Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Historjjálaš arkiiva

Heerredimmie illedahkh vadta: Noerekrimininaliteete vaanene

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Justis- ja politidepartemeanta

Noerekriminaliteete lea vaananamme 25 prosentigujmie luhkie jaepine. –Reerenasse lea guhkiem aktine vihties ulmine barkeme juktie kriminaliteeten heerredidh maanaj jïh noeri luvnie. Daate barkoe illedahkh vadteme. Daan biejjien aktem orre dahkoesoejkesjem buakta, gaskem jeatjah dejtie, mej bijre lea, sagke buerebelaakan dåarjoehtidh, justijse- jïh riejriesvoeteministere Grete Faremo jeahta.

Noerekriminaliteete lea vaananamme 25 prosentigujmie luhkie jaepine.
–Reerenasse lea guhkiem aktine vihties ulmine barkeme juktie kriminaliteeten heerredidh maanaj jïh noeri luvnie. Daate barkoe illedahkh vadteme. Daan biejjien aktem orre dahkoesoejkesjem buakta, gaskem jeatjah dejtie, mej bijre lea, sagke buerebelaakan dåarjoehtidh, justijse- jïh riejriesvoeteministere Grete Faremo jeahta.

Dïhte orre dahkoesoejkesje juktie kriminaliteetem heerredidh lea joekoen maanaj jïh noeri vööste stuvreme. Reerenasse sæjhta gaskem jeatjah polliseraeride tjïeltine nænnoestehtedh, daajroem heerredimmien bïjre lissiehtidh jïh noere meadtohkh buerebe dåarjoehtimmiem vedtedh. 

Aareh råajvarimmie

Reerenasse sæjhta tjoeperdimmiesoptsestimmiem nænnoestehtedh – pollisen voestes soptsestimmie noerigujmie mah leah mïedtelamme jallh lin maahteme mïedtelimmiem darjodh – goh heerreden dïrrege pollisesne.
– Mijjieh vuejnebe tjoeperdimmiesoptsestimmie hijven illedahkh vadta. Dan åvteste sïjhtebe aktem piloteprosjektem tseegkedh Oslosne gusnie dah seamma vuekieh åtnasuvvieh juktie dejtie noere almetjidie dåarjoehtidh mah mïedtelimmiem dorjeme. Hijven dåarjoehtimmie lea joekoen vihkeles juktie heerredidh noerh gellien aejkien kriminaliteetem dååjrieh, jallh aelkieh jïjtje mïedtelidh, Faremo jeahta.

Piloteprosjekte sæjhta jiehtedh gaajhkh pollisestasjovnh Oslosne dåarjoehtimmiemaallem sjïehtesjieh, man nomme Trygghetsprogrammet, maam ajve Manglerud aarebi nuhtjeme.

Bööremes vuekeste lïeredh

Polliseanalyse (NOU 2013:9) vuesehte öörnegh fååtesieh pollisesne juktie sinsitneste lïeredh dajveraasti dåaresth.

– Reerenasse sæjhta daelie daajroem nænnoestehtedh heerredimmien bïjre, dovne polliseööhpehtimmesne jïh gosse dååjrehtimmieh juakasuvvieh bööremes vuekien bïjre, Faremo jeahta. Edtja barkoem kriminaliteeteanalysigujmie pollisesne nænnoestehtedh, dovne nasjovnaale suerkesne jïh voengesne. Edtja aktem nasjovnaale analysem maana- jïh noerekriminaliteeteste Nöörjesne bæjhkoehtidh fïerhten jaepien.

Vielie laavenjostoe

Edtja dam kriminaliteeteheerreden laavenjostoem pollisen jih tjïelten gaskem polliseraeresne vijriesåbpoe evtiedidh jih aaj dam nænnoestehtedh.

– Juktie vielie daajroem åadtjodh dan bïjre mij lea hijven, edtja aktem dotkemevuarjasjimmiem darjodh laavenjostoste. Akten jïjtse dåarjoeöörnegen tjïrrh sïjhtebe kriminaliteetheerreden råajvarimmieh skreejrehtidh, mejtie jïjtjevyljehke siebrieh jïh privaate aktöörh øørnedieh, Faremo jeahta.

Noerebysvehtse

Ulmie ij leah maanah edtjieh roestegåetesne tjahkasjidh. Edtja jeatjah bysvehtsvuekieh nuhtjedh dan gåhkese gåarede. Reerenasse daelie barkeminie faamoem vedtedh noerebysvehtsasse goh akte alternatijve, akte sjïehtedamme reaksjovne dejtie unnemes maanide mah itjmies kriminaliteetem darjoeh.

–Mijjieh aaj vuarjesjeminie aktem orre alternatijve reaksjovnem, maam ungdomsoppfølging (noeredåarjoehtimmie) gohtjebe. Reaksjovne sæjhta meatan årrodh aktem iktemearan svaalhtesem tseegkedh alternatijve bysvehtsriekteles reaksjovnijste dejtie nööremes mïedtelæjjide, Faremo jeahta.

Dahkoesoejkesjisnie 31 råajvarimmieh jïh lea dorjesovveme Justijse- jih riejriesvoetedepartemeenteste laavenjostosne govhte jeatjah departemeentigujmie. Aaj råajvarimmieh geeruvevoeten suerkesne, råajvarimmieh irhkemen vööste, råajvarimmieh juktie gorredidh noerh jåarhkeskuvlem illieh, jïh noeride dåarjoehtidh mah leah boelhken ööhpehtimmien jïh barkoen gaskesne.

 

 

Preassadieđáhus, 03.09.2013
Nr.: 88 – 2013

Eastadeapmi addá bohtosiid: Nuoraidkriminalitehta njiedjá

Logi jagis lea nuoraidkriminalitehta njiedjan 25 proseanttain. –Ráđđehus lea guhkes áiggi bargan ulbmillaččat mánáid ja nuoraid kriminalitehta eastademiin. Bargu lea addán bohtosiid. Otne ovddidat mii ođđa doaibmaplána, earret eará vearredahkkiid čuovvolit  ain buorebut, cealká justiisa- ja gearggusvuođaministtar Grete Faremo.

Ođđa Doaibmaplána kriminalitehta eastadeami birra sisttisdoallá erenoamážit mánáid ja nuoraid kriminalitehta. Ráđđehus áigu earret eará nannet politiijaráđiid gielddain, loktet gelbbolašvuođa eastadeami birra ja nuorra láhkarihkkuid buorebut čuovvolit.

Árrat álggahit doaibmabijuid

Ráđđehus áigu buoridit fuolastuhttiságastallama – politiija vuosttas ságastallan nuoraiguin geat leat dahje soitet leat dahkan láhkarihkkumiid – easttadeaddji doaibmabidju politiijabálvalusas. Danne áigut ásahit pilohtaprošeavtta Oslos gos seammá bargovuohki galgá geavahuvvot čuovvolit vearredahkkiid. Buorre čuovvoleapmi lea mearrideaddjin dasa ahte vearredahkkit heitet bargamis vearredaguid dahje oba álget ge  bargat kriminála daguid, dadjá Faremo.

Pilohtaprošeakta mearkkaša ahte buot politiijaásahusat Oslos geavahišgohtet čuovvolanmodealla Trygghetsprogrammet, mii ovdal lea geavahuvvon dušše Manglerudas.

Lihkostuvvan bargu oahpaha

Politiijaanalysa (NOU 2013:9) čájeha ahte politiijas váilot mekanismmat oahppat guhtet guimmiideaset bargguin guovllurájáid rastá.

-Ráđđehus áigu dál buoridit gelbbolašvuođa eastadeami birra politiijaoahpu bokte ja juogadit vásáhusaid ásahusaid gaskka go barggut lihkostuvvet, dadjá Faremo. Politiija kriminalitehtaanalysat galget nannejuvvot sihke riikka dásis ja báikkálaččat. Mánáid- ja nuoraidkriminalitehta analysa riikka dásis Norggas galgá almmuhuvvot juohke jagi.  

Eanet ovttasbargu

Kriminalitehtaeastadeaddji ovttasbargu politiija ja gielddaid gaskka politiijaráđis galgá ovddiduvvot ja nannejuvvot.

-Oažžun dihte máhtu das makkár bargovuogit doibmet de galgá čađahuvvot dutkanheivehuvvon árvvoštallan ovttasbarggu birra. Sierra doarjjaortnega bokte áigut mii movttiidahttit kriminalitehtaeastadeaddji doaibmabijuid eaktodáhtolaš organisašuvnnain ja priváhta aktevrraid bokte, cealká Faremo.

Nuoraid ráŋggáštusvuohki

Ulbmil lea ahte mánát eai galgga čohkkát giddagasas. Molssaevttolaš ráŋggáštusvuogit galget geavahuvvot nu guhkás go vejolaš. Molssaeaktun áigu ráđđehus dál fápmuibidjat  nuoraidráŋggáštusa, mii galgá heivehuvvon vuolleahkásaččaide geat barget duođalaš kriminalitehta.

-Mii árvvoštallat maiddái ođđa ráŋggáštusdoaibmabiju mii gohčoduvvo nuoraidčuovvoleapmi. Doaibmabiju bokte sáhttá oaččuhit áigái ahte ásahit ráŋggáštusrievttálaš ráŋggáštusdoaibmabijuid vuolleahkásaš láhkarihkkuide, dadjá Faremo.

Doaibmaplána sisttisdoallá 31 doaibmabiju ja dan lea ráhkadan Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta ovttas guhtta eará departemeanttain. Das leat maiddai mielde doaibmabijut mat gusket mirkkosuorgái, givssideapmái, ja doaibmabijut mat sihkkarastet joatkkaskuvlla čađaheami ja nuoraid čuovvolandoaimma oahpu ja barggu gaskkas.

 

Preessebïevnese, 03.09.2013
Nr.: 88 – 2013

Hieredibme viehket: Kriminalitehtta nuoraj gaskan binnu

Kriminalitehtta nuoraj gaskan le binnum 25 prosentaj. – Ráddidus le ájgij tjadá snivva barggam nuoraj ja mánáj kriminalitehta hieredimijn. Barggo le vuorbástuvvam. Uddni biedjap åvddån ådå doajmmaplánav, duola dagu dan diehti gå sihtap buorebut viehkedit sijájt gudi dássta gierddi, javllá justijssa- ja gárvesvuohtaminisstar Grete Faremo.

Ådå doajmmapládna kriminalitehta hieredime gáktuj le sierraláhkáj mánájda ja nuorajda dagádum. Ráddidus sihtá duola dagu nannit politijarádijt suohkanijn, hieredime máhtov nannit ja buorebut viehkedit nuorajt gudi lágav doadji.

Árrat barggat

Ráddidus sihtá nannit juorrulimságastallamav – politija vuostasj ságastallam nuoraj gudi li jali ihkap li lágav doadjám – hieredime vædtsagin politijan.

- Vuojnnep juorrulimságastallam doajmmá. Danen sihtap pilotprosjevtaj Osloj ásadit gånnå sæmmi láhkáj barggap váj viehkedip nuorajt gudi li hæhttum gierddat kriminalitehta diehti. Buorre tjuovvolibme le viehka ájnas váj hieret nuora moaddi hæhttuji kriminalitehtav gierddat jali iesj lágav dådji, javllá Faremo.

Pilotprosjækta mierkki gájka politijastasjåvnå Oslon jåhtuj biedji tjuovvolimmodellav Trygghetsprogrammet, mij åvddåla le dåssju Manglerudan aneduvvam.

Oahppat buoremus vuogijs

Politijaanalyjssa (NOU 2013:9) vuoset politijan e nubbe nuppes åhpa guovllorájáj rastá.

– Ráddidus sihtá dálla vuorodit ienep diedojt hieredime birra sihka politijaåhpadusán ja vásádusáj lånudallama baktu ma buoremus vuogijt vuosedi, javllá Faremo.

Barggo kriminalitehtta-analyjsaj politijan galggá nanniduvvat sihke nasjonálalattjat ja bájkálattjat. Nasjonála analyjssa mánaj-ja nuorajkriminalitehtas Vuonan galggá almoduvvat juohkka jage.

Ienep aktisasjbarggo

Kriminalitehttahierediddje aktisasjbarggo politija ja suohkanij gaskan politijaráden galggá vijddábut åvddånahteduvvat ja nanniduvvat.

– Váj galggap diehtet mij doajmmá de galggá aktisasjbarggo árvustaláduvvat dutkama baktu. Sierra doarjjaårniga baktu galggap arvusmahttet kriminalitehta hieredime dåjmajt luojvoj organisasjåvnåj ja priváhta oassálasstij baktu, javllá Faremo

Nuorajstráffa

Ulmme le máná e galga giddagisán tjåhkkåhit. Ietjá stráffavuoge galggi aneduvvat nav guhkás gå vejulasj. Dálla le ráddidus barggamin ásadit nuorajstráffav vejulasjvuohtan, dat galggá liehket hiebadam stráffa mánájda gudi alvos láhkáj lágav dådji.

- Árvustallap aj ådå stráffavuogev mij gåhtjoduvvá nuorajtjuovvolibme. Dán stráffa baktu máhttep ásadit ålles rájdov vejulasj stráffajs mánájda gudi lágav dådji, javllá Faremo.

Doajmmaplánan li 31 dåjma ja le Justijsa- ja gárvesvuohtadepartementas dagádum aktan gudá ietjá departementaj. Dåppe li aj dåjma gárevselgasuorgen, givsedime hieredime gáktuj, ja joarkkaskåvlå tjadádime gáktuj ja gåktu galggá nuorajt tjuovvolit gå 

Bajás