Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Historjjálaš arkiiva

Stáhtabušeahtta 2012: 747 miljovnna kruvnno erenoamáš johtolatsihkkarastimiidda

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Johtalusdepartemeanta

- 2006 rájes lea johtolagas sorbmašuvvan ja garrasit vaháguvvan olbmuid lohku geahppánan 22 proseanttain. Dáinna bušeahtain lahkonit vuot ráđđehusa ulbmila, man mielde ii oktage galgga jápmit iige vaháguvvat, johtalusministtar Magnhild Meltveit Kleppa dadjala.

- 2006 rájes lea johtolagas sorbmašuvvan ja garrasit vaháguvvan olbmuid lohku geahppánan 22 proseanttain. Dáinna bušeahtain lahkonit vuot ráđđehusa ulbmila, man mielde ii oktage galgga jápmit iige vaháguvvat, johtalusministtar Magnhild Meltveit Kleppa dadjala.

Leat árvalan juolludit 747 miljovnna kruvnno riikkageainnuid johtolatsihkkarastimii, mii mielddisbuktá ahte 85 proseantta Stáhta geaidnodoaimmahaga johtolatsihkkarvuođa 2010-2013 doaibmaprográmma rámmas ollašuvvá golmma jagi maŋŋá.

Árvalus mielddisbuktá 200 miljovnna lasáhusa 2010 salderejuvvon bušeahta ektui.

Stáhta juolludeami lassin rehkenastojuvvo geavahit sullii 30 miljovnna kruvnno olggobeale ruhtagálduin.

Johtolatsihkkarastimis ávki
- 2010 sorbmašuvve 208 olbmo johtolagas. Dat lea 208 menddo ollu, muhto liikká illudit, go johtolagas sorbmašuvvan olbmuid lohku lei unnit, go maid dat lea leamaš 1954 rájes, johtalusministtar Magnhild Meltveit Kleppa muitala.

- Viiddis johtolatsihkkarastimis lea ávki. Ráđđehus lea atnán mávssolažžan geavahit sihke doaimmaid, maiguin sihkkarastit geainnuid, ja doaimmaid, mat gusket fievrruide ja vuoddjái. Guorahallamat čájehit, ahte jos giige ii vuojáše gárremiin, buohkat čuovošedje leaktoráddjehusaid ja geavahivčče biilaboahkána, de jápminlihkohisvuođaid lohku njiejašii beliin.

Eanaš árvaluvvon 747 miljovnna kruvnno juolludeamis geavahuvvo doaimmaide, maiguin sáhttet hehttet riikkageaidnofierpmi duođaleamos bárttiid: vuostálagaid oktii beaškkehemiid, badjel geainnu vuodjimiid ja bárttiid, main dipma johtaleaddjit vuddjojit.

Vuoruhit geaidnogaskka buorideami
Ráđđehus lea 2006 rájes vuoruhan doaimmaid, maiguin buoridit geaidnogaskka ja dan láhkai hehttejit vuostálagaid beaškkehemiid. Vuoruheapmi joatkašuvvá ain.

2012 bušeahttaárvalus mielddisbuktá 53 ođđa km, maid geaidnogaska buoriduvvo ovttain dáin vugiin:

• Ođđa geaidnu, mas leat njeallje doali (11 km)
• Gaskaáidi (17 km)
• Geaidnogaskka buoret merken (25 km)

Johtolatsihkkarvuođa nationála doaibmaplána
Ráđđehus lea bures ollašuhttimin johtolatsihkkarvuođa nationála doaibmaplána (2010-2013) ulbmiliid:

Doaibma 2010-2013 doaibmaplána ulbmil Ráhkaduvvon/ásahuvvon 3 jagi maŋŋá, 2012 árvaluvvon bušeahta mielde Čuovvuleapmi 3 jagi maŋŋá, oktiibuot 4 jagi
Geaidnu, mas leat njeallje doali, ja fysihkalaččat sirrejuvvon geidnosat 54 km 43 km 80 %
Gaskaáiddit 93 km 82 km 88 %
Buoret gaskamerken 182 km 217 km 119 %

Bušeahttaárvalusas vuoruhit geaidnoguoraid, geaidnočuovggaid, geaidnoruossaid ja –mohkiid buoridemiid ja jođánis doaimmaid johtolatsihkkarvuođa dárkkistemiid maŋŋá.

Doaimmat, mat gusket johtaleddjiide ja fievrruide, nu mo guottuide váikkuheaddji diehtojuohkindoaimmat, vuoddjiid oahpahus ja lihkohisvuođaid guorahallan joatkašuvvet.

Buoret johtolatsihkarvuohta uđassihkkarastimiin ja ođđa geainnuiguin
Namuhuvvon investerendoaimmaid lassin, maid dálá riikkageainnuin dahket, johtolatsihkarvuohta buorrána vel go ráhkadit ođđa ja sihkkarut geainnuid. Go juolludit eanet ruđa geainnuid doallamii, bajásdollui ja johtaleddjiid ja fievrruid gehččui, de geaidnojohtolat šaddá maid sihkkarut.

Maiddái uđassihkkarastimiin buoridit johtolatsihkarvuođa. Ráđđehus čuovvula 2012 bušeahttaárvalusas lohpádusa, man mielde juolludit miljárdda kruvnno jahkái uđassihkkarastimii. Sullii bealli árvaluvvon 1075 miljovnna kruvnnos geavahuvvo riikkageaidnofierbmái, nubbi bealli fas geavahuvvo fylkkageaidnofierbmái.

Vázzin- ja sihkkelastingeainnut
2012 geavahit oktiibuot 376,1 miljovnna kruvnno vázzin- ja sihkkelastingeainnuid ráhkadeapmái dálá geainnuid báldii, nu ahte šaddá oktilaš sihkkelgeaidnofierbmi gávpogiin ja čoahkkebáikkiin ja skuvlageainnuide.

Dasa lassin ráhkadit vázzin- ja sihkkelastingeainnuid ođđa geainnuid oktavuođas.

2012 geavahišgohtet oktiibuot 33 kilomehtera ođđa vázzin- ja sihkkelastingeainnuid.

Bajás