Historjjálaš arkiiva

Sárdni oamehasaide ja eaktodáhtolaččaide

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Stáhtaministara kantuvra

Sundvolden Hotell, Sundvollen, suoidnemánu 22.b.2012:s

Ráhkis buohkat,

Mu millii čuohcá hui garrasit fas čuožžut dás.
Oaidnit din buohkaid dáppe.

Deaivvadeamit dinguin maŋemus jagi leat munnje váikkuhan agibeaivái.

Tord ja Cecilie,
Geat rabaiga uvssaid ja váimmuid dalle go duođai dárbbašuvvui.  
Doai leahppi dahkan Sundvoldena buorrevuođa hoteallan.

Buohkat dii Utvika Campingas.
Tyrifjorden sáŋgárat.
Fanassáŋgárat.

Dii ánssášehpet juohke rámidansáni.
All heder dere har fått.

Muhto vuosttažettiin dii geat lehpet oapmahaččat sidjiide geat ledje Utøyas.
Áhčit ja eatnit,
náittosguoimmit
irggit/moarsit,
mánát,
oappát ja vieljat

Mun lean deaivan ollugiid dis lossa vássán jagis.

#

Dán galgabehtet dii diehtit:

Dat čuohcá juohkehačča dovdduide mannat eatni dahje áhčči luhtte gii lea massán iežas máná.

Mun lean ieš áhčči.
Lean oaidnán morraša noađi maid dii fertebehtet bákkus guoddit.
Ožžon geahčestaga botnihis seavdnjadassii man birra in diehtán.
Navdán bárgasa mii ii olat olggos.
Gullan čierruma.

Mun dieđán ahte moraš máná dihte sáhttá váibadahttit sihke váimmu ja sielu.

#

Odne bisána Norga muittašit dan 77 geat gottáhalle.
Dát čájeha olles našuvnna oktavuođadovddu.

Dat ii jávkat morraša.
Ohcaleapmi boahtá álohii leat doppe.
Muhto fuolla sáhttá geahpedit bákčasa.
Ložžet báruid.

Váldibehtet vuostá lieggasa maid nu ollugat háliidat fállat didjiide.

#

Jápmin orru odne liikká ulmmeheapme go jagi dás ovdal.
Buohkat geat masse heakka háliidedje eallit.

Ovtta jagi dis leat dušše muittut leamašan.
Dat dis gal fas dattetge leat agibeaivái.
Ellojuvvon eallimiid ii sáhte sihkastit eret.

Muittut leat min mávssolaš ártnat.
Maid sáhttá dikšut ja juogadit.
Fas ja fas ain.

#

Jagi maŋŋel mun áibbas bures ipmirdan ahte dovddut rievddadit.

Eahpedoaivvus doivui.
Ohcaleamis vemod.
Miehtemielas suhttui.

Midjiide earáide lea dehálaš leat didjiide doarjjan.
Lahka go dii dan háliidehpet.
Dobbelis eret go dat dovdo eanemus riekta.

Mii áddet ahte moraš lea liikká máŋggabealat go dan maid dii lehpet indiviidan.

Mii áinnas juogadit muittuid jus dii dan háliidehpet.
Ja veahkehit buktime doaivaga jus mii sáhttit.

#

Eiseválddiid deháleamos bargguin okta lea áimmahuššat boargáriid sihkarvuođa.
Dan eat nagodan diibmá suoidnemánu 22.b.
Dan rájes leat bargan guovtti mihttomeari guvlui.
Hehttet ahte diekkár fas dáhpáhuvvá,
Buoremusat ráhkkanan jus dat liikká dáhpáhuvvá.

Ollu lea juo čađahuvvon.
Eambbo boahtá.

Earret eará suoidnemánu 22.b. - kommišuvnna geažil.
Dat buktá iežas rávvagiid čakčat.
Mii attiimet sidjiide bargun čállit duohta ja vuoiggalaš raportta.
Mii fertet diehtit vai oahppat.
Vai sáhttit dahkat eanemus aiddolaš mearrádusaid.

Árvvusatnima dihte sin geat jápme mii galgat hehttet ahte sullásaš ii fas dáhpáhuva.

#

Suoidnemánu 22.b. lea oahpahan midjiide man earenoamáš mávssolaš eallin lea.

Fáhkka lea nai nuorraolbmo eallin nohkan.
Mii eat dieđe goas dat dáhpáhuvvá.
Mii eat ipmir manin.

Eallima galgá eallit dan botta go mii dan sáhttit dahkat.

Maiddái dan botta go dii moraštehpet sávan ahte dii sáhttibehtet návddašit geasi hája.
Dola lieggasis gávdnat vuoiŋŋasteami.
Ja suohtastallat ovttas buriid olbmáiguin.

#

Ilolašvuođain eallima ovddas mii gudnejahttit sin geat leat jápmán.