Sáhkavuorru – Sámediggi

Presideanta, sámediggeáirasat, nissonat ja albmát.

Buorre iđit!

Ja giitu bovdejumi ovddas! Lean ilus go beasan leat dáppe otne. Mus lea jáhku dasa ahte mii dáinna lágiin buoridat oktavuođaid energiijaeiseválddiid ja din gaskka geat ovddastehpet sámi beroštumiid viidát.

Čoahkkimis sámediggeráđiin otne maŋŋelis de oažžut mii vejolašvuođa vuđolaččat divaštallat energiijavuogádahkii guoskevaš hástalusaid mat mis leat Davvi-Norggas.

Sihkkaris energiijadoaimmaheapmi lea mearrideaddjin min árgabeaivái, čálgui, ealáhusovdáneapmái ja ássama bisuheapmái olles riikkas. Bures doaibmi elrávdnjefierpmádat lea nu mávssolaš ahte stuora oassi servodagas bissána jos elrávdnji boatkana guhkit áigái.

Energiija lea eaktun čálgui ja ovdáneapmái.  Go mii hukset fápmojohtasiid, de Mii hukset riikka – mii lea Rávdnjefierbmedieđáhusa namahus.  Davvi-Norggas dieđusge ii galgga heajut dilli go muđui riikkas.

Olu guovllut leat maŋimuš jagiid ferten guhkit áiggi váruhit elrávdnjeboatkanemiid.  Dát guoská eanaš guovlluide Davvi-Norggas, ja maiddái guovlluide nugo Sunnmøre, Stavanger ja Bergen.  Dáid guovlluin lea stuora riska ahte sáhttá sevnnjodit jos elrávdnjefierpmádat ii doaimma daid áigodagain go doaibmasihkkarvuohta lea unniduvvon.

Maiddái Finnmárkkus gávdnojit dákkár ovdamearkkat, go Muolkkut gássarusttegiin fertejedje gássafámu lasihit elrávdnjefierpmádahkii sihkkarastin dihtii doarvái rávnnji.

Fápmovuogádat lea maid rašši dálkkiid ja biekkaid dáfus.  Vuosttas juovlabeaivvi 2011 garradálki “Dagmar” hearjidii measta miehtá riikka. Juovllaid ja ođđajagi gaskkas vásihedje badjelaš 570.000 geavaheaddji ahte elrávdnji boatkanii guhkit dahje oanehit áigái. Sivvan olu dáid boatkanemiide leai ahte muorat gahčče fápmojohtasiid ala.

Sihkkaris elrávdnjejohtu lea danne čoavddasátni go ovddidat rávdnjefierpmádaga. El-rávdnjefierpmádat ferte leat nanus, ja mii fertet máhttit lágidit rávnnji jos vel ovttaskas fápmojohtasat eai doaimma – fágagillii gohčoduvvo dat N-1-prinsihppa.

Otne lea  elrávdnjejohtu Ofuohtas davás hui rašši. Erenoamážit Ofuohtas Báhccavutnii.  Dáppe dáhpáhuvvá menddo dávjá ahte jos okta oassi ii doaimma de boatkana elrávdnji. Erenoamážit dálvit goas  rávnnji šaddá oastit olgoriikkas dáidda guovlluide. Ja dálvit mii dávjá dárbbašat elfámu eanemusat, nu go liggemiidda.

Dákkár dilli ii leat dohkálaš guhkit áiggi vuollái ja juoga ferte dahkkot!    

 Ovddasvástideaddji stáhtaráđđin lea mus ovddasvástádus fuolahit sihkkaris rávdnjejođu buohkaide miehtá riikka.

Jos mii galgat oažžut sihkkaris rávnnji ja elfámu maid dárbbašat, de fertet hukset fápmojohtasiid ja elfápmorusttegiid.  Dat leat servodatstruktuvrra vuođđoeavttut, seammá go geainnut, ruovdemáđijat ja Telefierpmádat.  Dás ovddasguvlui  fertet mii hárjánit oaidnit eanet fápmojohtasiid go maid dán rádjai leat hárjánan oaidnit.

NVE lea addán Statnettii doaibmalobi hukset ođđa fápmojohtasiid Ofuohtas Báhccavutnii, ja viidáset Báhccavuonas Hámmarfestii. Departemeanta galgá dál meannudit váidagiid mat gusket doaibmalobiide. 

Fápmorusttegiid huksemat Ofuohtas davás lea dárbbašlaš doaimmahan dihte sihkkaris rávnnji davimus riikkaosiide. Lea maid dárbu dustet lassáneaddji fápmogeavahusa, earret eará ođđa ealáhusain.

Davvi-Norgii lea ovddiduvvon viiddis bieggamillohuksenplánat. Dán birra áiggun eanet dadjat. Mii oaidnit maid lassáneaddji beroštumiid hukset smávit čáhcefápmorusttegiid dán guvlui.

Dát plánat mielddisbuktet muhtun vejolašvuođaid, muhto dieđusge maiddái hástalusaid – ovdamearkkadihttiid boazodoalu ektui .  Muhto dakkaviđe ferte daddjot: Bieggamillohuksenplána II LEAT dat seammá go addit doaibmalobi rusttegiidda, ja ahte dat huksejuvvojit.

Mii vásihat dál stuora beroštumi hukset elfápmorusttegiid min riikkas. Leat olu ohccit ja ohcamušat, ja nu lea ahte dušše buoremusat ožžot doaibmalobi.

Iežan bealis lea dehálaš deattuhit ahte buorre ja vuđolaš gulahallan boazodoalu beroštumiiguin ja sámi beroštumiiguin dás ovddasguvlui lea mávssolaš energiijarusttegiid ja dárbbašlaš servodatsiskkáldasstruktuvrra huksemiid oktavuođas.

Olu gáibideaddji fápmojohtasiid guoskevaš áššit ja eará energiijaáššit mat váikkuhit boazodoalloguovlluide galget meannuduvvot lagamus jagiid. Danne lea maiddái dárbu ahte buot váikkuhusat boazodoalu ja sámi beroštumiid ektui árvvoštallojuvvojit ollislaččat.

Mii galget erenoamážit vuhtiiváldit dehálaš boazodoalloguovlluid nugo guottetbáikkiid, dehálaš guohtunguovlluid ja johtingeainnuid.  Mii dárbbašat lagas ja buorre gulahallama orohagaiguin ja Sámedikkiin gávdnat daid buoremus čovdosiid.

Energiijarusttegiid huksendoaimmat sáhttet maid váikkuhit eará sámi  beroštumiide nugo kultuvrii ja birrasii. Mis ferte leat seammalágan gulahallan Sámedikkiin go dákkár áššiid meannudat.

Dan oktavuođas áiggun sihke deattuhit ja namuhit smávva elfápmorusttegiid guoskevaš njuolggadusaid mat leat mearriduvvon NVE doaibmalohpemeannudeapmái. Jos ovdamearkadihtiid leat máŋga áigeguovdilis smávvafápmoprošeavtta seammá guovllus, de ferte buot prošeavttaid geahččat ovttas vai váikkuhusat sámi beroštumiid ektui árvvoštallojuvvojit  ollislaččat.  –Dat lea dehálaš!

Riiddut boazodoaluin lea maid okta dehálaš temá go NVE árvvoštallá makkár bieggafápmoprošeavttaide galgá ovddimustá juolludit doaibmalobi, ja prošeavttat de ožžot doarjaga elsertifikáhtaid bokte – mii lea eaktun dasa ahte prošeavttat čađahuvvojit ja huksejuvvojit.

Mun lean oaidnán ahte bieggafápmohuksenplánat davvin fuolastuhttet Sámedikki. Mus lea maid seamma fuolastus. Muhto mii eat sáhte gieldit olbmuid ohcamis.

Mun ferten deattuhit: ohcamuš II LEAT seammá go addit lobi. Ja prošeavttat maidda lea stuora vuosteháhku dábálaččat eai oaččo doaibmalobi eaige huksenlobi.    

Mii fertet muitit ahte bieggafápmorusttegat maidda juolluduvvojit elsertifikáhtat galget doaimmas ovdal jagi 2020.  Dalle leat doaibmalobit oallemuddui ohccojuvvon buoremus rusttegiidda dál juo.  Mii válljet daid buoremus rusttetceggenohcamušaid ja olu ohcamušat báhcet meannutkeahttá ja gahččet elsertifikáhtaortnega olggobeallái ja dalle sis ii leat vejolaš ollašuhttit prošeavttaid.

Mii meroštallat ahte Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus galget meannuduvvot oktiibuot 5-10 bieggafápmoášši ovdal jagi 2014. Lassin leat vel muhtun áššit lullin mat maiddái váikkuhit boazodollui.

Mu oaivila mielde ožžot dušše moattis huksenlobi golmma davimus fylkkain. In ge leat nu mielas hukset bieggamilluid boazodoalu siseatnamiidda máddelis guovlluin.

Mii galgat dál meannudit bieggafápmoohcamušaid mat dahket olu badjel 20 terawatt-diimmu (TWh).  Lea čielggas ahte eai buot ohcamušat dohkkehuvvo. Livčče lean buorre jos ohccit ieža livčče dárkileabbo guorahallan ohcamušaid ja hilgun daid heajumus prošeavttaid ja ohcamušaid.  Dál ájihit dat eará ohcamušaid ja golahit áššemeannudeddjiid bargonávccaid, ja olbmot ožžot dakkár áddejumi ahte Norggas galget huksejuvvot vaikko man olu bieggamillut.

NVE lea dál addán lobi hukset olu bieggamilluid Fosenii Trøndelagas. Jos dat menestuvvá, de dat geahpida huksemiid eará báikkiin riikkas. Nuppiin sániin daddjon; huksemat Fosenis eai álggat stuora bieggamillohuksemiid Norggas, baicce manná loahpa guvlui.

Eiseválddiide lea dehálaš juolludit doaibmalobi rusttegiidda maidda ii leat nu stuora vuosteháhku oppalohkái. Jos prošeavttat váikkuhit boazodollui ja sámi beroštumiide, de sin beroštumit galget vuhtiiváldojuvvot.

  Almmatge lea olu mii dáhpáhuvvá lagamus jagiid, doaibmalobit galget meannuduvvot mat gusket stuora elfápmoprošeavttaide, smávvafápmorusttegiidda ja ovttaskas bieggafápmorusttegiidda.

Olles ráidu prošeavttat galget dál meannuduvvot, ja danne lea riekta gohčodit dán dili eahpedábálažžan! 

Min bealis lea dehálaš ahte Sámedikkis leat resursat bargat konstruktiivalaččat dáid áššiiguin. Lea dehálaš ahte rivttes prošeavttat ožžot doaibmalobi, ja doaibmalobit galget buoremus láhkai hábmejuvvot, maiddái boazodoalu ja eará sámi beroštumiid dihte. 

Mun ádden ahte dat šaddá hástalussan Sámediggái, mas leat ráddjejuvvon hálddahuslaš resursat dán suorggis.

Danne lean ilus go sáhtán almmuhit ahte Oljo- ja energiijadepartemeanta dál lasiha ruhtahivvodaga Sámediggái vai sis lea vejolaš virgádit olbmo golmma jahkái dainna ulbmilin ahte dán suorggis nannet Sámedikki áššemeannudannávccaid.  

Mun oaivvildan ahte dát mielddisbuktá de buriid ja konstruktiivvalaš proseassaid. Buoret guorahallan- ja áššemeannudannávccat leat ávkin sihke energiijaeiseválddiide, huksejeddjiide ja áinnas sámi beroštumiide go mearrádusat galget dahkkot.

Mun háliidan ahte mis šaddá konstruktiivvalaš gulahallan dás ovddasguvlui. Doaivvun ahte otná čoahkkin lea dasa buorre álgu.

Giitu beroštumis!