Meld. St. 37 (2020–2021)

Sámi giella, kultuvra ja servodateallin— Ealli sámi báikkálaš servodagaid ealáhusvuođđu

Sisdollui

2 Sámi guovllut – ovdánansojut ja dovdomearkkat

Ollu fáktorat váikkuhit servodaga veahkadatovdáneapmái. Olmmošlohku Norggas lassána dađistaga, muhto olbmot fárrejit eret smávit čoahkkebáikkiin ja nu lassána ahki doaresbeale gielddain. Sámi álbmot orru čuovvumin servodaga oppalaš sojuid, ja jáhkkimis ásset eanet ja eanet sámit gávpogiin.

2.1 Mo galgá defineret sámi guovllu?

Sámi álbmot ássá bieđgguid miehtá Norgga. Ii leat mihkkege statistihkaid mii čájeha gii lea sápmelaš ja gos Norggas sii ásset. Danne ii leat dáhtavuođđu ge ráhkadit indiviidavuđot statistihka dain olbmuin geain lea sámečearddalaš gullevašvuohta.

Statistihkalaš guovddášdoaimmahat ráhkada dattetge sámi statistihka mii lea geográfalaččat ráddjejuvvon SED-guvlui.1 Guvlui gullet 21 olles gieldda ja 10 gieldda oasit. Buot dát leat Sáltoduoddara davábealde. Ođđajagimánu 1. b. 2020 orro 54 307 olbmo SED-guovlluin. Statistihkka ii fátmmas lulli-, bihtán- ja julevsámi guovllu ja gávpogiid. Jagi 2018 rájes lea SED-guovllu statistihkka ođasmahttojuvvon veaháš.

Dasa lassin ráhkada Telemarksforskning, Sámedikki ovddas, jahkásaš analysaid ealáhus- ja veahkadatovdáneamis sámi guovlluin. Analysa fátmmasta 21 gieldda main lea sámi álbmot.2 Dáin gielddain ásse 41 189 olbmo ođđajagimánu 1. b. 2020.

Dutkan ja buori statistihka ráhkadeapmi lea dehálaš máhttovuđot servodatdigaštallamii ja buriid politihkalaš mearrádusaide. Buori dutkama ja statistihka vuođul ovddiduvvojit fáktavuđot vástádusat ovdánansojuide ja hástalusaide sámi servodagas. Ráđđehus doarju dán barggu earret eará jahkásaš juolludemiiguin Dutkanráđi prográmmii sámi dutkama várás ja Sámi statistihka fágalaš guorahallanjovkui.

2.1.1 Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggi deattuha ahte dat geográfalaččat vuođđuduvvon statistihkka mii dál ráhkaduvvo, ovddasta uhca oasáža sámi servodagaid dilis, ja dat lea guhkkin eret doarvái. Sámedikki oainnu mielde lea dárbu iskat lagabui guđe lohkovuođđu dárbbašuvvo dasa ahte ráhkadit deaivilat sámi statistihka. Statistihka ráhkadeapmái čearddalašvuođa vuođul lea dattetge historjjálaš sivaid geažil čadnon eahpádusat.

Sámediggi čujuha dasa ahte Norgga olmmošvuoigatvuođaásahus (NIM) almmuhii 2020 čavčča raprotta Olmmošvuoigatvuođaidvuđot lahkoneapmi sámi statistihkkii Norggas. Das čállá NIM earret eará ahte álgoálbmotstatistihkkadáhtaid čohkken, juohkin ja vuogádahttin lea earret eará ON ja Eurohpáráđi mielas dehálaš oassi ollašuhttimis stáhta olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođaid.3

Raporta váldá earret eará ovdan dárbbu indiviidavuđot sámi statistihkkii. Ággan dárbui geavahuvvo stáhta geatnegasvuohta raporteret mo olmmošvuoigatvuođaindikáhtor doahttaluvvo sámi álbmoga ektui. Dattetge deattuhuvvo ahte sámi álbmot ieš galgá fuolahit oktasaš dárkkástusa iežas statistihkalaš dáhtain. Čohkkenproseassaid vuođđun galgá leat oassálastin ja mieđiheapmi, ja ahte iešidentifiseren galgá geavahuvvot registrerema oktavuođas. Sámediggi lea geahčadišgoahtán mo sáhtášii čađahit dakkár registrerema eaktodáhtolašvuođa vuođul. Dát bargu lea álggahuvvomin.

2.2 Sámi guovlluid dovdomearka ja ovddideapmi

Doaba «sámi guovllut» ii leat aiddolaččat definerejuvvon. Dán stuorradiggedieđáhusas mii bidjat vuođđun dan 21 gieldda maid Telemarksforskning geavaha sámi guovlluid analysas.

Dát sámi gielddat leat buot doaresbealgielddat, main eatnašat leat Romssas ja Finnmárkkus (17 gieldda), lassin guovtti gildii goappáge fylkkas Nordlánddas ja Trøndelágas. Dat leat gielddat mat leat uhcimusat guovduluvvan – 19 gieldda lea vuolimus guovduluvvandásis 6 ja guokte leat guovduluvvandásis 5.4 Olbmot ásset stuorra viidodagain, áinnas smávva gilážiin, gos lea stuorra gaska gielddaguovddážiidda. Stuorra gaskkat ráddjejit suhkkoljohtolaga bargui. Olbmot ásset ja barget eanaš seamma gielddas, gos bargomárkanat maid leat smávvát. Smávva veahkadat addá maiddái smávva márkana bálvalusaid várás, ja nu leat maid dáid sámi báikkálaš servodagain uhcit bálvalusat.

Nu mo eará ge guovllugielddain guovduluvvandásis 6, de lea sámi báikkálaš servodagain dakkár ealáhusmálle mii lea mealgat earálágan go riikkas muđui. Lokaliserengorrelohku muitala man stuoris guovllu ealáhus lea riikagaskameari ektui. Govus 2.1 čájeha sámi guovlluid iešguđet surggiid lokaliserengorrelogu. Suorggit maid lokaliserengorrelohku lea stuorát go 1, leat suorggit mat leat viehka ollu sámi guovlluin. Sámi guovllus lea hui stuorra oassi bargosajiin guolástusas ja mearradoalus, ja maiddái viehka ollu eanadoalus, el-buvttadeamis, biebmogálvoindustriijas, idjadeamis ja eará bálvalusain.5 Sámi guovllus lea maid viehka stuorra oassi bargiin gielddalaš suorggis.

Govus 2.1 Sámi guovllu iešguđet surggiid jagi 2019 lokaliserengorrelogut jagi 2009 ektui.

Govus 2.1 Sámi guovllu iešguđet surggiid jagi 2019 lokaliserengorrelogut jagi 2009 ektui.

Gáldu: Gáldu: Telemarksforsking (2021)

Almmolaš sámi ásahusat adnojuvvojit statistihkas stáhta bargosadjin, ja dat dagaha ahte sámi guovlluin leat moadde eanet stáhtalaš bargosajit go eará guovllugielddain.6 Sámi perspektiivvas sáhttá sámi eanetlohkogielddaid Kárášjoga, Guovdageainnu, ja Deanu ja Unjárga gohčodit sámepolitihkalaš guovddážin.7 Dáin gielddain mii gávdnat dakkár sámi guovddášásahusaid go Sámedikki, Sámi allaskuvlla, NRK Sámi, Beaivváš Sámi našunálateáhtera, Sámi klinihka – Finnmárkkubuohcceviesu, Sis- ja Nuorta-Finnmárkku diggegotti ja Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža, lassin ásahusaide Saemien Sijte Snoasas ja Árran julevsámi guovddáža Hápmira suohkanis. Dát ásahusat leat sámi báikkálaš servodagaid guovddášásahusat, ja dehálaš bargosajit álbmogii – erenoamážit nissoniidda geain lea alitoahppu.

Sámi ásahusat leat guovddáš máhttoorganisašuvnnat ja dahket ahte daid oassi geain lea alit oahppu sámi guovllus (23,9 proseantta), lea stuorát go eará guovllugielddain mat lea vuolimus guovduluvvandásis (guovduluvvandásis 6 22,3 proseanttain). Oahppodássi lea erenoamáš allin Guovdageainnu ja Kárášjoga nissoniin. Doppe lea 44 proseantta nissoniin alitoahppu, mii lea badjel nissoniid riikagaskameari mii lea 39 proseantta. Sodju lea dattetge ahte ealáhuseallin doaresbeliin ja sámi guovllus ii jearat nu olu alitoahpu, ja oahppodássi lea danne čielgasit vuolleleppos go riikagaskameari 34,7 proseantta.

Ealáhusovdáneapmi: Sihke stuorrun ja njiedjan vuođđoealáhusain

Telemarksforskinga guorahallamat čájehit ahte sámi guovllus leat leamaš uhccán oiddolaš eavttut dasa ahte oažžut eanet bargosajiid ealáhuseallimii maŋimus logi jagi. Sivvan lea go sámi guovllus leat eanet ealáhusat mat eai leat sturron nu ollu go riikagaskamearri ovttas dainna ahte veahkadatstuorrun lea uhcit. Doppe gos olmmošlohku stuorru uhcit go gaskamearri, ožžot dat fitnodagat mat buvttadit báikkálaš márkana várás, uhcit stuorrunimpulssa, mii guoská ovdamearkka dihtii gávppašeapmái, guossoheapmái, huksehus- ja ráhkadussuorgái.

Oktiibuot lei barggolašvuođalassáneapmi ealáhuseallimis veaháš negatiiva áigodagas 2010–2019.8 Seammás leat stuorra erohusat sámi guovllus, ja máŋgga gielddas lea leamaš buoret bargosadjelassáneapmi go riikka gaskamearis dán áigodagas. Telemarksforskinga analysat čájehit maiddái ahte sámi guovllu ealáhuseallimis lea leamaš buoret ovdáneapmi go vurdojuvvon ja nu sámi guovllut leat leamaš viehka geasuheaddjit ealáhuseallimii.9 Erenoamážit guolástusas ja mearradoalus ja dasa gulli biebmoindustriijas lea barggolašvuohta lassánan áigodagas 2010–2019. Seammá guoská huksehus- ja ráhkadussuorgái. Dáid ovdánansojuid juogada sámi guovlu eará guovllusuohkaniiguin. Ii ge barggolašvuođa njiedjan eanadoalus ja gávppašeamis leat áidnalunddot sámi guvlui.

Čielgasit uhcit veahkadatlassáneapmi riikka ektui oppalaččat lea maid dagahan uhcit barggolašvuođalassáneami sámi guovllu gielddasuorggis. Gielddasuorggi barggolašvuohta čuovvu álbmoga bálvalusdárbbu, ja gielddasuorggi lassáneapmi lea eanaš boahtán dain gielddain main lea stuorra veahkadatlassáneapmi. Sámi guovllus lea seamma láhkai go eará guovllugielddain leamaš njiedjan stáhta barggolašvuođas. Sivvan dasa lea dakkár ovdáneapmi maid mii leat oaidnán maŋimus guovtti-golmma logijagis, goas bálvalusaid digitaliseren uhcida dárbbu báikkálaš oassálastimii, ja bargit čoahkkanit stuorát fágabirrasiidda. Dat mielddisbuktá stuorát kvalitehta dahkamuščoavdimis, seammás go geavaheddjiide dávjá lea álkit fidnet bálvalusaid miehtá riikka.10

Árvoháhkan sámi guovlluin

Máŋga dutkama geažidit ahte árvoháhkan sámi guovlluin lea uhcit go riikagaskamearri ja eará guovllugielddain. Sivvan dasa lea sihke uhcit barggolašvuohta (uhcit barggolašvuođaoassi) ja ahte uhcit buvttolašvuohta ealáhuseallimis.11

Sámi guovllus lea leamaš vuollegis barggolašvuođaoassi riikagaskameari ektui buot jagiid maŋŋá 2000. Jagi 2019 ledje 62,2 proseantta buot ássiin gaskal 15 ja 74 jagi barggus, dan ektui go vástideaddji oassi olles riikkas lei 66,8 proseantta. Guovllugielddain lea vuolit barggolašvuođaoassi go riikagaskameari. Okta sivain dasa lea go doaresbeliid álbmot lea boarrásat, ja vuorrasiin lea dávjá vuolit barggolašvuohta. Go heiveha álbmoga sohkabealle- ja ahkečoahkkádusa ektui, de lea barggolašvuohta vuolit maiddái maŋŋá dán heiveheami.12

Bargiid oassi lea dattetge ovdánan positiiva guvlui ja buorránan áiggi mielde ja go heiveha erohusaid ektui veahkadatčoahkkádusas, de lea barggolašvuođaoassi lahkonan riikagaskameari.13

Telemarksforsking čájeha ahte sámi guovllu ealáhuseallimis lea vuolit buvttolašvuohta go riikagaskamearis. Buvttolašvuohta lea maid čielgasit vuolit go eará guovllugielddain.14 Sámi guovllu regionála guorahallama vuođul lea ealáhusmálle vuolggasajis oiddolaš alla buvttolašvuhtii. Muhto sámi guovllus lea eanaš vuolit buvttolašvuohta go riikadásis ja maiddái go buohtastahttá eará guovllugielddaiguin guhtenai ealáhusas. Buvttolašvuođalassáneapmi lea dattetge čielgasit stuorát sámi guovlluin go riikadásis. Telemarksforsking meroštallá 57 proseantasaš buvttolašvuođalassáneami gaskal 2008 ja 2019 sámi guovlluin, dan ektui go riikkas muđui dat lea 16 %.15 Maiddái Torvmo (2018) meroštallá alit árvoháhkanlassáneami juohke ássi nammii SED-guovllus gaskal 2013 ja 2016 (22 proseantta lassáneapmi SED-guovllus ja 8 proseantta lassáneapmi riikkas muđui).16

Sámi guovllus lea dakkár ealáhusmálle mii dagaha ahte ođđaásahemiid lohku ja gánnáhahttivuohta ealáhuseallimis lea vuolit go riikkas muđui. Dattetge lea leamaš buorráneapmi áiggi mielde, erenoamážit lei ođđaásahemiid dávjodat lassáneamen ovdal koronapandemiija.17

Vuolit barggolašvuođaoassi ja vuolit buvttolašvuohta ealáhuseallimis mielddisbuktá uhcit dietnasa. Gaskamearálaš dienas lea mealgat uhcit sámi guovllus.18 Čilgejuvvon lea ahte okta sivain uhcit registrerejuvvon márkandietnasii lea ahte davviguovlluin lea iešbuvttadeapmi meahcásteamis, guolástusas, boazodoalus ja ollu eará meahcceávkkástallamiin nana árbevierrun.19 Gaskamearredietnasa lassáneapmi lea baicce leamaš stuorát sámi guovlluin go riikkas muđui gaskal 2008 ja 2018, man sivvan sáhttá leat stuorát buvttolašvuođalassáneapmi ja árvoháhkan juohke ássi nammii.

Koronapandemiija: Lassánan bargguhisvuohta, muhto uhcit go gávpogiin

Njoammumiid viiddes eastadandoaibmabijuin jagi 2020 njukčamánu gaskkamuttu rájes lei stuorra váikkuhus ealáhuseallimii ja bargomárkanii. Ollu bargit permiterejuvvojedje dahje masse barggu. Eastadandoaibmabijuid váikkuhusat deive viidát, muhto muhtun ealáhusaide ja fidnošlájaide dat čuozai hui garrasit, nu go mátkeealáhussii ja persovnnalaš bálvalusdoaimmaide. Dát fidnut sorjájit viehka muddui olbmuid lagas gaskavuođain, ja doaibmabijut mielddisbukte dávjá ahte doaibma giddejuvvui dahje kundariid lohku njiejai mealgadit. Nu mo eará ge riikkain, lei bargguhisvuođa lassáneapmi stuorámus gávpogiin ja Norgga guovdileamos osiin. Danne lei bargguhisvuohta sámi guovllus juovlamánus 2020 uhcit go bargguhisvuohta muđui riikkas. Nu dat lea eahpedábálaš dilli, go bargguhisvuohta lea guhká leamaš stuorát sámi guovllus.

Seammás lea sámi guovllus leamaš stuorát bargguhisvuođanjiedjan ealáhuseallimis go sihke riikkas muđui ja eará doaresbeliin. Ferte iskat eanet mii dat lea sivvan dán njiedjamii, guđe ealáhusaide lei váikkuhus stuorámus ja dasto lassána go barggolašvuohta fas go pandemiija lea nohkan.

Heajut veahkadatovdáneapmi doaresbeliin ja sámi guovlluin

Guovllugielddain lea olles áiggi maŋŋá soađi leamaš heajos veahkadatlassáneapmi dahje veahkadatnjiedjan. Nu mo eará ge guovllugielddain, de lea sámi guovllus ge leamaš veahkadatnjiedjan maŋimus viđa jagi. Sivvan njiedjamii lea muhtumassii dat ahte sámi guovllus lea riegádahttinvuollebáza, muhto erenoamážit dat go lea leamaš netto fárren guovllus maŋimus jagiid. Sisafárren lea oalle stuoris guovllugielddaide ja sámi guvlui, muhto sisafárren lea leamaš uhcit maŋimus jagiid go áigodagas 2007–2017.

Govus 2.2 Olmmošlogu rievdan guovduluvvandási vuođul netto sisriikkalaš fárrema, netto sisafárrema ja riegádahttinbadjebáhcaga geažil (2016–2021). Proseantalogut

Govus 2.2 Olmmošlogu rievdan guovduluvvandási vuođul netto sisriikkalaš fárrema, netto sisafárrema ja riegádahttinbadjebáhcaga geažil (2016–2021). Proseantalogut

Gáldu: Gáldu: SSB (tabealla 01223)

Koronapandemiija áiggi jagi 2020 lassánii netto sisriikafárren sámi guovllus, dan ektui go eará guovllugielddain njiejai eretfárren veaháš. Seammás lassánii netto sisafárren veaháš, dan ektui go riikkas muđui njiejai netto sisafárren mealgadit.

Telemarksforsking meroštallá lea go gielddain leamaš eanet dahje uhcit netto fárren go dan maid bargosadjeovdáneapmi gielddas ja gieldda birrasis ja gieldda guovduluvvandássi bearihit. Olles sámi guovllus lei áigodagas 2010–2019 stuorát netto sisafárren go vurdojuvvon. Maŋimus moadde jagi (2018–2019) lea baicce netto fárren leamaš uhcit go vurdojuvvon. Sivvan dasa lea eanet eretfárren ovttas uhcit sisafárrejeddjiiguin.20

Juolgenohta

1.

Samiske forhold. Statistikkbanken SED-guovlu lea Sámedikki ealáhusovvdeami doarjjaortnegiid geográfalaš doaibmaguovlu (SED). Guđe gielddat gullet SED-guvlui, oaidná Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga nehttasiidduin

2.

Sámi guovllu regionála analysa 2019, Telemarksforsking

3.

Olmmošvuoigatvuođavuđot lahkoneapmi sámi statistihkkii Norggas – NIM (nhri.no)

4.

Guovduluvvandássi lea indeaksalohku juohke gieldda várás, vuođđuduvvon dasa man lahka lea bargosajiide ja bálvalusdoaimmaide. Dát logut leat čohkkejuvvon guđa luohkkái. Joavku 1 lea dat kategoriija mas gullet eanemusat guovduluvvon gielddat (alimus guovduluvvon indeavssat) ja joavku 6 leat dat uhcimusat (uhcimus guovduluvvon indeavssat).

5.

Vareide j.e. (2020)

6.

Sámedikki vuollásaš sámi ásahusat kategoriserejuvvojit statistihas stáhtalaš ásahussan. Sámi guovllus leat dattetge uhcit oassi stáhtalaš bargosajit go riikkas ollislaččat.

7.

Selle, Per et. al., 2015

8.

Várra lei ealáhuseallimis barggolašvuođalassáneapmi dán áigodagas, muhto barggolašvuođa registrerema rievdan jagi 2015 čájehii stuorra njiedjama priváhta suorggi bargiid logu registreremis dan jagi.

9.

Vareide j.e. (2020)

10.

Dieđ. St. 5 (2019–2020)

11.

Torvmo, P. (2018) ja Vareide, K. (2020)

12.

Vareide, K. (2020)

13.

Vareide, K. (2020)

14.

Vareide, K. (2020) Regional analyse av samisk område. Sámi guovlluin lea 21 proseantta uhcit buvttalašvuohta og guovduluvvon dási 6 gielddain. Analysaide eai gula dakkár suorggit go oljobohkan, finánsa, eanadoallu ja olgoriika mearrajohtolat ja dušše dat mat leat rehketdoallogeatnegahttojuvvon. Alla buvttalašvuohta guovduluvvon dási 6 guovllugielddain čatnasa erenoamážit alla doaibmabohtosii el-buvttadusas ja guolástusas ja mearradoalus. Dáin surggiin manná viehka uhccán árvoháhkamis bálkábargiide eará surggiid ektui.

15.

Vareide, K. (2020) Rievdadusat leat korrigerejuvvon inflašuvnna ektui. Sivvan uhcit buvttalašvuhtii sámi guovlluid ealáhusain ii leat Vareide (2020) čilgen lagabui.

16.

Torvmo, P. (2018)

17.

Vareide, K. m.fl. (2019)

18.

Dat maid boahtá ovdan SED-guovllu analysain (Sønsetbø, A. (2020)

19.

Holen. D. et al (2015)

20.

Telemarksforsking, Regionála analysa.

"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"