Historjjálaš arkiiva

Eanandoallošiehtadallamat: 950 miljovdna ruvdno eanandollui

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

Eanandoallošiehtadallan: Stáhta ja Norgga Boanddaidsearvi leat soahpan eanandoallošiehtadusa man rámma lea 950 miljovnna ruvdno. - Šiehtadus sihkkarastá eanandollui buori vejolašvuođaid olahit seamma dienasovdáneami go eará joavkkuin, dadjá eanandoallo - ja biebmoministtar Lars Peder Brekk.

Eanandoallošiehtadallan: Stáhta ja Norgga Boanddaidsearvi leat soahpan eanandoallošiehtadusa man rámma lea 950 miljovnna ruvdno. - Šiehtadus sihkkarastá eanandollui buori vejolašvuođaid olahit seamma dienasovdáneami go eará joavkkuin, dadjá eanandoallo - ja biebmoministtar Lars Peder Brekk.

Šiehtadus mearkkaša ahte juolludeapmi 2011 stáhtabušeahtas lasihuvvo 375 miljovnna ruvnnuin ja badjerádjehattit  eanandoalu vuođđogálvvuin lassánit 420 miljovnna ruvnnuin.

- Šiehtadusas čielgasit vuoruha rássevuođustuvvon buvttademiid nugomat mielkki, vuovssábierggu ja sávzadoalu. Guovlluprofiila lea čielggas. Goappaš bealit čuovvolit ráđđehusjulggaštusa vuoruhemiid. Dat maiddái soahpá eanandoalu iežas vuoruhemiin nu movt sii ledje gáibidan, čujuha Brekk. Son lea duhtavaš go dál lea eanandoallošiehtadus sohppojuvvon.

- Mun lea ilus go Norgga Boanddaidsearvi válljii dohkkehit šiehtadusa. Mun dieđán bures ahte Boanddaidsearvvi jođihangoddái lea leamašan hástaleaddjin válljet. Muhto mun jáhkán ahte lea dehálaš ja strategalaččat riekta eanandollui váldimis vára norgga boanddaid beroštumiid  go dál leat dohkkehan šiehtadusa, lohká eanandoallo- ja biebmoministtar.

Stáhta dieđihii reivve bakte ruhtadanministara Sigbjørn Johnsenis miessemánu 14.beaivvi ahte nannejit duollosuoji go mielkki ja lávcca ovddas duollu meroštallan rievdá ruvdnoduollus proseantadullui. Šiehtadallanbealit leat dán atnán vuođđun šiehtadusas.

- Ráđđehus lea dáinna láhčen dehálaš vuođu vai sihkkarastá eanandoallošiehtadusa 2010, dadjá Brekk.

Sihke lasihuvvon njuolggodoarjagat ja eanet ulbmillaš fievrrádusortnegat geaseheames gorudiid maŋŋil njuovadeami leat doaibmabijut  mat nannejit rássevuođustuvvon šibitdoalu.

- Fievrrádusortnegiid rievdadeapmi dagaha haddedássema beroškeahttá geografiija ja buvttadanhivvodaga. Dát lea oaivvilduvvon čielga diehtun ahte ráđđehusa duođas áigu heivehuvvon geavahanstruktuvrra miehta riikka, lohká Brekk.

Lea meroštallojuvvon ahte eanandoallošiehtadus váikkuha dasa ahte biebmohattit lassánit  sullii 0,5 proseanttain. Juhkanmielkki haddegoargŋun lea meroštallojuvvon 2,5 prosentii, eará meieriijagálvvuin 0,8 proseanta ja šattuin ja ruotnasiin vurdojuvvo badjelaš 3 proseanta haddegoargŋun.

Fitnodatheivehuvvon háhkandoaibmabijut lasihuvvojit 31,5 miljovnna ruvnnuin. Juolludeamit birasdoaimmaide lasihuvvojit 157 miljovnna ruvnnuin, ja fátmmasta maiddái ekologalaš eanandoalu. Čálgoortnegat boanddaide nannejuvvojit 55 miljovnna sturrosaš juolludeami bakte.

 


Eanandoallošiehtadus: Preassakonfereanssas 2010 eanandoallošiehtadusa birra: Norgga Boanddaidsearvvi jođiheaddji  Nils T. Bjørke, eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk ja Stáhta šiehtadallanjođiheaddji Leif Forsell.