Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Historjjálaš arkiiva

Bargu sihkkarastá čálggu

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Ruhtadandepartemeanta

- Norga lea rikkis servodat buriid almmolaš čálgoortnegiiguin. Mii sáhttit vuovdnát návccain go mis lotnolagaid lea alla čálgu ja smávva erohusat, dadjá ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen. Ovddasguvlui mii boahtit liikká vásihit stuora hástalusaid. Guhkit eallinahki boahtá hástalit min almmolaš finánssaid ceavzilvuođa jus bargoeallimis maiddái eai bargogoađe guhkit ovdalgo heitet. Dan čájeha Perspektiivadieđáhus 2013 maid Ráđđehus odne ovdanbijai.

- Norga lea rikkis servodat buriid almmolaš čálgoortnegiiguin. Mii sáhttit vuovdnát návccain go mis lotnolagaid lea alla čálgu ja smávva erohusat, dadjá ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen. Ovddasguvlui mii boahtit liikká vásihit stuora hástalusaid. Guhkit eallinahki boahtá hástalit min almmolaš finánssaid ceavzilvuođa jus bargoeallimis maiddái eai bargogoađe guhkit ovdalgo heitet. Dan čájeha Perspektiivadieđáhus 2013 maid Ráđđehus odne ovdanbijai.

- Váldosáhka 2013 Perspektiivadieđáhusas lea álki, muhto dehálaš: Dat lea bargu mii sihkkarastá min čálggu, maiddái boahtteáiggis. Danin lea bargolinjá vuođđobielka Ráđđehusa politihkas dadjá ruhtadanministtar Johnsen.

Perspektiivadieđáhus 2013 čujuha ahte norgga ekonomiijas leat muhtun guhkesáiggi hástalusat ja válljenvejolašvuođat. Dat ovdanbuktá ja divaštallá dehálaš ovddidanbeliid norgga servodagas ja norgga ja riikkaidgaskasaš ekonomiijas 2060 rádjái, deaddu das biddjojuvvo čálgoortnegiid ceavzilvuhtii.

- Norggas lea alla dienasdássi, ja mis leat buorit bohtosat riikkaidgaskasaš eallinkvalitehta mihtidemiin. Čálgu lea dássedit juohkásan ja dienaserohusat unnit árbejuvvojit go dan maid eanas eará riikkain dahket. Mis leat viiddis almmolaš čálgoortnegat ja nanu stáhtafinánssat. Mii leat vuovdnát min servodatmodeallain, mis lea lotnolagaid buorre ovdánannákca, dássedis juohku ja buorit čálgoortnegat. Min mihttomearri lea sihkkarastit buohkaide seamma olaheami vuđolaš čálgobálvalusaide, dadjá ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen.

Nu unna riikkažii go Norgii lea stuora ávkin dat bargojuohku maid riikkaidgaskasaš gávppašeapmi dahká vejolažžan. Norga ii livčče goassege olahan dálá čálgodássái jus fal ii livčče gávppašan ja doalahan ekonomalaš oktavuođaid eará riikkaiguin. Maŋemus 10-15 jagis lea ekonomalaš oktavuohta riikkaid gaskkas lassánan sakka. Kina ja India leaba dađistaga eambbo integrerejuvvon máilmmiekonomiijii. Nanu ovdáneapmi Kinas ja eará ovdáneaddji ekonomiijain lea dagahan ahte čuohtenáre miljovnna olbmuin lea eallindássi buorránan. Seammás leat dálkkádathástalusat lassánan. Dálkkádathástalusaid čoavdin gáibida ahte buot stuora luoitinriikkat ásahit doarvái váikkuhangaskaomiid, cuigejuvvo dieđáhusas.

Ovdáneapmi Kinas ja eará ovdáneaddji ekonomiijain lea maiddái bajidan máilmmiekonomiija doaimmaid. Dát lea leamašan earenoamážit čielggas dalle go lei riikkaidgaskasaš finánsakriisa ja maŋŋel dan. Norgga dáfus dat lea mearkkašan ahte dáin riikkain lea leamašan vejolašvuohta oastit hálbbes importagálvvuid, seammás go hattit min olgoriikii vuovdingálvvuin leat bisson badjin. Muhto eat mii sáhtte váldit diehttelassan ahte dát heivvolaš lonuhusdilli bistá.

- Rašesvuohta olgoriikii vuovdima haddenjiedjamiidda deattuha dehálašvuođa dasa ahte lea buvttadanovdáneapmi, buorre nuppástuhttinnákca ja ahte ferte leat gearggus vuordemeahttun olggobeale dáhpáhusaide. Min ekonomalaš politihka rámmaráhkadus lea dehálaš vuođđun mainna dustet dáid hástalusaid. Stáhta penšuvdnafoanda olgoriika, doaibmannjuolggadus, sihkkaris báŋkkut, ruhtapolitihkka mas galgá inflašuvdna vuollin ja dássedis buvttadeapmi ja barggolašvuohta ja min dienaspolitihkalaš ovttasbargu leat vuđolaš huksenbirccut dán rámmaráhkadusas, deattuha ruhtadanministtar Johnsen.

Min ekonomiija lea gal maŋemus logenáre jagiid ožžon olu veahki oljo- ja gássadoaimmain, muhto jearru dán ealáhusas dađistaga boahtá unnut. Maiddái ruhtasirdimat oljodoaimmas Stáhta penšuvdnafondii olgoriikii dađistaga njidjet, ja álbmogis lassána boaresolbmuid oasi lohku.

- Guhkit eallinahki lea dovdomearkan dasa ahte lea buorre servodat, muhto dat seammás hástala nai almmolaš bušeahtaid ceavzilvuođa jus ii maiddái guhkit dan man guhká juohkehaš eallingearddis lea barggus. Dat lea daningo mánát, nuorat ja boaresolbmot gaskamearálaččat vuostáiváldet eambbo searvevuođas go dan maid mákset sisa, čálgoortnegiid ruhtadit ges eanasmuddui olbmot geat leat bargoagis. Dát sáhttá hástalusa buktit buolvvaid gaskasaš šiehtadussii, dadjá ruhtadanministtar Johnsen.

Perspektiivadieđáhusa guorahallamat čájehit ahte áiggi vuollái sáhttá čuožžilit stuora dárbu nagodit gokčat almmolaš bušeahtaid. Vaikko penšuvdnafoandda vuoitu lea dehálaš veahkkin almmolaš goluid ruhtadeapmái, de foandda lea guhkkin eret doarvái stuoris nagodit čoavdit hástalusaid boarásnuvvi álbmogiin. Jus mii joatkit dálá bargominstariin ja čálgoortnegiiguin, de fertet lasihit almmolaš bušeahtain dietnasiid dahje čuohppat eará goluid.

­­- Dieđáhusas meroštallojuvvo gokčandárbu vástidit birrasiid 6 proseantta nannánekonomiija árvoháhkamis jagi 2060 rádjái. Dálá dili oktavuođas dat mearkkaša birrasiid 140 miljárdda ruvnno, dahje gosii olles Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta bušeahta. Eat ábut hirpmahuvvat dálá ja lagamus áiggi buriid almmolaš ruhtademiiguin. Muhtun jagiid geahčen boahttevuođas sáhttet mis leat stuora bušeahttahástalusat, dadjá ruhtadanministtar Johnsen.

Perspektiivadieđáhus 2013 čájeha ahte buoremus vástádus dasa lea lasihit bargofálaldaga. Ii leat olju, muhto min oktasaš bargoárjjat mat leat vuođđun čálgui. Áiggi mielde ii leat vejolaš joatkit čálgoservodagain gos dađistaga eambbogat vuostáiváldet eambbo searvevuođas go addosiid maid sii dohko bidjet. Go mii eallit guhkibut, de lea maiddái lunddolaš ahte mii bargat guhkibut. Dasa lassin soaitit mii geat leat barggus bargat veaháš eanet, vaikko guhkit bargoeallin gal lea deháleappot go guhkibut bargobeaivvit. Dat lea maiddái dehálaš ahte mii lihkostuvvat ásaheame searvadahtti bargoeallima ja ráddjet oasi sis geat eai bargga lámisvuođa ja buozanvuođa geažil. Bargoeallimii searvan addá maiddái ovttaskasolbmui dorvvolašvuođa ja ekonomalaš iešbirgenlági. Ii mihkkege leat nu dehálaš go bargu go galgá hehttet geafivuođa.


______________________

Loga maiddái:

Bajás