Meld. St. 37 (2020–2021)

Sámi giella, kultuvra ja servodateallin— Ealli sámi báikkálaš servodagaid ealáhusvuođđu

Sisdollui

5 Váikkuhangaskaoamit ealáhusovddideapmái sámi servodagain

Ollu dain ealáhusain mat leat sámi servodagain, leat ovttaolbmofitnodagat ja oasussearvvit main leat uhccán bargit ja oalle uhccán gálvojohtu. Dan ealáhusstruktuvrii sáhttet vissa leat máŋga siva, muhto minsttar orru lávemin mihtilmas leat guovlluin main ollu bargit dábálaččat barget vuođđoealáhusain. Dakkár ealáhusstruktuvrra ovdu man dovdomearka lea ahte das leat ovttaolbmoealáhusat ja smávvafitnodagat, lea ahte eaiggádiin lea persovnnalaš dedikašuvdna iežaset bargosadjái. Hástalus lea ahte daid doaimmaheaddjit dávjá leat menddo uhcit eai ge danne suitte álggahit stuorát ovddidandoaibmabijuid, mat dasto sáhtášedje váikkuhit lasi árvoháhkamii ja barggolašvuhtii.

Sámi servodagat leat máŋggaláganat ja leat biđgolagaid guovlluin main leat guhkes gaskkat. Birgejupmi ja ealáhusat ovdamearkka dihtii Guovdageainnus ja sámi servodagain Divttasvuona birra eai leat ovttalágánat. Boazodoallu ja almmolaš ásahusat nu go Sámi allaskuvla, Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla leat dehálaččat barggolašvuhtii Guovdageainnus, ja Divttasvuonas fas leat guolásteapmi, mearradoallu ja ruvkedoaibma dehálaš ealáhusat. Sámi servodagaid molsašuddan dahká váttisin meroštallat mii lea sámi innovašuvdnavuogádaga mihtilmasvuohta.1 Mihtilmassan lea vejolaš oaidnit báikkálaš innovašuvdnavuogádagaid mat molsašuddet báikkálaš ealáhuseallima struktuvrra ja fidnosuorggi basttálmahttima geažil. Fitnodagat sámi servodagain doibmet unna ja uhccán guovdilis ássan- ja bargomárkaniin. Ruovttumárkanat leat ráddjejuvvon. Guhkes gaskkat leat vejolaš ovttasbargoguimmiide, stuorát márkaniidda, oahpahus- ja dutkanásahusaide ja doaibmagaskaoapmevuogádagaide. Dát váttásmahttá ođđa ealáhusdoaimma ovddideami ja ásaheami sámi guovlluin.

Sámi fitnodagaide main lea áigumuš stuorrut, de lea daidda eanet go fitnodagaide eambbo guovddáš guovlluin dehálaš plánet stuorát márkana várás regiovnnalaččat, riikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Danne go sámi servodagaid gaskasaš gaska ja gaska sámi servodagaide leat guhkit, de ferte sáhttit atnit vuovdima sámi guovlluin eksportan, mas uhccán lea vejolaš ieš fysalaččat leat iežas vuovdinmárkaniin.

Boksa 5.1 Alva

Alva lea fitnodat mii ráhkada atnubiergasiid maid ieš hábme ja maid ruohttasat gullet vuovdái, várrái ja merrii. Sámi gullevašvuohta lea buot buktagiid vuođus, sihke ávdnasiid ja hábmengiela vuođus.

«Alva» mearkkaša doaimmalašvuođa ja doaibmanmiela, ja dat lea juoga mii lea jurdagiin buot buvttaovddideamis. Alva ráhkada brihkaid, lámppáid, diimmuid ja eará buktagiid guovllu muorrašlájain. Fitnodahkii lea dehálaš ráhkadit buktagiid main lea alladásat kvalitehta ja hábmen mii ii leat čadnon áigái, ja mas vel lea kulturgaskkusteapmi.

Fitnodat lea Murgosvuonas Nordlánddas, mearrasámi guovllus gos leat unnán ássit ja unnán eará fitnodagat. Buktagat vuvdojuvvojit neahttagávppi bokte ja fitnodat lea leamaš bures gánnáhahtti, ja dan doaibmaboađut leat lassánan máŋga jagi.

Govus 5.1 Alva buktagiid collage

Govus 5.1 Alva buktagiid collage

Govva: Anders Hætta Berg ja Sissel Horndal.

Boksa 5.2 Nuppástuhttinbargu Guovdageainnus

Guovdageainnu suohkan lea dál goalmmát áigodagas nuppástuhttinsuohkanin, maŋŋágo lea leamaš seamma proseassas 1990-logus ja gaskal jagi 2003 ja jagi 2008. Nuppástuhttindili duogáš lea ahte suohkan lea erenoamáš váttes dilis, sihke ealáhus- ja servodatdilálašvuođaid geažil, mas lea nuppástuhttin boazodoalus, alla bargguhisvuohta ja mánáidgeafivuohta.

Guovdageainnu suohkanis lea stuorra eanaviidodat, mii maiddái dagaha ealáhusváttisvuođaid. Guovdageainnus lea seamma stuorra eanaviidodat go ovddeš Akershus, Oslo ja Østfold fylkkaid buohkanas eanaviidodat. Dat dagaha váttisvuođaid fievrrideapmái ja ovttasbargui. Seammás go suohkana ealáhuseallin sorjá sakka boazodoalus, de dan mihtilmasvuohta lea «birgejupmi» (geahča dárkilat válddahusa kapihttalis 1) ja danne das leat ollu ovttaolbmofitnodagat. Hárve leat dat suohkanat riikkas main leat nu ollu ovttaolbmofitnodagat, ja dat lea juoga mii mearkkaša ahte suohkanis fertejit leat eatnat fitnodatlaš doaibma. Seammás čájeha nuppástuhttima guorahallan ahte birgemii čatnasan jurddašanvuohki doalahit ealáhusaid maidege barggakeahttá ja caggá daid fitnodagaid viiddideames iežaset doaimma main livččii vejolašvuohta ovdánit stuorábun.

Dálá nuppástuhttinbargu Guovdageainnus govvida suohkana dakkárin mas livččii buorre ovdánanvejolašvuohta. Vejolaš livččii ovddidit Guovdageainnus industriija erenoamážit dakkára mas leat fitnodagažat mat sáhtášedje álggahuvvot daid dáláš árvoviđjjiid oktavuođas mat jo leat boazodoalus. Dasa lassin čujuhuvvo dasa ahte ealáhusat berrešedje buvttadišgoahtit kvalitehtabuktagiid ja eará buktagiid maid vuođus leat sámi kulturárbbi oasit, duodji dahje eará sámi hábmenmállet maid lea vejolaš jođihit báikkálaš márkaniid olggobealde ge. Dasto lea vásáhusealáhus dakkár suorgi mas lea ahtanuššanvejolašvuohta, sihke mátkeealáhusaid, kultuvrra ja daid iešguđet doaluid oktavuođas mat jo leat. IKT-fidnosuorggis vurdojuvvo maid leat ahtanuššanvejolašvuohta Guovdageainnus. Iešguđet teknihkalaš čovdosat maid dušše dat fidnosuorgi sáhttá fállat, leat dehálaččat maiddái earret eará sámegielaid ovdáneapmái.

Nuppástuhttinbarggus Guovdageainnu suohkanis deattuhuvvo dárbu veahkehit nissoniid geat háliidit ásahit iežaset fitnodaga. Nuppástuhttinprográmma guorahallamat čájehit ahte nissonat sáhttet vásihit áŋgiruššama fitnodaga álggaheaddjin váttisin Sámis. Nu lea muhtumassii dannego das lea ekonomalaš riska ja muhtumassii dannego váilu fierpmádat mii lea álggaheaddjidoaimma várás. Dasto lea nissoniid gelbbolašvuohta ohcaluvvon almmolaš suorggis mas sis leat jođiheaddjivirggit ja dehálaš servodatluohttámušdoaimmat.

Sámediggi, Innovašuvdna Norga Arktis ja Norgga dutkanráđđi leat ovttasráđiid hábmen diehtovuođu ealáhusaid, innovašuvdna- ja dutkandoaimmaid birra 25 válljejuvvon gielddas.2 Dat golbma doaimmaheaddji váldet ovdan vihtta čuovvovaš čuoggá válddahaladettiineaset ealáhuseallima lahkaneami dutkamii, ovddideapmái ja innovašuvdnii sámi gielddain:

  • Ealáhusaid DjO-doaibma sámi gielddain lea oalle vuollagaš go buohtastahttá sihke guvllolaš ja riikkalaš loguiguin.

  • Barggolašvuohta sámi gielddain čájeha gievrras vuođđoealáhusa ja nana almmolaš suorggi mat barggahit eanebuid guvllolaš ja riikkalaš loguid ektui.

  • Almmolaš doaimmaheaddjit leat stuorra bargiidoassi geain lea alla formálaoahppu, ja dat sáhttá leat dehálaš katalysáhtor dutkandoaimmaid lassánahttimii.

  • Nationála dutkanbirrasiid lohku mat barget sápmái guoskevaš fáttáiguin, lassána. Dat diehtovuođđu sáhttá leat dehálaš nanosmahttojuvvon ovttasbarggus gaskal DjO-birrasiid ja sámi ealáhusaid ja almmolaš doaimmaheddjiid.

  • Doarjagat ja váikkuhangaskaoamit leat oalle botnjut juhkkojuvvon. Ovttaskas gielddat ja ovttaskas doaimmaheaddjit lihkostuvvet mearkkašahtti láhkai ja sis leat vásáhusat geavahit váikkuhangaskaoapmevuogádaga, ja muhtun gielddat eai leat registreren juolludusaid Innovašuvdna Norggas, Dutkanráđis eai ge Sámedikkis. Dás lea buorre vejolašvuohta lonohallat vásáhusaid ja searaid čohkket.

5.1 Váikkuhangaskaoapmedoaimmaheddjiid rolla ja ovttasbargu sámi ealáhusaid ovddideamis

Sámedikki mihttu lea ovddidit nana ealáhusaid mat ovddidit ja bisuhit eallinnávccalaš sámi servodagaid. Innovašuvdna Norga galgá ruhtadit prošeavttaid ja buoridit daid fitnodagaid gelbbolašvuođa main leat stuorrun- ja eksportaáigumušat ja dan láhkai leat mielde álggaheamen boahttevaš bargosajiid. Dutkanráđđi bargá dakkár servodaga ovdii mas dutkan čađahuvvo, geavahuvvo, hástaluvvo, árvvus adnojuvvo ja juogaduvvo buohkaid dáhtuin ja oassálastimiin nu ahte dat duođaid váikkuha nuppástuhttimii ja eambbo guoddevaš servodahkii.3

Golmma váikkuhangaskaoapmedoaimmaheaddjis nappo lea iešguđetlágan mandáhta mat ollistit guhtet guimmiideaset ja duhtadit iešguđet dárbbuid. Seammás šaddet dat muhtun oktavuođain doaibmat veaháš latnjalagaid, ovdamearkka dihtii gaskal Sámedikki ruhtadoarjagiid ja Innovašuvdna Norgga doarjjaruđaid mat leat boaittobeliid várás.

Sámediggi ja Innovašuvdna Norga leat vuolláičállán ovttasbargošiehtadusa. Soahpamušas čujuhuvvo daidda surggiide main Innovašuvdna Norggas ja Sámedikkis leat oktasaš ulbmilat ja áigumušat dan hárrái mo galgá ovttasráđiid bargat juksan dihtii dáid ulbmiliid. Šiehtadus mudde maid dan mo áššebealit galget bargat geavatlaččat konkrehta doarjjaáššiid áššemeannudettiin. Sámedikkis ja Dutkanráđis ii leat formála ovttasbargošiehtadus. Beliin lea dattetge geavatlaš ovttasbargu, jeavddalaš gulahallamiin sihke áššemeannudandásis ja beliin leat jahkásaš direktevračoahkkimat.

Iešguđet váikkuhangaskaoapmedoaimmaheddjiid váikkuhangaskaoamit dávjá oaččohit guhtet guimmiideaset čohkket návccaid. Dávjá ohcá fitnodat mas váilot vásáhusat ovddidanprošeavttain, vuos ohcat doarjaga Sámedikkis ja/dahje ovtta Innovašuvdna Norgii gulli ortnegiin mat leat boaittobeliid várás. Dađistaga sáhttá fitnodat mas lea eanet prošeaktavásáhus, leat gárvvis ohcat eambbo mohkkás ortnegiin, ovdamearkka dihtii Dutkanráđis. Danne lea Sámedikki mielas dehálaš ahte ii dušše berre geahččat ortnegiid sierra, muhto maiddái man buohkanas beavttu lea vejolaš oažžut ortnegiin.

Máhttovuođu maid Dutkanráđđi, Sámediggi ja Innovašuvdna Norga Arktis ja leat ovddidan ovttasráđiid, lea válddahallojuvvon dás ovdalis, lea ovddiduvvon Dutkanráđi, Sámedikki ja Innovašuvdna Norgga barggu vuođđun, muhto maiddái doaimmaheddjiid gulahallama várás ovdamearkka dihtii Sivain – Fitnodagain industriijašattu várás ja fylkkagielddaid várás mat hálddašit Regionála dutkanfoanddaid. Áigumuš lea dan ođasmahttit juohke nuppi jagi. Oktasaš ulbmil lea váikkuhit eambbo dutkanvuđot innovašuvdnii sámi guovllus. Eanemusat biddjojuvvo fuomášupmi ealáhusaide, muhto galgá seammás váikkuhit lagat ovttasbargui máhttobirrasiiguin ja dai gaskasaš ovttasbargui, almmolaš doaimmaheddjiid ja váikkuhangaskaoapmevuogádaga ovttasbargui, ja daid gaskasaš ovttasbargui.

Vuosttas máhttovuođu barggu čuovvuleapmin lea ásahuvvon sámi resursajoavku mas leat mielde Dutkanráđđi, Sámediggi, Innovašuvdna Norga, ealáhusgárddit ja ráđđeaddinfitnodagat sámi birrasiin ja válljejuvvon dutkanásahusat main lea doaibma sámi guovlluin. Ulbmil resursajoavkkuin lea oaččohit doaimmaheddjiid geat barget eambbo njuolga dutkamiin ja ealáhusaiguin, oktasaččat áŋgiruššat ja návccaid čohkket. Dan láhkai lea miella johtileappot ja buorebut čađahit hástalusaid ja vejolaš áŋgiruššansurggiid dovdát máhttovuođus. Daid áŋgiruššansurggiid lista maid resursajoavku háliida čalmmustahttit iežas barggus, boahtá ovdan bovssas vuolábealde.4

Boksa 5.3 Sámi resursajoavkku áŋgiruššansuorggit

  • Sámi innovašuvdnavuogádaga ja deháleamos doaimmaheddjiid buoret kárten ja áddejupmi. Áigumuš lea ásahit oktasaš ovttasbargovuođđu gaskal gealbomegláriid, váikkuhangaskaoapmevuogádaga, Sámedikki ja eará doaimmaheddjiid innovašuvdnavuogádagas gokko dat lea áššáigullevaš. Dát mielddisbuktá earret eará gulahallama ja ovttasbarggu gealbomegláriiguin, ealáhusgárddiiguin, ealáhusservviiguin ja gielddahálddahusaiguin (ealáhusossodagaiguin) sámi gielddain. Áiggi máhttovuođđu geavahuvvo digaštallamiid ja ovttasbarggu vuolggasadjin.

  • Čađahit regionála mobiliserendoaibmabijuid deaivan dihtii fitnodagaid, juohkit dieđuid áššáigullevaš váikkuhangaskaomiid birra ja geavahit reaidduid prošeaktaovddideami várás (ovdamearkka dihtii prošeaktacanvasa ja prošeaktabáji) go dasa lea dárbu. Dása gullet maid čoahkkimat ovttaiguin háválassii fitnodagaiguin ja almmolaš doaimmaheddjiiguin.

  • Lágidit deaivvadansajiid main dutkit ja fitnodagat deaivvadit. Nu go Davvi-Norggas muđuige de leat sámi gielddain ge unna buvttadandiđolaš fitnodagat ja oalle guhkes gaskkat sihke gaskal fitnodagaid ja gaskal fitnodagaid ja gullevaš DjO-birrasiid. Dat váttásmahttá fitnodagaid gaskasaš ovttasbarggu ja ovttasbarggu guoskevaš DjO-birrasiiguin ja álgagiid dahkama oktavuođaváldimii váikkuhangaskaoapmevuogádaga ortnegiiguin. Danne lea ulbmil geahpedit dán gaskka ja bargat dan ala ahte daid dutkanbirrasiid ja fitnodagaid gaskii main lea dutkandárbu, čatnasit oktavuođat.

  • Oainnusmahttit vejolašvuođaid fitnodatfierpmádatortnegis ja nationála klyngeprográmmas, oktavuođain laktit sámi doaimmaheddjiid ásahuvvon fitnodagaide ja klyngiide ja doaibmi áŋgiruššamiidda nu go N2 ja BA-senter Nord:i.

  • Vuogádatlaččat čohkket návccaid eambbo geavahit SkatteFUNN-ortnega.

  • Fuolahit stuorát mobilitehta ja mobilitehtaortnegiid geavaheami, ovdamearkka dihtii Forskerpool, ealáhusaid ja gullevaš DjO-birrasiid gaskasaš gulahallamis.

  • Oaččohit eanebuid ohcat DjO-váikkuhangaskaomiid Dutkanráđi prográmmain ja daid olggobealde, veahkkin váikkuhit dasa ahte šaddá eanet ovttasbargu gullevaš DjO-birrasiiguin ja lassi veahkki DjO-birrasiin prošeavttaid ovddideamis.

  • Oaččohit gullevaš dutkanbirrasiid eanet dutkat daid fáttáid mat erenoamážit beroštahttet Sámedikki.

  • Iskat vejolašvuođa jorgalahttit sámegillii guovdileamos almmuhusaid.

5.1.1 N2 – ovttasbargu árvoviđjjiid ovddideami hárrái

N2 – Mearraborramuša, mátkeealáhusaid ja vásáhusealáhusaid boahtteáigásaš skáhppojeaddjit Davvi-Norggas lea golmma jagi skáhppojeaddjiovddidanprográmma (2019–2021) mas eaiggádat ja ovttasbargoguoimmit leat bidjan oktii ekonomalaš ja olmmošlaš návccaid álggahan dihtii ollislaš bajimus áŋgiruššama Davvi-Norggas. Eaiggádat leat Nordlánda fylkkasuohkan ja Romssa ja Finnmárkku fylkkagielda ja Sámediggi, ja ovttasbargoguoimmit leat Innovašuvdna Norga ja Dutkanráđđi. Prográmma galgá ovddidit ealáhuseallima mii lea boahtteáiggi várás, lasi áŋgiruššama DjO:in ja innovašuvnnaiguin, ja buoridit skáhppojeddjiid ja gealbobirrasiid gilvalannávcca mearraborramuša, mátkeealáhusaid ja vásáhusealáhusaid ja rádjaealáhusain oktavuođas. Earret eará galget bálkáhuvvot gealbomeglárat erenoamážit sámi mátkeealáhusaid várás buot fylkkaide.

Sámediggi atná N2-prográmma hui gullevažžan sámi ealáhuseallima ovddideami várás. Prográmmas lea dakkár hálti mii dahká ahte dat deaivá sámi organisašuvnnaid ja prošeavttaid. Sápmi ealáhusgárdi lea ožžon doaimma Romsii ja Finnmárkui gulli sámi fitnodagaid gealbomeglárin ja das lea erenoamáš ovddasvástádus oaččohit eanet DjO-prošeavttaid Romsii ja Finnmárkui ja dat lea ožžon erenoamáš ovddasvástádussan váikkuhit veahkkin dasa ahte šaddet eanet sámi DjO-prošeavttat sámi ealáhusain. Dasa lassin lea leamaš mihttu ahte galgá leat sámi sisdoallu muhtun prošeavttain mat ožžot ohcanvuđot gelbbolašvuođadoarjagiid. Ovdamearkan sáhttá namahit ahte sámi dáiddárkollektiiva Dáiddadállu oaččui 1,95 milj. ruvdnosaš doarjaga lohpádussii jagi 2020 ovdaprošektii Buvttaovddideapmi ja ekonomalaš innovašuvdna sámi dáidagis. Sámediggi čujuha dasa ahte jáhkkimis lea ahte ii oktage oasseváldi organisašuvnnain livčče juolludan nu stuorra supmi dakkár bođu prošektii iežas resurssain, muhto go čohkke ruđaid ja resurssaid oktasaš prošektii, de lea vejolaš veahkkin váikkuhit stuorát áŋgiruššamiidda buriid prošeavttaiguin sámi guovlluin.

5.1.2 Ealáhusgárddiid doaibma

Guhkes gaskkaid, unna márkanaččaid ja dábálaččat heajos ealáhusvuođu geažil, čujuha Sámediggi dasa ahte lea unnán márkan priváhta ráđđeaddinbirrasiidda mat leat báikkálaš eallima várás sámi guovlluin. Buorit ráđđeaddinbirrasat leat dehálaš katalysáhtorat priváhta ealáhuseallima ahtanuššamii ja ovdáneapmái regiovnnas. Unna márkanaččaid geažil lea ráđđeaddinfálaldat viehka muddui ásahuvvon almmolaččat ruhtaduvvon fálaldagaid vuođul.

Ealáhusgárddiin lea dehálaš rolla iežaset lagašbirrasiin, sihke dannego dat veahkehit bođu fitnodagaid ovddidanbarggu ja dannego dat álggahit ja jođihit ovddidanprošeavttaid mat bohtet eanet fitnodagaide buorrin regiovnnas.

Ealáhusgárddit dahje eará ráđđeaddinfitnodagat leat dađistaga eanet guovlogielddain váldán badjelasaset daid vuosttaslinnjábálvalusaid maid gielddat ovdal fálle ealáhusaide iežaset bargiiguin. Dat mearkkaša ahte ealáhusgárddit leat dávjá vuosttas ráđđeaddi maid báikkálaš ealáhusat deivet go dat konkrehta váldet oktavuođa vejolaš ovddidanprošeavttaid oktavuođas. Dat dahká ahte ealáhusgárddit ožžot dađistaga eambbo guovddáš sajádaga báikkálaš ovddidanbarggus.

Boksa 5.4 Ealáhusgárdeprográmma

Ealáhusgárdeprográmma ruhtada Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta, ja dan hálddaša Siva – Industriijaahtanuššanfitnodat fylkkagielddaid gohččuma mielde. Áigumuš prográmmain lea hukset ja doarjut ealáhusgárddiid miehtá riikka. Ealáhusgárddit leat innovašuvdnafitnodagat mat fállet fitnodagaide dakkár bálvalusaid go fitnodatrávvema, veahki ovddidit gávpejurdagiid, márkanplánema, fierpmádathuksema, internationaliserema ja eará ovddideapmái gulli bargamušaid subsidierejuvvon haddái. Ealáhusgárddit galget leat gelbbolašvuođa, fierpmádaga ja infrastruktuvrra árjjalaš fállit ja láhččit, ja leat vel fitnodagaid geasuheaddji deaivvadansadji ja ovttasdoaibmanárena. Ealáhusgárddiid dehálaš doaibmamuš lea hukset fitnodagaide oktavuođaid guoskevaš fágabirrasiiguin, DjO-birrasiiguin, eará innovašuvdnafitnodagaiguin, investerenbirrasiiguin, ja vel almmolaš váikkuhangaskaoapmeapparáhtain.

Sámi guovlluin leat máŋga ealáhusgárddi, earret eará:

  • Sápmi ealáhusgárdi AS

  • Halti næringshage AS

  • Hermetikken kulturenæringshage AS

  • Nordkappregionen næringshage AS

  • Næringshagen Midt-Troms AS

  • Orinor AS

  • INAM AS

  • Førosregionens næringshage AS

Buorre ja ovddideaddji ealáhusgárdevuogádat lea dehálaš báikkálaš ealáhuseallimii sámi servodagain. Fidnet ruhtadeami ovddidanprošeavttaide, dás maiddái ohcama čállimii, gáibida gelbbolašvuođa ja vásáhusa mii ollu smávvafitnodagain ja ealáhusdoaimmaheddjiin ii leat. Dalle lea ráđđeaddin ja doarjja olggobealde áibbas dárbbašlaš. Báikkálaš ealáhuseallin mas lea árjjalaš ealáhusgárddi dahje sullasaš rávvejeaddji doaimmaheddjiid lahkaleahkámuš, sáhttá álkibut ávkin geavahit daid ovddidanvejolašvuođaid mat leat báikkálaš ealáhusain.

Boksa 5.5 Sápmi ealáhusgárdi

Sápmi ealáhusgárdi fállá fitnodat- ja ovddidanrávvema easkka ásaheaddji ja ásahuvvon fitnodagaide ja dan doaibmanguovlu lea Sis Finnmárku (Unjárgga, Deanu, Porsáŋggu ja Kárášjoga gielddat ja Guovdageainnu suohkan). Sápmi ealáhusgárdi lea nationála ealáhusgárdeprográmma oassi. Mihttu lea ahte ealáhusgárdi sáhttá leat veahkkin unna fitnodagažiidda juksat iežaset vejolašvuođaid ahtanuššat ja ovdánit. Dakkár doarjjaapparáhta lea ealáhuseallin ohcalan.

Ealáhusprográmma oassálastin oažžu Sápmi Ealáhusgárdi doarjaga Sivas – Industriijaahtanuššama fitnodagas ja Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddas. Sámediggi ja Kárášjoga, Porsáŋggu, Deanu ja Unjárgga gielddat ja Guovdageainnu suohkan maid addet ruhtadoarjagiid ealáhusgárddi bargui.

Boksa 5.6 Hermetikken Kulturealáhusgárdi

Hermetikken Kulturealáhusgárdi lea Čáhcesullos, ja lea nationála ealáhusgárdeprográmma oassi. Hermetikken, mii vuosttamus kulturealáhusgárdi mii ásahuvvui Norggas, lea iežas 20 jagi bistima áiggis kulturealáhusfidnosuorggis háhkan alcces njunušgelbbolašvuođa, stuorra fierpmádaga sihke ealáhuseallimis, váikkuhangaskaoapmeapparáhtas ja akademiijas. Odne lea ealáhusgárddis 80 fitnodaga mat hutket ja fállet muosáhusaid, máhtu, gálvvuid ja bálvalusaid guvllolaččat, riikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Ovdamearka lea ovttasbargu Dáiddadáluin – Guovdageainnu dáiddárkollektiivvain, mas juohke áidna miellahttu beassá Hermetikkena fierpmádahkii ja oažžu persovnnalaš rávvema ealáhusgárddi kulturealáhusáššedovdiin.

5.2 Guovdilis váikkuhangaskaoamit ealáhusovddideami ja innovašuvnna várás

5.2.1 Sámedikki ealáhusdiđolaš váikkuhangaskaoamit

Sámedikkis leat máŋga iešguđetlágan ealáhusdiđolaš váikkuhangaskaoami. Dat juohkásit njuolgga doarjjan organisašuvnnaide, prošeaktan iežas olis ja ohcanvuđot doarjjan. Sámediggái lea dat mihttun ahte lea álot rukses láigi iešguđet váikkuhangaskaomiid vuoruhusain, nu ahte dat váikkuhit dasa ahte dat nannejit guhtet guimmiideaset beaktilvuođa.

Njuolggadoarjagat juolluduvvojit jahkásaččat Sámedikki bušeahtas ja daid lea dalle vejolaš gieđahallat politihkalaččat Sámedikki dievasčoahkkimis. Njuolggadoarjja juolluduvvo doaimmaheddjiide geaid atnet čoavddadoaimmaheaddjin go lea sáhka ovddideami hutkat ealáhuseallimis sámi guovlluin. Organisašuvnnat mat ožžot njuolgga doarjaga Sámedikki ealáhusbušeahtas, leat:

  • Sápmi ealáhusgárdi

  • Nuorra searvevuohta

  • Dáiddadállu

  • Duodjeinstituhtta

  • Boazodoalu ja duoji oahpahuskantuvra

  • Duojáriid Ealáhus Searvi

  • Sámiid Duodji

Sámediggi ieš ge álggaha ja čađaha prošeavttaid. Dat leat prošeavttat mat galget nannet ealáhuseallima sámi guovlluin ja váikkuhit maid Sámedikki eará ealáhusdiđolaš áŋgiruššamiid loktemii. Prošeavttat sáhttet leat čađaheaddjit, geavatlaš oktasašprošeavttat báikkálaš ealáhuseallima várás ja buhtes dutkanprošeavttat dakkár fáttáin mat leat dehálaččat ealáhuseallima ahtanuššamii. Daid prošeavttaid čađaha Sámediggi dahje daid čađaheapmi almmuhuvvo almmolaš fálaldagaidaddima bovdejupmin. Dakkár prošeavttaid ovdamearkkat maŋimus jagiid leat:

  • Dutkanprošeakta Luohttámuš servodatovddideami fáktorin. Guorahallan luohttámušdásis ja luohttámuša ja ahtanuššama gaskavuođas sámi gielddain. Dan čađaha Stiftelsen Telemarksforsking

  • Čielggadeapmi boazodoallolága čađaheami ja boazodoallohálddahusa geahčadeami hárrái

  • Sámi mátkeealáhusat – Johtit

  • Vahca

Sámedikkis lea álbmotválljen orgánan friddjavuohta ja ovddasvástádus vuoruhit ja vulos vuoruhit doaibmabijuid, Stuorradikki juolludanmearrádusa siskkabealde čuovvovaš kapihttala várás: 560 Sámi ulbmilat, poastta 50 Sámi giella, kultuvra ja servodateallin. Sámedikki jagi 2021 bušeahttameannudeamis mearridii Sámediggi juolludit oktiibuot 34,9 milj. ruvnnu sierranas ealáhusulbmiliidda. Dan supmis vuoruhii Sámediggi várret 22,7 milj. ruvnnu ohcanvuđot doarjjaortnegiidda.

Tabealla 5.1 Sámedikki juohkin jagi 2021 ohcanvuđot doarjagiin mat leat ealáhusulbmiliid várás

Doarjagat

Juolludusat jagi 2021

Vuođđoealáhusaide

9,9 milj. ruvnnu

Máŋggalágan ealáhuseallimii

3,6 milj. ruvnnu

Sámi mátkeealáhusaide

1 milj. ruvnnu

Hutkás ealáhusaide

750 000 ruvnnu

Ealáhusšiehtadus Duodji

7,4 milj. ruvnnu

Sámediggi oaččui jagi 2020 ja jagi 2021 oktiibuot 8 milj. ruvnnu lassejuolludussan Gielda- ja ođasmahttindepartemeantta bušeahtas koronapandemiija oktavuođas. Ruđat galget geavahuvvot ovddidanprošeavttaide sámi ealáhuseallimis.

Ii ovttage Sámedikki doarjjaortnegiin gáibiduvvo ahte ohcci fitnodagas galgá leat sámi ulbmil dahje ahte eaiggát leat čálihuvvon Sámedikki jienastuslohkui, muhto ortnegiin mat leat vuođđoealáhusaid várás ja juolludusain iešguđetlágan ealáhuseallima várás, lea gáibádus ahte fitnodagas/prošeavttas galgá leat doaibma STN-guovllus. Duodji-ortnegiin, doarjagiin sámi mátkeealáhusaide ja doarjagiin hutkás ealáhusaide lea dat gáibádus ahte prošeavttas galgá leat sámi sisdoallu. Earret duodji-bušeahta osiid ii juollut Sámediggi doaibmadoarjaga.

Stuorra geográfalaš molsašuddamat leat das mo iešguđet doarjjaortnegat juohkásit, gč. tabealla 5.1 vuolábealde. Guovdageainnus ja Kárášjogas dahket doarjagat duodjái ja duodjái guoski doaimmat eanet go beali ohcanvuđot doarjjaruđain. Buohtastahttima várás lea juolluduvvon ollu doarjjaruđat fitnodagaide Ivgus ja Davvenjárggas, muhto ii oktage dain doarjagiin leat duodjái. Davvenjárggas leat mearkkašahtti ollu juolludusat vuođđoealáhusaide ja Ivgus máŋggalágan ealáhuseallimii. Dain gielddain mat ožžot doarjagiid, juohkásit Porsáŋggus ja Deanus doarjjaruđat eanemusat molsašuddi láhkai.

Tabealla 5.2 Juolludusat Sámedikkis áigodagas 2015–2019. Oktanuppelogi gieldda mat leat ožžon eanemus doarjjan, ja buohkanassii sullii 90 proseantta olles juolludusain.

Gielda/suohkan

Ruvnno

%

Gielda/ suohkan

Ruvnno

%

2011Guovdageaidnu

14 707 349

16,9

2027 Unjárga

4 231 734

4,9

2021 Kárášjohka

13 173 569

15,1

1940 Gáivuotna

3 196 017

3,7

1938 Ivgu

9 101 000

10,5

2023 Gáŋgaviika

2 976 000

3,4

2019 Davvenjárga

8 443 000

9,7

1943 Návuotna

2 746 800

3,2

2020 Porsáŋgu

8 228 595

9,5

1941 Skiervá

2 155 000

2,5

2025 Deatnu

7 946 448

9,1

Gáldu: Gáldu: Sámediggi

Doarjagat vuođđoealáhusaide juohkásit doarjjan mariidna ealáhusaide, guolástanfatnasiidda, guollevuostáiváldimii ja eará reidendoaibmabijuide, eanadollui ja ovttasbargoprošeavttaide mat leat boazodoalus. Buot vuođđoealáhusdoaimmaheaddjit SED-guovllus sáhttet ohcat, muhto doarjaga guolástanfatnasii lea dušše vuosttas geardde álggaheddjiide vejolaš ohcat.

Doarjagat ovttaskas fitnodagaide sáhttet leat mávssolaččat olles báikkálaš servodahkii

Doarjja molsašuddi seahkálas ealáhuseallimii lea fidnosuorggis sorjájeaddji ortnet mii guoská juohkelágan fitnodagaide mat leat SED-guovllus. Stuorámus doarjja lea 500 000 ruvnnu prošektii, muhto viehka hárve geavahuvvo stuorámus máksomearri. Ortnet lea vuolledásseortnet mii lea mielde doarjumin ealáhuseallima SED-guovllus. Ortnet váikkuha máŋgga prošeavtta ruhtadeapmái maid osiid ovdal gielddaid ealáhusfoanddat ruhtadedje. Dain gielddain main ain leat doaibmi ealáhusfoanddat, lea ain viehka muddui nu ahte gielddat ja Sámediggi ovttas juolludit ruđaid.

Vaikke vel ortnet doarjja máŋggalágan seahkálas ealáhuseallimii juolluda oalle unna supmi juohke prošektii, de atná Sámediggi dan dehálaš ortnegin daidda fitnodagaide mat ožžot doarjaga ja maiddái daidda báikegottiide maidda dat fitnodagat gullet. Dat leat báikegottit main leat unnán ássit ja unnán bargosajit, ja dat dagaha ahte juohke ođđa bargosadji mii álggahuvvo dahje sihkkarastojuvvo, lea hui mávssolaš báikkálaččat. Dasa lassin fuolahit báikkálaš ealáhusat dehálaš servodatdoaimma unnit báikegottiin. Doaimmaid nu go muohttagiid čorgema, bohccejeaddjibálvalusaid dahje sosiála deaivvadanbáikkiid doaimmaha dábálaččat báikkálaččat eaiggáduvvon fitnodat. Sámediggi čujuha dasa ahte dan fitnodaga doaibma sáhttá leat mearrideaddji dehálaš báikkálaš servodaga bures doaibmamii. Ovddidanveahki addin dakkár fitnodagaide ii leat dan láhkai dehálaš dušše fitnodatovddideapmái ja barggolašvuhtii, muhto dat sáhttá maid leat dehálaš ássanmiela perspektiivvas ge.

Vaikke vel buot fitnodagat mat leat SED-guovllus adnojuvvojit ovttadássásažžan ortnegis, de leat stuorra geográfalaš erohusat das man árjjalaččat báikkálaš ealáhuseallin geavaha ortnega. Áigodagas 2015–2019 juolluduvvui eambbo go 33 milj. ruvnnu ortnega bokte. Ivgu ealáhuseallin oaččui buohkanassii 6,2 milj. ruvnnu doarjjan ovddidanprošeavttaide, ja ii oktage Báhcavuonas dahje Fálesnuoris ožžon ruđaid ortnegis. Dán molsašupmái lea Sámedikkis dat čilgehus ahte dehálaččat leat báikkálaš oktavuođaid ordnejeaddjit, ovdamearkka dihtii ealáhuskantuvrrat dahje ealáhusgárddit, main lea máhttu ja vásáhus Sámedikki ortnegiid hárrái, ja vel dasto dat oppalaš dilli ahte lea das stuorra erohus man bures iešguđet báikkálaš birrasat dihtet dahje dovdet Sámedikki ortnegiid. Dat dagaha ahte doppe leat geavatkeahtes vejolašvuođat oahpásmahttimis ortnegiid vel eambbo daidda ealáhusbirrasiidda mat uhccán ohcet doarjagiid Sámedikki ortnegiin.

Sámedikki eará ge doarjjaortnegiid hárrái lea stuorra geográfalaš molsašupmi, muhto dás lea eanet logihkalaš oktiivástádus gaskal doarjjaortnegiid fidnosuorggálaš vuoruhemiid ja báikkálaš ealáhusstruktuvrraid.

Nannet áŋgiruššama fitnodatfierpmádaga ovddidemiin

Sámediggi oaidná stuorát ja buoret fágafierpmádagaid ovddideami dehálaš vuohkin nuppástuhttit ealáhuseallima sámi guovlluin, geahča Sámedikki ealáhusdieđáhusain Šattolaš Sápmi – Guoddevaš ealáhusovddideapmi – Sámediggedieđáhus ealáhusovddideami birra. Sámediggi oaivvilda earret eará ahte vásáhusat dálá klyngeprográmmain čájehit ahte fitnodagat mat barget ealáhusklyngein, barget eambbo rastásaččat, dain lea alit barggolašvuohta, eambbo boađut vuovdimis ja stuorát árvoháhkan go fitnodagain mat eai leat mielde klynges. Nu lea erenoamážit vuosttamus jagiid.

Sámediggi áigu čavget áŋgiruššama ealáhusdiđolaš bargguin fierpmádagas gaskal fitnodagaid ja eará resursabirrasiid. Lassi fierpmádatčalmmusteapmi adnojuvvo mearrideaddjin go áigumuš lea váikkuhit eambbo árjjalaš innovašuvdnabirrasii mas sámi guovlluid viidásat joavkkut leat mielde. Sámediggi bargá maid árjjalaččat luvven dihtii fierpmádatálgagiid váikkuhettiinis árra muttus go doaimmaheddjiin lea dárbu čohkket návccaid oktasaš mihttui. Dasa lassin lea Sámediggi álggahan máŋga gealboprográmma maid ulbmil lea nannet ealáhusaid.

5.2.2 Innovašuvdna Norgga juolludeamit

Innovašuvdna Norgga juolludan buohkanas loanat, doarjagat ja dáhkádusat doaimmaheddjiide sámi gielddain lei 243 milj. ruvnnu jahkát áigodagas jagi 2013 rájes jagi 2019 rádjai. Vuolimus jagi 2013 (183 milj. ruvnnu) ja alimus jagi 2014 (298 milj. ruvnnu), muhto oalle stáđis eará jagiid. Áigodagas lea oktiibuot juolluduvvon 1,7 miljárdda ruvnnu.

Govus 5.2 Innovašuvdna Norgga juolludusat áigodagas 2013–2019 sámi gielddaide

Govus 5.2 Innovašuvdna Norgga juolludusat áigodagas 2013–2019 sámi gielddaide

Iskkaduvvon gielddain juolludii Innovašuvdna Norga áigodagas 2013–2019 oktiibuot 398 milj. ru. doarjjan. Doarjjaruđat manne eanadollui/vuovdedollui, industriijii, guolástussii/guollebiebmamii, gávppálaš bálvalusfálaldagaide ja fágalaččat dieđalaš ja teknihkalaš bálvalusaide.

Doarjagiid juohkáseapmi industriijalaš/almmolaš dutkamii ja ovddidanšiehtadusaide áigodagas 2013–2019 lea golbma proseantta sámi gielddaide. Oktiibuot juolluduvvui 508 milj. ruvnnu dakkár prošeavttaide buot fylkkaide main leat STN-gielddat, muhto dušše 15 milj. ruvnnu dain juolludusain addojuvvojedje prošeavttaide iskojuvvon gielddain. Stuorámus oassi doarjagiin DjO-prošeavttaide gávdnat mii Finnmárkkus gos 39 proseantta juolluduvvon supmiin lea juolluduvvon fitnodagaide mat leat iskojuvvon gielddain. Vástideaddji oassi lea ovcci proseantta Romssas ja guokte proseantta Trøndelágas. Nordlánddas ja Hedmárkkus eai leat registrerejuvvon DjO-juolludusat iskojuvvon suohkaniin.

Ovddidanprográmma Landbruks- og reindriftsbasert vekst og verdiskaping galgá váikkuhit dasa ahte árvoháhkan lassána báikkálašbiepmus, mátkeealáhusain, boazodoalus ja eará eanadoallovuđot ealáhusain. Innovašuvdna Norga hálddaša prográmma ja fállá dárkilit heivehuvvon váikkuhangaskaomiid málbma- ja minerálaroggama, ahtanuššandoarjaga, gealboovddideami ja beagginhuksema várás.

5.2.3 SkatteFUNN-ortnega geavaheapmi

SkatteFUNN geavaheapmi sámi gielddain lea leamaš uhcci áigodagas 2013–2019. Buohkanassii leat registrerejuvvon gaskal guhtta ja 28 dohkkehuvvon ohcama juohke jagi. Lunddolaš lea vuordit mearkkašahtti molsašuddama ohcamiid logu dáfus juohke gielddas, ja máŋga gieldda eai leat oppa registreren ge dohkkehuvvon SkatteFUNN-prošeavttaid maŋimus guđa jagi áiggi. Go buohtastahttá SkatteFUNN riikkalaš geavaheami, de lea iskojuvvon gielddain sullii 1,4 SkatteFUNN-prošeavtta juohke 1000 bargi ektui. Nationála dásis lea dat árvu sullii 2,5. Sámi gielddaid ohcamiid dohkkehanproseanta lea sullii seamma go dahje unnán vuolit go rikka gaskamearri. Dutkanráđđi bargá systemáhtalaččat vai SkatteFUNN ortnet galgá eanebut geavahuvvot.

Boksa 5.7 SkatteFUNN

SkatteFUNN lea vearrogeasusortnet dutkan- ja ovddidanáŋgiruššama várás (DjO) ealáhuseallimis. Mihttu lea movttiidahttit daid fitnodagaid mat háhket ođđa máhtu, dieđuid dahje vásáhusa mii fas sáhttá váikkuhit ođđa dahje buoret buktagiidda, bálvalusaide dahje buvttadanvugiide.

Mariidna/mearraborramuš-suorgi geavaha eanemusat SkatteFUNN sámi gielddain, gč. govvosa 1. Oktiibuot čađahuvvojit 45 proseantta prošeavttain ovttasbargguin DjO-ásahusain. Erenoamážit mearradoallosuorgi láve bargat ovttas DjO-birrasiiguin.

Govus 5.3 Dohkkehuvvon SkatteFUNN-prošeavttaid juohkáseapmi (fidnosuorgi/fylka) iskojuvvon gielddain áigodagas 2013–2019.

Govus 5.3 Dohkkehuvvon SkatteFUNN-prošeavttaid juohkáseapmi (fidnosuorgi/fylka) iskojuvvon gielddain áigodagas 2013–2019.

Gáldu: Gáldu: Dutkanráđđi

Dokumeanttaid geahčadeapmi čájeha ahte leat golbma skatteFUNN-prošeavtta main lea fáttát mat čatnasit duodjái (sámi árbevirolaš dáiddaduodjái ja duodjái). Jagi 2013 rájes leat registrerejuvvon gávcci prošeavtta maid fáttát gusket boazodollui, dat main dáin prošeavttain leat leamaš beroštupmi lea ovddidit kvalitehtavuogádagaid, gálvojohtovuogádaga, vuohttánvuogádaga čorragiid/ealuid ja bođu bohccuid vuohttáma várás.

5.2.4 Regionála dutkanfoanddat

Áigodagas 2010–2019 lei foandaregiovnna Davvi-Norgii, foandaregiovnna Gaska-Norgii ja foandaregiovnna Innlandet:i gulli foandastivrrain ovddasvástádus fuolahit maiddái sámi dutkanberoštusaid ja -dárbbuid. Jagi 2020 rájes lea dat ovddasvástádus iešguđet fylkkagielddain/fylkkasuohkaniin, ja Romssa ja Finnmárkku fylkkagielda ja Nordlándda, Trøndelága ja Innlandet fylkkasuohkanat galget konsultašuvnnaid bokte Sámedikkiin maiddái fuolahit sámi dutkanberoštusaid j -dárbbuid.5

Boksa 5.8 Regionála dutkanfoanddat

Regionála dutkanfoanddaid hálddašit fylkkagielddat ja daid mihttu lea nannet regiovnnaid dutkannávccaid doarjagiiguin dutkamii ja innovašuvdnii ja mobilitehta bokte lasihit DjO-áŋgiruššama. Dasto galget dutkanfoanddat ruhtadit alladássásaš dutkanprošeavttaid ja veahkkin váikkuhit ahte fitnodagat ja almmolaš doaimmahagat buoridit/lasihit iežaset gelbbolašvuođa, innovašuvdnanávcca, árvoháhkama ja gilvalannávcca álggahettiin dutkama ja válddidettiin atnui DjO bohtosiid. DjO-prošeavttaid sáhttet ealáhusat, eaktodáhtolaš suorgi almmolaš doaimmahat, ja maiddái universitehtat, allaskuvllat ja eará dutkanbirrasat leat álggahan.

Diehtovuođus maid Dutkanráđđi, Sámediggi ja Innovašuvdna Arktis leat ráhkadan, boahtá ovdan ahte Regionála dutkanfoanda Davvi-Norga juolludii oktiibuot 13,2 milj. ruvnnu 17 prošektii sámi fáttáid ja birrasiid várás. Ovtta prošeavtta eaiggát gullá ealáhuseallimii, instituhttasuorgái gullet gávcci prošeavtta, UH-suorgái golbma prošeavtta ja almmolaš suorgái fas vihtta prošeavtta. Dan 17 prošeavttas leat 14 gealbudandoarjjaprošeavttat (ovdaprošeavttat).

Dain prošeavttain mat ožžo doarjjaruđaid, leat viiddis fáttát. Dat leat leamas boazodoallu prošeavttain biergokvalitehta birra, dálkkádatnuppástusaid váikkuhusaid birra ja diehtovuođu ovddideami birra beaktilis hálddašeami várás. Sámi searvevuohta ja innovašuvdna leat leamaš vuolggasadji máŋgga prošeavttas sámi mátkeealáhusaid ja hutkás ealáhusaid birra, ja gielddaid diliid láhčima birra, sámi kultuvra ja luondu leat leamaš vuolggasadji vásáhusbuvttadeamis.

Regionála dutkanfoanda Gaska-Norga lea addán doarjaga prošeavttaide main leat sámi fáttát áigodagas 2015–2019. Čieža prošektii juolluduvvui buohkanassii 8,4 milj. ruvnnu. Instituhttasuorggis ledje golbma prošeavtta, Universitehta- ja allaskuvlasuorggis golbma prošeavtta ja almmolaš suorggis fas lei okta prošeakta. Dás ge ledje eanaš ovdaprošeavttat, namalassii vihtta gealbudandoarjjaprošeavtta. Hálddašeapmi ja lullisámi árbedieđuid ja -máhtuid gaskkusteapmi, identitehta ja kultuvra, árbemáhtut boazodoalus, lullisámegiella ja nuorra sámiid identitehta leat leamaš dehálaš fáttát dáin prošeavttain. Dasa lassin lea čađahuvvon prošeakta daid sámi divššohassihkkarvuođa birra geat geavahit dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusaid.

Regionála dutkanfoanda Innlandet lea juolludan ruđaid jagi 2010 ovtta ovdaprošektii mas lei sámi fáddá, ja dat lei lullisámi kulturhistorjjá ja kulturmuitohálddašeami birra.

5.3 Ráđđehusa vearropolitihkka dagaha báikkálaš oalgeváikkuhusaid

Ráđđehus doaimmaha ealáhusovddideaddji vearropolitihka mii ovddida investeremiid Norgga bargosajiide, sihke riikkalaččat ja báikkálaččat ja doarju báikkálaš eaiggátvuođa. Govda vearrovuođus, vuollegis vearromearit ja ealáhusaid gieđahallan ovtta láhkai vearu dáfus váikkuhit dasa ahte resurssat geavahuvvojit buoremus lági mielde. Geahpeduvvon fitnodatvearuheapmi dahká fitnodagaide eambbo gánnáhahttin čađahit investeremiid go bargosajiid álggahit ja rustet boahtteáigái. Ráđđehus lea maid vuoruhan geahpedusaid opmodatvearus nannen dihtii priváhta, norgalaš eaiggátvuođa ja ja smávvafitnodagaid mat sorjájit báikkálaš investerejeddjiin. Ráđđehusa geahpedusat vearuheamis leat erenoamáš dehálaččat go lea sáhka láhčimis árvoháhkamii, nuppástuhttimii ja bargosajiid álggaheapmái boaittobeliid ealáhusas.

Ráđđehus oaivvilda ahte luondduresurssaid berrešii vearuhit vai badjebáza boađášii searvevuhtii ávkin, seammás go fitnodagat beasašedje ávkkástallat gánnáhahtti resurssaiguin. Norggas leat ollu luodduriggodagat mat beaktilis muddemiin ja ávkkástallamiin sáhttet addit stuorát boađuid go daid maid livččii oažžut eará ealáhusdoaimmas, dat mearkkaša vuođđoreanttu dahje buhtes dietnasa. Vuođđoreanttu vearuheapmi petroleadoaimmas ja čáhcefámus lea addán mearkkašahtti veahki ruhtadit čálggu/buorredilálašvuođa. Riekta hábmejuvvon vuođđoreantovearut dihto báikkiid gálduin eai hehtte investeremiid ja váikkuhit seammás geahpedit molsašuddi vearuid dárbbus. Oktii buot sáhttet váikkuhit buoret resursageavaheapmái.

Mearradoallosuorggis máksá ealáhus buot kapasitehtaviiddidemiid ovddas ja máksá dasa lassin vel buvttadandivada jagi 2021 rájes. daid boađuid oasit biddjojuvvojit Mearradoallofondii mat dasto juhket boađuid viidáseappot gielddaide mat láhčet diliid ealáhusdoibmii

5.4 Nuppástuhttin ja ahtanuššan gáibida kapitála fidnema

Máŋgga čielggadusa earret eará Vearrolávdegotti (NOU 2014: 13), Buvttalašvuođakommišuvnna (NOU 2016: 3) ja Kapitálafidnenlávdegotti (NOU 2018: 5) orrot čájeheamen ahte kapitálamárkanat Norggas doibmet bures dábálaš diliid áigge. Ráđđehus lea gieskat máinnašan kapitálafidnema Finnmárkodieđáhusas 2021. Das boahtá ovdan ahte gánnáhahtti prošeavttat Norggas eanaš bures fidnejit ruhtadeami. Vaikke vel kapitálamárkan makroperspektiivvas orru bures doaibmamin, de soaitet gal gánnáhahttiprošeavttat mat eai gávnna ruhtadeami rivttes haddái.

Ráđđehus áigu ásahit ođđa investerenfoandda stáhtalaš ja priváhta kapitálain mii hálddašuvvo Davvi-Norggas, gč. Meld. St. 9 (2020–2021) Mennesker, muligheter og norske interesser i nord. Ulbmil lea buoridit kapitálafidnema ja buriid hálddašeaddjibirrasiid šattu davvin ja dat galget leat jurddašuvvon daid márkanosiide osiide main ohcaluvvo eanet kapitála go dat maid kapitálamárkan jo fállá. Ásaheami vuođđun leat vásáhusat siepmanfoanddain ja geahččat mat kapitálafidnenlávdegotti rávvagat leat dakkár foanddaid hárrái, gč. NOU 2018: 5. Jagi 2021 reviderejuvvon nationálabušeahtas evttoha ráđđehus ahte ođđa foanddas galgá leat unnimusat 400 milj. ruvnnu, ja ahte stáhta juolluda 50 proseantta rádjai dan supmis. Stáhta áigu bidjat kapitála fondii seammás go ja seamma eavttuiguin go priváhta mielinvesterejeaddjit ge. Evttohuvvo ahte Investinor oažžu bargamuššan almmuhit foandda hálddašeami ja dat galgá hálddašit eaiggátvuođa stáhta oasi. hálddašeaddji galgá ieš válljet mii galgá leat foandda báikin Davvi-Norggas.Go stáhta ruđat leat luvven seamma ollu priváhta kapitála, de áigu ráđđehus árvvoštallat lasihit stáhta oasi vel 200 milj. ruvnnuin.

Interreg Nord nammasaš EU-prográmma rámma siskkabealde čielggadit regiovnnat Davvi-Suomas, Davvi-Ruoŧas ja Davvi-Norggas oktasaš Arctic Investment Platform ásaheami. Eurohpálaš investerenbáŋku (EIB) lea okta ovttasbargoguimmiin dán prošeavttas. Ulbmil lea lasihit investerenkapitála vejolaš fidnema unna ja gaskageardán fitnodagaid várás regiovnnas, ja dasa maid gullá foandda-foanda-reaidun investerema várás regiovnnas. EIB eaktu buktit kapitála lea ahte davimus fylkkat ja leanat ásahit heivvolaš ovttasbargostruktuvrra. Nordlándda fylkkasuohkan ja Romssa ja Finnmárkku fylkkagielda leat mearridan searvat. Dat vuođđu sáhttá váikkuhit lasi kapitálafidnemii ovddidan dihtii ahtanuššanfitnodagaid, ja vel ovddidan dihtii hálddašanbirrasiid riikaoasis. Doaibmabidju ollista oamastan davvinorgalaš foandda buorre vuogi mielde. Davviguovlodieđáhusas lea ráđđehus addán čielga signála EIB:i, EU:i ja davviriikkalaš ránnjáriikkaide ahte Norga doarju fylkkagielddaid mearrádusaid ahte sii háliidit searvat árjjalaččat Arctic Investment Platform ásaheapmái.6

5.4.1 Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggi čujuha dasa ahte leat sierranas investerenfoandda ja siepmanfoandda, muhti ii ovttage fondii mii lea erenoamážit guoddevaš ealáhusovddideami várás álgoálbmotguovlluin. Danne oaivvilda Sámediggi ahte lea dárbu ásahit ođđa investerenfoandda mii fuolaha dan beroštumi.

Sámi servodagain lea dábálaččat hui uhccán kapitála, mii dagaha sámi ealáhusaide váddáseabbon fidnet investerejeddjiid ja kapitála investeremiidda. Sámediggi oaivvilda danin ahte foandda dárbu álgoálbmogiid várás lea erenoamáš stuoris. Foandda lea vejolaš ásahit máŋgga málle mielde, muhto Sámediggi deattuha ahte foanddain mihttu lea ovddidit ođasmuvvi ja guoddevaš ealáhusdoaimma ja innovašuvnnaid mat leat čadnon álgoálbmogiidda. Presiepman- ja siepmanfoanda sáhttá váldit stuorát riskkaid go earálágan ruhtadeapmi, ja sáhttá investeret árat muttuin dahje ovdalgo fitnodagas lea gálvojohtu, jus dihto eavttut leat. Sámediggi čujuha dasa ahte leat ásahuvvon ollu siepmanfoanddat main ulbmil lea veahkkin luvvehit eambbo guhkesáigásaš ja doarvái kapitála fitnodagaide mat devdet eavttuid mat leat foandda investerenmihtuin. Sámedikki oaidnu lea danne ahte lea dárbu ovddidit dakkár ealáhusfoandda mii heive sámi fitnodagaide. Sámedikki vásáhus lea ahte sámi fitnodagat gártet daid foanddaid ulbmiljoavkku olggobeallái. sámedikki mielas lea danne dárbu ovddidit ealáhusfoandda mii erenoamážit lea heivehuvvon sámi fitnodagaide.

Dakkár foanda, sámedikki árvvoštallama mielde, sáhtášii ruhtadit ja investeret fitnodagaide ja ealáhusdoaimmaide main leat vejolašvuođat. Sámediggái lea dehálaš ahte dakkár foandda ásaheamis lea álgoálbmotdimenšuvdna vuođus, ja vuođđonjuolggadusat, njuolggadusat ja ulbmiljoavku foandda várás lea dakkár vuolggasadji.

Sámediggi doarju ráđđehusa álgagadahkan ásahit ođđa investerenfoandda ja árjjalaččat searvat guktui foanddaid ásahanproseassaide, mii eahpitkeahttá sáhtášii buoridit Sámi ealáhusaid kapitálafidnema.

5.5 Heivehuvvon bargodivat addá ovdduid ealáhusaide

Heivehuvvon bargoaddidivat mearkkaša ahte máksomearit molsašuddet dan báikki ektui gos fitnodat lea. Máksomearit leat unnibut doaresbeliin go guovddáš guovlluin. Riika lea juhkkojuvvon čieža iešguđet bargoaddidivada avádahkan. Doaibmabidjoavádagas Davvi-Norggas lea bargoaddidivat 0 proseanta, 14,1 proseantta ektui mii lea olles máksomearri guovddáš guovlluin. Davvi-Norggas muđui lea 5,1 proseantta, earret Romssa gávpogis ja Bådådjos, gos lea 7,9 proseantta. 14 sámi gieldda leat doaibmabidjoavádagas, ja guđa sámi gielddas fas lea 5,1 proseanta, ja Snoases lea 6,4 proseantta.

Heivehuvvon bargoaddidivat lea nannoseamos guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoapmi Norggas. Heivehuvvon bargoaddidivat doaibmá dan láhkai ahte dat njuolgga geahpeda golu váldit olbmuid bargui doaresbeliin. Ortnet lea vuorddehahtti dannego dat lea automáhtalaččat geavahahtti buot fitnodagaide boaittobeale guovlluin, earret spiehkastagaid muhtun surggiin. Heivehuvvon bargoaddidivat doaibmá go dat oidá bargofámu geavaheami ovdal eará nákcafáktoriid geavaheami ovdamearkka dihtii mašiinnaid ja fievrridanbálvalusaid geavaheami, ja go oidá bargofámu geavaheami boaittobeliin ii ge guovddáš guovlluin. Divatgeahpedemiin lea maid vejolaš máksit buoret bálkká, ja dan láhkai sáhttá ruhtaveahkki doaibmat njulgestaga ásaidahttindoarjjan go olmmoš bargá ja ássá boaittobeliin.

Juolgenohta

1.

Innovašuvdnavuogádat lea regionála dahje nationála vuogádat mas leat fitnodagat ja ásahuslaš doaimmaheaddjit mat hutket oahppama, innovašuvnna ja máhtugilvima.

2.

Samisk kunnskapsgrunnlag (forskningsradet.no)

3.

Maid Dutkanráđđi dahká? (forskningsradet.no)

4.

Samisk kunnskapsgrunnlag (forskningsradet.no)

5.

Jagi 2019 rádjai hálddašuvvui RFF foandaregiovnnain, mas earret eará Davvi-Norga lei sierra foandaregiovdnan.

6.

Dieđ. St. 9 (2020–2021)

"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"