • Ávžžuhus doallat 1 mehtera gaskka ii guoskka mánáidgárddiid ja mánáidskuvllaid ohppiide.
  • Spiehkastat dahkkojuvvo maid ollesolbmuid guovdu, geat barget mánáid ja nuoraid bálvalusaiguin ja rašes joavkkuiguin.
  • Olbmot, geain lea riska oažžut duođalaš dávddaid ja sii, geat eai leat bohkuhuvvon berrejit gáhttet iežaset pandemiija vuostá. (ođđa)
  • Ii berre váldit vuostá eanet go 10 guossi iežas geahčái, iežas veaga lassin. Oktii juovla- ja ođđajagibasiid áigge sáhttá váldit vuostá eanemusat 20 guossi, muhto guossit galget doallat mehtera gaskka. Buohkat fertejit jurddašit gallásiin oktiibuot leat lagaš oktavuođas.
  • Mánáidgárddiid ja mánáidskuvllaid oahppit sáhttet váldit vuostá gussiid iežaset kohorttain/luohkáin/ossodagain, vaikko gussiid lohku livččii stuorát go ávžžuhuvvo.
  • Geahpet lagaš ovttastallama, muhto ale isolere iežat.
  • Deaivvat earáiguin olgun, jos vejolaš.

Organiserejuvvon astoáiggefálaldagat

Mánát ja nuorat

  • Mánát ja nuorat, geat leat mánáidgárde- ja vuođđoskuvlaagis sáhttet leat mielde organiserejuvvon astoáiggedoaimmain, ovdamearkka dihte spábbačiekčanhárjehallamiin dahje korpsahárjehallamiin, muhto oasseválddiid lohkomearri galgá ráddjejuvvon. Ávžžuhuvvo, ahte siste lágiduvvon astoáiggedoaimmain leat eanemusat 20 olbmo, jos buohkat eai gula seamma kohortii skuvllas dahje mánáidgárddis (ođđa). 
  • Mánát ja nuorat mánáidgárde- ja vuođđoskuvlaagis sáhttet ovttas hárjehallat, muhto mii eat ávžžut searvat cupaide, gilvvuide ja čiekčangilvalemiide gosa mánát eará guovllus čoahkkanit. (Ođđa)
  • Spiehkasteapmi dahkko olgun lágiduvvon valáštallanlágidemiid guovdu mat lágiduvvojit mánáidgárde- ja skuvlamánáid várás. Lágideamit sáhttet čađahuvvot jos mánát olles áiggi dollet mehtera gaskka, ja jos lea vejolaš čuovvut njuolggadusaid mat gustojit oasseválddiid lohkomearrái.
  • Mánát ja nuorat geat leat geargan nuoraidskuvllas, berrejit maiddái astoáiggis doallat mehtera gaskka earáide. Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte sii eai berre spáppa čiekčat dahje giehtaspáppa bálkut jos lea váttis doallat mehtera gaskka (ođđa). 

Ollesolbmot

  • Mii ávžžuhat maŋidit dahje heaittihit organiserejuvvon joavkkuid gaskasaš valáštallan- ja astoáiggedoaimmaid, sihke olgun ja siste (ođđa).  
  • Mii ávžžuhat maŋidit dahje heaittihit organiserejuvvon valáštallan- ja astoáiggedoaimmaid mat lágiduvvojit ollesolbmuid várás sistelanjain.   
  • Ollesolbmot sáhttet hárjehallat dahje lágidit astoáiggedoaimmaid olgun, muhto joavkkus eai sáhte eanet go 20 olbmo ja buohkat leat geatnegahtton  doallat mehtera gaskka. 

 Buohkaide

  • Mii ávžžuhat buohkaid mannat olggos ja olgoáimmu ovddas vánddardit. Muhto lea dehálaš doallat buori gaskka earáide, maiddái go lea olgun.
  • Bivttaslanja sáhttá doallat rabasin jos geavaheami lea vejolaš organiseret nu ahte lea buorre gaska olbmuid gaskkas. Jos ollugat čoahkkanit oktanaga bivttaslatnjii, de ávžžuhat doallat gitta bivttasheŋgehaga, ja doallat dušše hivssega rabasin gos lea giehtabassangárri, jos lágidanbáikkis eai gávdno eanet hivssegat.  

Geahča sierra ođasášši njunušvaláštallama birra.

 Skuvllat, mánáidgárddit ja SFO

  • Ásahuvvo riikaviidosaš fiskes doaibmadássi mánáidgárddiide ja mánáid- ja nuoraidskuvlii. Rukses doaibmadássái mearriduvvon báikkálaš njuolggadusat  gustojit ovdalii fiskes doaibmadási njuolggadusaid. (Ođđa)
  • Ásahuvvo riikaviidosaš rukses doaibmadássi joatkkaskuvlii ja rávisolbmuidoahpahussii. (ođđa)
  • Vuođđoskuvllat ja mánáidgárddit galget fuolahit ahte sis lea gearggusvuohta sirdit rukses doaibmadássái. (ođđa)
  • Gáibádus universitehtaide, allaskuvllaide ja fágaskuvllaid, ahte sii berrejit láhčit digitála oahpahusa, ja oahpahusvugiid gos oahppit besset gálggaid hárjehallat ja  čađahit eksámeniid jos lea vejolaš. (ođđa)
  • Mánáidgárddiid dahje mánáidskuvllaid mánáide sáhttet lágidit deaivvademiid, maidda olles luohkát/ossodagat/joavkkut servet, ja main leat doarvái ollesolbmot mielde.

Bargoeallin

  • Buohkat geat sáhttet geavahit ruovttukantuvrra, galget geavahit ruovttukantuvrra. (ođđa)
  • Ruovttukantuvrra ja njálbmesuoji eai dárbbaš geavahit bálvalusain jos dat hehtte bargiid čađaheames vealtameahttun ja lágas geatnegahttojuvvon doaimmaid rašes joavkkuid, mánáid ja nuoraid buorrin.
  • Ávžžuhit doallat 1 mehtera gaskka
  • Ávžžuhit geavahit njálbmesuoji jos ii leat vejolaš doallat gaskka, ja jos eai leat váldán atnui fysihkalaš eastagiid nu mo sirrenseinniid dahje sullasačča.
  • Sii, geat barget dakkár bargosajis gos olbmuiguin šaddet bargat leat geatnegahttojuvvon geavahit njálbmesuoji. Loga vuollelis “Njálbmesuoji” birra. 
  • Ávžžuhit biggohit bures lanjaid, main orut guhkit áigge oktanaga olbmuiguin, geaiguin it oro seammá ásodagas dahje geaiguin it leat sullasaš vugiin lagaš olmmoš.

Láhkaásahusas nannejuvvon doaimmat

Lágideamit ja doalut

Ávžžuhit geahpedit lagašoktavuođaid. Berre geavahit eanet áiggi ruovttus. Dat mearkkaša ahte ferte ráddjet maiddái gussiid, sosiála ovttastallamiid ja doaluid maidda searvá. (ođđa)

Kollektiivafálaldaga ii berre geavahit go lágidemiide lea jođus. (ođđa)

Lágidemiide gustojit čuovvovaš njuolggadusat:

  • Eanemusat 20 olbmo priváhta deaivvadeamis almmolaš sajis, luoikkahuvvon dahje láigohuvvon lanjain
  • Muitobottuide, hávdádusaide dahje seremoniijaide ovdal liikki boaldima sáhttet searvat eanemusat 50 olbmo. Hávdádus rehkenastojuvvo almmolaš lágideapmin,  geahča vuollelis.
  • Eanemusat 20 olbmo almmolaš lágidemiin, main eai leat fásta, mearriduvvon čohkkánsajit ja 50 olbmo jos leat fásta mearriduvvon čohkkánsajit. (ođđa)
  • Lágideaddji galgá fuolahit, ahte buohkat geat leat siste lágiduvvon doaluin, galget nagodit doallat 1 mehtera gaskka earáide, geaiguin eai oro seammá ásodagas, eaige leat sullasaš vugiin lagaš olbmot. Spiehkastahkan leat máŋgga joavkku olbmot, ee. kultur- ja valáštallandoaluid kulturbargit ja valáštallit, eaŋkilkurssaid oassálastit ja seammá kohortta mánát mánáidgárddis dahje mánáidskuvllas.
  • Siste lágiduvvon doaluin, gos buot geahččit čohkkájit fásta, mearriduvvon sajiin lea doarvái ahte lágideaddji fuolaha ahte iešguđet gehččiid gaskkas lea guoros čohkkánsadji seammá beaŋkaráđas dalle go sii bohtet doaluide. Seammá ásodaga ássit sáhttet čohkkedit lagabui nubbi nuppi, go sii leat joavdan.
  • Olgun lágiduvvon almmolaš doaluin: Eanemusat 100 olbmo jos eai leat fásta mearriduvvon čohkkánsajit ja eanemusat 200 x 3 olbmo kohortta jos leat fásta mearriduvvon čohkkánsajit. (ođđa)
  • Almmolaš doaluid lágideaddji galgá fuolahit ahte sii dihtet geat leat mielde doaluin ja gokko sii čohkkájit fásta mearriduvvon čohkkánsajiin. (ođđa)
  • Doaluin, main lea alkohola dárjunlohpi, ii leat lohpi dárjut alkohola, siste ja olgun. (ođđa)
  • Siste lágiduvvon doaluin leat buohkat geatnegahttojuvvon geavahit njálbmesuoji. (ođđa)
  • Kristtalaš oskuservviid girkostallamiidda sáhttá olbmuid luoitit sisa dađis go earát mannet olggos. Seammá spiehkastat addojuvvo eará oskuservviid čoahkkanemiide allabasiid áiggi, jos njoammundilli gáibida čavga ráddjehusaid. (ođđa)  

Guossohansajit

  • Guossohansajit galget fuolahit, ahte buohkat nagodit doallat 1 mehtera gaskka earáide, geaiguin eai oro seammá ásodagas eaige leat sullasaš vugiin lagašolbmot. Galgá leat unnimusat 1 mehtera gaska čohkkánsajiid gaskkas, go guossit bohtet, dattetge nu ahte seammá ásodaga ássit dahje sullasaš vugiin lagaš olbmot sáhttet čohkkedit lagabui nubbi nuppi.
  • Alkohola vuovdingielddus buot guossohansajiin, siste ja olgun. (ođđa)
  • Guossohansajit eai galgga lágidit doaluid mat mielddisbuktet ahte olbmot eai nagot doallat 1 mehtera gaskka earáide. Ovdamearkka dihte dánssaid. (ođđa)
  • Guossohansajiin, main lea lohpi dárjut alkohola, galgá leat čohkkánsadji buot gussiide, muhto dat ii gáibiduvvo jos guossohansajis leat kulturdoaimmat.
  • Guossohansajit galget registreret gussiid gulahallandieđuid, jos sii dasa mihtet. 
  • Guossohansajit besset guossohit borramuša siste lágiduvvon priváhta doaluin gos leat eanemusat 20 olbmo sistelanjain ja 50 olbmo olgun. Priváhta doaluid njuolggadusat eai gusto guossohansajiide. Guossohansajit galget čuovvut njoammuneastadandoaimmaid. (ođđa)

 Njoammuneastadeami dáfus dohkálaš jođiheapmi

  • Mánáidgárddiid, skuvllaid ja eará oahpahus- ja oahppodoaimmaid galgá jođihit njoammuneastadeami dáfus dohkálaš vugiin.
  • Guoimmuhanpárkkat, sisstoahkanpárkkat, speallanhállat ja sullasaččat galget giddejuvvot. (ođđa)
  • Vuojadanhállat, vuojadanpárkkat, sparusttegat, hoteallaid áldásat ja hárjehallanguovddážat sáhttet dušše dollojuvvot rabasin čuovvovaš doaimmaid várás: (ođđa)
    • Individuála hárjehallan. Galgá doallat guokte mehtera gaskka jos áigu garrasit hárjehallat.
    • Skuvlavuojadeapmi, vuojadankurssat, vuojadanhárjehallan ja vuojadangilvvut lágideddjiin.
    • Eaidadandikšu ja hárjehallan mii fállojuvvo ovttaskas olbmui dahje unnit joavkkuide main lea iežaset jođiheaddji
    • Eará individuála dikšu masa fertet diŋgot áiggi ja mas vuojadeapmi lea oassi divššus
  • Čuovvovaš doaimmat galget jođihit njoammuneastadeami dáfus dohkálaš vugiin, vai daid beassá doallat rabasin: Girjerájut, museat, bingohállat, guoimmuhanpárkkat, vuojadanhállat, vuojadanpárkkat, sparusttegat, hoteallaid áldásat, hárjehallanguovddážat, gávpeguovddážat, gávppit, gálvomeassut, oanehaš áiggi márkanat ja sullasaččat.
  • Eaktuduvvo ahte olbmot sáhttet doallat unnimustá 1 mehtera gaskka nuppiide, geaiguin eai oro seammá ásodagas eaige leat sullasaš vugiin lagaš olbmot, ja ahte doaimmahagat leat vuđolaččat plánejuvvon čorgatvuođa ja biggoheami rutiinnat.
  • Doaimmahagat, earret girjerájut, museat, gávppit ja gávpeguovddážat, galget registreret gussiid gulahallandieđuid, jos sii dasa mihtet.
  • Berre fas ásahit suorgebagadusaid earret eará hárjehallanguovddážiidda ja vuojadanhállaide. Geavatlaččat dat mearkkaša ahte dál ásahuvvojit garraseabbo gáibádusat njoammuneastadeapmái.

Njálbmesuodji

  • Njálbmesuoji galgá geavahit go ii sáhte doallat unnimusat 1 mehtera gaskka gávppiin, gávpeguovddážiin, guossohansajiin, kollektiivajohtolagas, dákssiin ja stašuvdnalanjain. Dat guoská maid bargiide, jos eai leat ceggejuvvon fysihkalaš eastagat.
  • Njálbmesuoji galgá maid geavahit vuoktačuhppiid, liikedikšuid ja eará doibmiid luhtte, main leat njunnálagaid nuppiin olbmuin.
  • Njálbmesuoji galgá maid geavahit siste lágiduvvon doaluin, girjerájuin ja museain. (ođđa)
  • Njálbmesuoji ii dárbbaš geavahit guossohansajiin, jos čohkká beavdeguoras dahje áigu borrat biepmu dahje juhkat juhkamuša mii dárjojuvvo beavdái. (ođđa) 
  • Lea jo ásahuvvon riikkaviidosaš ávžžuhus geavahit njálbmesuoji go lea ollu olmmoš ja váttis doallat gaskka, ovdamearkka dihte go vieččat iežat jáhka doaluid maŋŋá oktanaga earáiguin dahje go leat vuolgimin spábbačiekčamiin.

 Ruovttukantuvra

  • Bargoaddi lea geatnegahtton láhčit dili ruovttukantuvrra geavaheapmái, go dat lea vejolaš almma čuozakeahttá bálvalusaide mat leat mávssolaččat ja vealtameahttumat bargosaji doaimmaide, ovdamearkka dihte barggus gos áimmahuššet mánáid ja rašes joavkkuid. (Rievdaduvvon)

Erren

  • Oktasaš isolašuvdna- ja errennjuolggadusat beroškeahttá virusvariánttas. Viessolahtut ja sullasaš vugiin lagaš olbmot galget mannat erremii ja váldit koronaiskosa 7.beaivve. Eará lagašolbmot sáhttet váldit iskosa 3. beaivve,  muhto galget ain leat eaktodáhtolaš erremis dassá go sáhttet duođaštit negatiiva iskosa 7. beaivve. (ođđa)

 Loga covid-19 láhkaásahusa gos leat eanet dieđut njuolggadusaid ja geatnegasvuođaid birra