Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Historjjálaš arkiiva

Ovddidanbušeahtta duppalastojuvvon ovcci jagis

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Olgoriikadepartemeanta

Vuosttaš geardde historjjás lea ovddidanbušeahta sturrodat dál badjel 30 miljárdda ruvnno. Vuoiggalaš juogadeapmi, ruoná elrávdnji ja dásseárvu leat vuoruhuvvon suorggit jagi 2013 ovddidanbušeahta árvalusas.

Vuosttaš geardde historjjás lea ovddidanbušeahta sturrodat dál badjel 30 miljárdda ruvnno. Vuoiggalaš juogadeapmi, ruoná elrávdnji  ja dásseárvu leat vuoruhuvvon suorggit jagi 2013 ovddidanbušeahta árvalusas.  

2004 rájes lea ovddidanbušeahtta duppalastojuvvon 15 miljárddas 30 miljárdda ruvdnui. 

- Ráđđehus árvala lasihit doarjaga gefiide 2,4 miljárdda ruvnnuin mii mearkkaša ahte mii ain joatkit juolludeames 1 proseanta riika oppalaš dietnasiin (BNI) ovddideapmái. Norga lea okta máilmmi buot čeahpimus juolludeaddji seammásgo eará riikkat sakka unnidit doarjaga ekonomalaš váttisvuođaid dihte, dadjá ovddidanministtar Heikki Eidsvoll Holmås. 

Eará stuorra áŋgiruššamat dán olahusbušeahtas leat suorggit nugomat dálkkádat- ja vuovdeáŋgiruššan, biebmosihkarvuohta, dearvvašvuohta ja oahpahus. 

- Vel deháleappot dál go ovdal ahte rikkis riikkat váldet badjelasáset ovddasvástádusa eastadit geafivuođa ja eastadit dálkkádatrievdademiid, dadjá Holmås. 

Vel eanet deattuhit vuoiggalaš juogadeami
Máŋga ovddidanriikkat vásihit fuomášahtti ekonomalaš ahtanuššama muhto gefiid lohku geahpideapmi gal ii dávis ahtanuššama. 

- Ekonomalaš ahtanuššan gal dárbbašuvvo, muhto jus ruđaid ja fámu ii juogat vuoiggalaččat de eat nagot ásahit bistevaš ovdáneami máilmmi geafes olbmuide. Dát guoská sihke geafes riikkaide ja gaskageardánis rikkis riikkaide nugomat Indiai ja Lulli-Afrihkkái gos leat miljovnnaid mielde olbmot lea váhtogat, dadjá Holmås.  

Dehálaš áŋgiruššamat stáhtabušeahtas lea doarjut riikkaid ovdánahttimis buori vearrovuogádagaid, doarjja fágaservviide ja bargu lobihis ruhtajođu vuostá. 

Ruoná elrávdnji gefiide
1,3 miljárdda olbmot birra máilmmis ellet elrávnnji haga. Doarjja ođasmuvvi energiijii lassána sullii 250 miljovnna ruvnnos badjelaš 2 miljárdda ruvdnui. Áŋgiruššanbargu ođasmuvvi energiija ovddas čađahuvvo Ráđđehusa energiija- ja dálkkádatvuolgaga (Energi+), Ráinnas energiija ja Stáhta háhkanfoandda ealáhusovdáneami váste geafes riikkain (Norfund) bakte. 

- Energiija lea čoavdda buori ovdáneapmái. Dan mii diehtit iežamet historjjá bakte. Ruoná elrávdnji addá skuvlamánáide čuovgga vai oidnet lohkat, ásaha ođđa bargosajiid ja sihkkarastá buoret dearvvašvuođafálaldagaid. Das lassin lea ođasmuvvi energiija buorre dálkkádatpolitihkka. Lea dárbu stuorit háhkamiidda, ja mii áigut adnit ovddidanruđaid nu ahte mii geasuhat priváhta suorggi maid mielde bargui, lohka Holmås. 

Nieiddat ožžot prevenšuvnna
- Nieiddat ja nissonat galget ieža beassat mearridit goas sii háliidit mánáid ja galle sii háliidit. Dalle lea prevenšuvdna dehálaš, dadjá Holmås. 

Stáhtabušeahta bakte juolluduvvo dál vuosttaš geardde gitta 150 miljovnna ruvnno prevenšuvnnaide. Norga maiddái lasiha doarjaga ON veagadatfondii (UNFPA) 30 miljovnna ruvnnuid, badjelaš 400 miljovnna ruvdnui. 

Skuvla maiddái go lea soahti ja soabatmeahttunvuohta
Máilbmi lea buori muddui olaheames áigumuša ahte buot mánáide galget gávdnot skuvllat jagi 2015 rádjai, ja diibmá lei Norga máilmmi guđat stuorimus riikka mii juolludii doarjaga vuođđooahpahussii. Ráđđehus áigu nannet oahpposuorggi áŋgiruššama riido- ja katastrofaguovlluin ja dan barggus ja riikkaidgaskasaččat badjelasás váldit jođihansajádaga. Danin dál vuosttaš geardde juolludit 75 miljovnna ruvnno eaktodáhtolaš organisašuvnnaide mat doibmet go eiseválddit eai sealgga dan dahkat. 

– Mii fertet eastadit ahte soahte- dahje eará katastrofariikkaid álbmot báhcá vajálduvvon buolvan, nu movt dál oaidnit Somalias ja ollu eará riikkain, lohká Holmås. 

3 miljárda ruvdno dálkkádat ja vuovdeáŋgiruššamii
Áŋgiruššan vuovddehuhttima vuostá plánejuvvo viiddiduvvot sullii 400 miljovnna ruvnnuin 3 miljárdda ruvdnui jagi 2013:s dálkkádatsoahpamuša mielde. Eanet go 1,4 miljárdda olbmot miehta máilmmi dárbbašit vuvddiid. Norga lea váikkuhan dasa ahte leat olahan nuoskkidangeahpidemiid Brasilas ja ávkkálaš doaibmabijuid mii galgá buoridit vuovdehálddašeami riikkain nugomat Indonesias, Guyanas ja Tanzanias. 

Mearkalogut ovddidanbušeahtas: 

  • Juolludeamit dearvvašvuhtii lassánit sullii 650 miljovnna ruvnnuin
  • Dálkkádat- ja vuovdeáŋgiruššan lassána sullii 400 miljovnna ruvnnuin
  • Ođasmuvvi energiija lassána sullii 250 miljovnna ruvnnuin
  • Prevenšuvdnii lea gitta 150 miljovnna ruvnno lassáneami. Dása lassin lassána doarjja ON veagadatfondii
  • Oahpahus oažžu sullii 1,6 miljárdda ruvnno. 75 miljovnna juolluduvvo siviila servodahkii áŋgiruššamis oahpahusa ovddas riido ja katastrofaguovlluin.
  • Oppalaš ovddidanbušeahtta sturrodat lea jagi 2013 várás 30,2 miljárdda ruvnno. 

Preassagulahallanolbmot: Gulahallanráđđeaddi Svein Bæra, 916 72 042, e-boasta: [email protected]  dahje gulahallanhoavda Trond Viken, 992 18 303, e-boasta: [email protected]   

Bajás