Meld. St. 37 (2020–2021)

Sámi giella, kultuvra ja servodateallin— Ealli sámi báikkálaš servodagaid ealáhusvuođđu

Sisdollui

6 Buorre lea eallit sámi guovlluin

6.1 Heivvolaš ássanviesuid fidnenvejolašvuohta

Álbmotovdáneapmi, geasuheaddji ássanbáikkit, viessohuksen ja viessohattit doibmet gittalagaid. Heivvolaš ássanviesuid fidnen lea dehálaš juohkehačča eallinkvalitehtii, ealáhuseallima ovdáneapmái ja vejolašvuhtii fállat buriid čálgobálvalusaid. Sámi guovllu regionála guorahallamis geassá Telemarksforsking ovdan viessohuksema ássanbáikki geasuheami oktan deháleamos fáktorin.1

Muhtun gielddain leat unna, eahpesihkkaris ja bisáneaddji ássanviessomárkanat. Uhccán ássanviesuid huksen dagaha ahte viesut eai ođasmahttojuvvo. Sámi guovlluin lea leamaš heajut viessohuksenleaktu go oppa riikkas muđui buot jagiid maŋŋá 2000. Sámi guovllus lea viessohuksenleaktu áigodagas 2010 –2019 leamaš gaskamearálaččat 2,5 viesu juohke 1000 ássi nammii.2 Dat lea mearkkašahtti unnit go riikkas muđui ja heajut go sulastahtti guovlluin. Jagi 2020 huksejuvvojedje 2,7 ođđa viesu juohke 1000 ássi nammii, ja vástideaddji lohku oppa riikkas lei 5,5. Deatnu lea áidna sámi gielddain mas viessohuksen lea leamaš stuorát go riikka gaskamearri maŋimus logi jagi. Gáŋgaviikkas ii huksejuvvon oktage viessu jagi 2009 ja jagi 2018 gaskkas, vaikke vel gielddas lea lassánan ássiid lohku.3

Go unnán ássanviesut leat de dat sáhttá mearridit ásaiduvvet go olbmot dakkár báikái dahje háliidit go ássit guhkit ássat báikkis. Heivvolaš ássanviesuid váilun lea okta máŋgga sivas dasa ahte rekrutteret olbmuid doaresbeale báikkiin. Deháleamos sivva heivvolaš ássanviesuid fidnet lea ahte viesut leat hárve vuovdimassii ja láigoheapmái regiovnnas, seammás go báikkálaš ássanviesut leat nu hálbbit ahte ii gánnát hukset ođđa viesuid.4

Viessobáŋkkus leat váikkuhangaskaoamit mat dorjot viessohuksema doaresbeliin ja sámi guovlluin. Viessobáŋkku lonenortnegiin okta mihttu lea doarjut viessohuksema doaresbeliin. Viessobáŋku sáhttá geahpedit lonendási gáibádusaid guovlluin god priváhta báŋkkut uhccán ruhtadit ođđa viesuid huksema. Álggahanloana dáfus lea vejolaš spiehkastit njuolggadusaid gáibádusain jus viessodilli hehtte vejolašvuođaid bisuhit bargodili dahje hehtte báikkálaš ealáhuseallima ovddideami. Viessobáŋkkus leat maid váikkuhangaskaoamit sihkkarastin dihtii heivvolaš ássanviesuid boarásmuvvi ássiide. Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta lea gohččon Viessobáŋkku fuolahit dan oahpásmahttit buorebut ahte guovlopolitihkalaš vuhtiiváldimiid geavaheapmi galgá doaibmat loanaid addimis, ja nannet dieđuid mo ortnet galgá doaibmat.

Dahkan dihtii sámi gielddaid eambbo geasuheaddjin, sáhttá leat dárbu háhkat lasi ássanviesuid ja eambbo máŋggalágan viesuid. Viessobáŋkku váikkuhangaskaoamit geavahuvvojit buoremusat ávkin go gielddain lea árjjalaš viessopolitihkka. Gielddain lea plánema bokte guovddáš rolla láhčit dilálašvuođaid dasa ahte lea vejolaš háhkat geasuheaddji ássanviesuid ja daid fidnen láhkai buot iežaset ássiide. Eambbo geasuheaddji báikkálaš servodagat loktejit viesuid árvvu ja nu dat soaittášii váikkuhit investerenmillii. Dasa gáibiduvvo ollislaš bargu, mas viessomárkana iešguđet osiid oktavuođa lea dárbu geahčadit. Dehálaš lea báikeovddideami čatnat oktii boarrásiid fuolahusa ja bargofámuid háhkama plánaide. Ovdamearkka dihtii leat boaittobeale gielddain oalle uhccán vuoras olbmot geat iežaset dáhtus fárrejit álkit fidnehahtti vissui ja dakkár vissui mii lea buorebut heivehuvvon vuorasvuhtii. Viesuid huksen vuoras olbmuide sáhttá lasihit viessofálaldaga eará ássiidjoavkkuide, ja lagas ovttasbargu gaskal ealáhuseallimiin ja huksejeddjiid sáhttá gávdnat buriid čovdosiid ja hutkat geasuheaddji ássanviessočohkiid.

Sámedikki mielas lea ássanvistečovdosat uhccán heivehuvvon dálkkádahkii ja temperatuvrraide davvin, ja vel vuordámušaide ahte dávjji deaividit roassodálkkit. Sámediggi oaivvilda ahte ássanviessopolitihkka ferte heivet daid ealáhusaide mat leat dábálaččat sámi guovlluin. Dasa lassin lea dehálaš ahte buolvvat ja bearrašat besset ássat lahkalagaid. Maiddái movttiidahttinortnegat nannen dihtii vejolašvuođa investeret almmolaš viesuide, nu go skuvllaide, mánáidgárddiide ja boarrásiidásahusaide, lea Sámedikki oainnu mielde dehálaččat servodatovdáneapmái sámi guovlluin.

Sámediggi čujuha dasa ahte guovlodemografiijalávdegoddi raporttastis NOU 2020: 15 Det handler om Norge lea čujuhan bures doaibmi viessomárkaniid dárbui boaittobeliin, gos viessohattit leat vuollegaččat ja viessohattit uhccán gorgŋot. Sámediggi doarju lávdegotti evttohusa viiddidit Viessobáŋkku ovddasvástádusa váikkuhit dasa ahte erohus gaskal huksengoluid ja márkanhatti/viessoárvvu ii šatta menddo stuoris. Jus nuorra viessohuksejeaddjit dahje -oastit sáhttet luohttit dasa ahte viessohuksen doaresbeliin ii mearkkaš ruđaid massima, de jáhkká Sámediggi ahte sisafárrejeddjiid lohku sáhttá lassánit ja dalle šattašii maiddái ásaiduvvan eambbo geasuheaddjin sámi guovlluin.

Sámediggi lea máŋgii čujuhan man mávssolaččat árjjalaš ássanviessopolitihkka ja heivehuvvon viessoruhtadanortnet leat. Sámediggi válddii ášši ovdan earret eará ráđđehusa barggu oktavuođas dieđáhusain Meld. St. 9 (2020–2021).

6.2 Kultur- ja astoáigefálaldagat

Govda ja máŋggabealat kulturfálaldat váikkuha báikkiid geasuheami lassáneapmái, ja dat lea dehálaš fáktor mii dagaha ahte searvevuođa dovddu, identitehta ja eallinkvalitehta vásáhus nanosmahttojuvvojit. Kultur- ja luondduvásáhusat leat mielde mearrideamen ássanbáikki válljema. Dasa lassin váikkuhit kultuvra ja hutkás ealáhusat sámi guovlluin árvoháhkamii ja dasto investeremiidda ja bargosajiide.

Sámediggi juolluda njuolla doarjagiid sullii 75 giellaguovddážii, kulturásahussii (museaide, teáhteriidda, festiválaide, filbmainstituhttii, girjelágádusaide jna.), ealáhusorganisašuvnnaide ja -ásahusaide mat leat 26 sajis/báikkis riikka miehtá. Buot dát ásahusat ja organisašuvnnat váikkuhit dasa ahte sámi dáidda, kultuvra, giella ja ealáhuseallin leat báikkálaččat ja leat dehálaččat loaktimii ja ássanmillii sámi guovllus. Giellaguovddážat váikkuhit dasa ahte olbmot besset oahpahallat sámegiela ja geavahit giela. Museaid váikkuhus muitala báikkálaš servodaga birra huksejit identitehta ja searvevuođadovddu. Teáhterat váikkuhit ovddidit giela, muitalandáidaga ja addet buriid kulturvásáhusaid. Festiválain gaskkustuvvo sámi juoigan ja musihkka ja doppe sáhttet olbmot deaivvadit ja hervvoštallat buriid birrasiin. Duodjeinstituhtta ja duodjeorganisašuvnnat veahkehit olbmuid oahppat duddjot ja goarrut alcceseaset gávtti. Buot dát ovdamearkkat ja vel eanet váikkuhit positiivvalaččat dasa ahte sámi báikegottit geasuhit, dat addet bargosajiid ja dat váikkuhit ealáhusaide sakka buriid oalgeváikkuhusaiguin. Vejolašvuohta ii leat eisege doarvái geavahuvvon go olmmoš jurddaša maid giella-, kultur- ja ealáhusásahusat/-organisašuvnnat livčče sáhttán váikkuhit bargosajiid lassáneapmái, ain eanet doaimmaide ja oalgeváikkuhusaide, ain eambbo sámiid loaktimii ja nanosmahttojuvvon identitehta- ja iešdovdui.

Sámi kultureallin lea searvválaš ja váikkuha riikaoasi riikkaidgaskasaš oainnusmahttimii ja profileremii. Davvi-Norgga kultursuorgi nanne riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ja hukse buriid ja rabas álbmogiid gaskasaš oktavuođaid Árktisis. Kultuvrralaš deaivvadanbáikkit ja neahttaarenat álgoálbmogiid várás leat guovdilat dán barggus. Álgoálbmotfestivála Riddu Riđđu, Guovdageainnu beassášmárkanat, Riikkaidgaskasaš Sámi Filbmainstituhtta (ISFI), ja Arctic International Film Fund, Davvi-Norgga riemut, Kulturfestivála Barents Spektakel Girkonjárggas, Sámi našunálateáhter Beaivváš ja Davvi-Norgga dáiddamusea leat ovdamearkkat ođđahutkás váikkuheddjiid riikkaidgaskasaš kulturovttasbargui, mas sámi kultuvra bures čalmmustahttojuvvo.

Ráđđehus háliida láhčit dilálašvuođaid dasa ahte kultuvra álggahuvvo ja buvttaduvvo, sihke astoáiggástalli dásis nuoraid ja vuoras olbmuid gaskkas ja alla riikkaidgaskasaš dásis fitnolaš ásahusain. Dat sáhttet leat juohkelágan kulturdovddahemiid gaskkusteapmi, unna festiválažiid ja lávddážiid rájes unnit báikegottiin gitta stuorát arenaide nu go museaide ja kulturviesuide gávpogiin ja regiovdnaguovssážiin. Ovdamearkan sáhttá leat Riddu Riđđu-festivála Olmmáivákkis mii lea Gáivuonas Romssas, mii lea ovdánan šaddat ođđa álgoálbmotjienaid kulturarenan. Festivála čohkke jahkásaččat ollu oasseváldiid geat besset vásihit sihke sámi ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotkultuvrra. Riddu Riđđu-festivála hukse daid báikkálaš nuoraid gelbbolašvuođa geat leat mielde plánemin ja čađaheamen festivála, ja dat addá oalgeváikkuhusaid ealáhusdoibmii ja váikkuha álgoálbmogiid jienaid nannemii. Oktiibuot váikkuha festivála oainnusmahttit Olmmáivákki ja Gáivuona geasuheaddji báikin.

Rádjaregiovnnaid gaskasaš kulturovttasbargu

Sámi álbmot lea njealji sierranas riikkas, ja danne lea rádjarasttideaddji ovttasbargu erenoamáš dehálaš. Sámi giella, kultuvra ja eallinvuohki eai dovdda riikarájáid. Danne lea sámi, rádjaregionála searvevuohta dehálaš sámi servodaga ovdáneapmái. Árbevirolaš sámi ealáhusain nu go duojis ja boazodoalus leat dál lagas oktavuođat ja ovttasbargu riikarájáid rastá. Dain guovlluin lea oktasaš máhttovuođđu ja árbevierut mat muhtumassii čuvvot giellaguovlluid. Sámiid historjjás álgoálbmogin leat ollu oktasaš sárgosat álgoálbmogiid historjjáin miehtá máilmmi. Álgoálbmogiid gaskasaš riikkaidgaskasaš ovttasbarggus lea vejolaš vásihit máilmmiviidosaš oktasaš hástalusaid. Ovttasbarggus čilget dat vejolašvuođat, hástalusat ja vásáhusaid mat iešguđet álgoálbmogiin leat.

Davvi fylkkagielddain lea guhkes áiggi vásáhusat bargat ovttas riikarájáid rastá. Riikkaidgaskasaš perspektiiva lea bures cieggan fylkkagielddaid servodatovddideaddji rolla doaimmaheapmái Riikkaidgaskasaš ovttasbargu, earret eará Interreg-prográmmaid bokte, váikkuha oktavuođaid ja luohttámuša huksemii riikarájáid rastá, gelbbolašvuođa fidnemii, gávppi ja bálvalusaid buoret fidnemii ja stuorát márkaniidda báikkálaš fitnodagaid várás.

Álgoálbmotovttasbargu riikarájáid rastá Árktisis lea dehálaš dáidaga ja kultuvrra, giela, ealáhusaid ja servodateallima viidásat ovddideapmái. Vásáhusaid lonohallan árbemáhtuid birra, dálkkádatrievdamiid birra ja luonddu ja birrasa gáhttema birra leat dan ovttasbarggu oasit. Dasa gullá maid gulahallan EU:in álgoálbmotáššiid birra.

6.3 Smávvagávpogat ja čoahkkebáikkit fállet bálvalusaid

Ráđđehusa áigumuš lea bisuhit Norgga ássanminstara váldosárgosiid. Lávdaduvvon ássan lea hui mávssolaš Norgii. Dat addá lagasvuođa ja vejolašvuođa geavahit mávssolaš luondduresurssaid, ja seailluha kultureanadaga miehtá riikka. Ii ba unnimusat ge lea viiddis ja vuorjjes ássan dehálaš čuoččuhan dihti Norgga sorjjasmeahttunvuođa ja beroštumiid, erenoamážit davvin.

Nana gávpogaččat ja čoahkkebáikkit leat dehálaš eaktun dasa ahte lea geasuheaddji ássat, eallit ja bargat miehtá riikka. Ráđđehus áigu bidjat ovdan strategiija gávpogaččaid ja regionála fápmoguovddážiid várás geassemánus 2021. Ulbmil strategiijain lea nannet Norgga gávpogaččaid ja stuorát čoahkkebáikkiid iežaset regiovnnaid fápmoguovddážin. Ráđđehus oaivvilda ahte geasuheaddji ja ovdánannávccalaš gávpogaččat mat ovttas barget iežaset birasguovlluiguin, leat guovlopolitihkalaš gievravuohta. Ráđđehus háliida dainna strategiijain vuosttildit ja dássidit guovddušteami.

Ráđđehus oaivvilda ahte smávvagávpogat ja čoahkkebáikkit váikkuhit buriid ássanbirrasiidda ja bures doaibmi almmolaš ja priváhta bálvalusaide maiddái sámi báikkálaš servodagain. Vuollegis áššehas-/geavaheaddjivuođđu ollu boaittobeale guovlluin dahká divrrasin doalahit muhtun almmolaš ja priváhta bálvalusain guovlluin. Nu šaddet smávvagávpogat ja čoahkkebáikkit dehálaš arenan ovdamearkka dihtii muosáhusaid ja fuolahusfálaldagaid várás.

Boksa 6.1 Deanušaldi – ovtta viesus gávpeguovddážii

Deanušaldi lea hálddahusguovddáš Deanu gielddas Finnmárkkus. Báiki lea Deanu oarjjabealde dan šaldi buohta mas lea seamma namma. Deanušaldi jagi 1964 rájes šaddan dadjat jo ii mastige dálá čoahkkebáikin mas leat eanet go 700 ássi, ja dál dat lea nana čoahkkebáiki mas lea govda bálvalusfálaldat. Čoahkkebáiki mii oktii lei dalá Deanu ja Buolbmága gielddaid gaskasaš kompromissa, lea dál ovdánan oalle stuorra gávpeguovddážin gielddas mas lea stuorra eanaviidodat.1 Báikkis lea sámi mánáidgárdi, kulturskuvla sámi mánáidteáhteriin ja sierra sámeskuvla. Das leat máŋga gávppi ja guossohanbáikki, ja vel ráđđeviessu. Sis Finnmárkku diggegottis maid lea Deanušaldi čujuhussan. Almmolaš ja priváhta bálvalusfálaldat lea dehálaš viiddis birasguovlluin/maiddái birasguovlogielddain. Ođđa Deanušaldi rahpamiin čakčamánus 2020, sáhttá vejolaš gálvofievrrideapmi veahkkin váikkuhit dasa ahte Deanu doaibma gávpeguovddážin nannejuvvo.

1 Eriksen, F. (2012)

Boksa 6.2 Snåase – lullisámi oaivegávpot

Snåase lea čoahkkebáiki Trøndelágas ja Snåase suohkana hálddahusguovddáš. Suohkanis leat badjelaš 670 ássi. Snåase lea lullisámegiela guovddášguovlu ja adnojuvvo lullisámi oaivegávpogin. Suohkan lea Trøndelága nubbi stuorámus eanaviidodaga dáfus. Vaikke Snåase lea oalle unna čoahkkebáikkáš, de lea doppe rikkis kulturfálaldat. Sis lea dovddus musihkka- ja valáštallaneallin ja bargu seailluhit lullisámegiela. Suohkanis lea lullisámi mánáidgárdi ja lullisámi skuvla internáhtain, nu ahte eará suohkaniid oahppit sáhtte skuvlajagi doppe orrut. Suohkanis leat máŋga sámi ásahusa ovdamearkka dihtii Saemien Sijte, mii lea nationála musea lullisámi historjjá ja kultuvrra várás. Snåase áŋgiruššá hirbmadit ealáhuseallima ovddidemiin ja das lea árjjalaš ealáhussearvi ja bargá viššalit ovttas eará suohkaniiguin Innherad:s. Snåases lea sierra gielddalaš ealáhusfoanda, sierra fápmofoanda ja vejolašvuohta geavahit regionála ovddidanfoandda mii lea Siskkit Namdala várás, mii geavahuvvo veahkehit easkka álggaheddjiid ja fitnodagaid doarjagiiguin ovddidanprošeavttaid oktavuođas.

6.4 Gáiddusbargama láhčin addá gealbobargosajiid

Ráđđehus atná dehálažžan geavahit vejolašvuođaid mat leat teknologalaš ovddideamis. Digitaliseren geahpeda hehttejeaddji guhkes gaskkaid boaittobeliin, ja addá vejolašvuođaid čađahit njuovžileabbo čovdosiid. Digitála čovdosat rahpet dakkár vejolašvuođaid ahte lea vejolaš čađahit bargamušaid eará báikkis go bargoaddi fysalaš kantuvrras. Stáhta rahpá dál vejolašvuođaid dasa ahte bargit sáhttet čađahit bargguid digitálalaččat miehtá riikka. Dat lasiha daid vejolašvuođaid ahte eanebut sáhttet oažžut barggu riikka eará osiin go doppe gos sii ásset. Sihke priváhta fitnodagat ja almmolaš eiseválddit sáhttet veahkkin láhčit diliid báikkálaš infrastruktuvrra geavaheapmái ja báikkálaš infrastruktuvrra geavahit ávkin. Dakkár teknologiija sáhttá fállat buriid čovdosiid gáiddusbargui earret eará go bargit sáhttet searvat bargosearvevuhtii.

Bargomárkaniin main sámi servodagat leat mielde, leat uhccán gealbobargosajit. Danne lea dábálaš ahte dakkár guovlluin fárrejit olggos dakkár olbmot geain lea alit oahppa. Dakkár olbmot geat fárrejit guvlui, dávjá leat maid bearašlahtut, ja dalle dárbbašuvvo bargu guovtti olbmui. Gáiddusbarggu vejolašvuohta váikkuha dan vejolašvuhtii ahte lea vejolaš váldit mielde barggu go olmmoš fárre nu ahte lea vejolaš váldit barggu mielde go fárre, ja dalle lea álkit fárret. Máŋga gieldda leat maid oktiiordnen virgealmmuhusaid, ja nu lea álkit gávdnat gullevaš barggu eanebuidda.

Go mielbargit stáhtalaš doaimmahusain sáhttet bargat miehtá riikka ja orrut eará sajis go doppe gos doaimmahus lea, de šaddá stáhtalaš bargoeallin njuovžileabbo, ja dat váikkuha dasa ahte fágagealbu sáhttá bisuhuvvot ja nannejuvvot doaresbeliin. Ealáhuseallin lea guhká geavahan ortnegiid main lea stuorra friddjavuohta bargobáikki válljet, ja dat addá sihke buoret vejolašvuođaid rekrutteret bargofámu miehtá riikka ja hehttet ahte bargit heitet fitnodagas fárrema geažil ja ássanbáikki molsuma geažil. Ealáhus- ja guolástusdepartemeanta lea dán giđa almmuhan guokte virggi bargobáikki friddja válljenvejolašvuođain. Máŋgga stáhtalaš etáhtas, nu go Stáhta geaidnodoaimmahagas ja Biebmobearráigeahčus, leat ovddiduvvon iešguđetlágan ortnegat gáiddusbarggu várás. Ráđđehus áigu kártet báikái čadnojuvvon doaimmaid direktoráhtain ja eará stáhtalaš hálddašanorgánain árvvoštallan dihtii vejolašvuođaid sirdit dakkár doaimmaid unnit gávpogiidda ja čoahkkebáikkiide, ja vel árvvoštallan dihtii lassegoluid ja eará čuovvumušaid dakkár doaimmaid sirdima oktavuođas.

Vásáhusat pandemiijas čájehit ahte ollu bargamušaid lea vejolaš čoavdit beaktilis gáiddusbargguin, muhto ollugat leat maid vásihan hástalusaid ja gáržžidusaid ruovttukantuvrra ollu geavahemiin maŋimus jagi. Stuorát vejolašvuođat bargat miehtá riikka berre danne ovttastit nu ahte ovddiduvvojit vejolašvuođat gullat bargosearvevuhtii. Dat lea dehálaš sihke danne ahte sáhttá deaivat bargoguimmiid ja fuolahit iežas dárbbu gullat gealbobirrasii. ráđđehus háliida láhčit diliid nu ahte stáhtabargit sáhttet gullat báikkálaš kantuvrasearvevuođaide main leat eará ge stáhtabargit dahje priváhta doaimmaheaddjit nu go báikkálaš easkka álggaheaddjit dahje fitnodagažat. Juohke bargoaddi mearrida galgá go iežas fitnodagas láhččojuvvot dakkár oktasaš kánturlanjaide.

Dakkár stáhtalaš infrastruktuvra go stáhtalaš etáhtakantuvrraid ja Stáhtahálddašeaddji lanjaid sáhttá maid heivet fállat báikkálaš bargosearvevuođaide. Ráđđehus áigu kártet dárbbu kánturbirrasiidda dannego dilit láhččojuvvojit gáiddusbargui. Dakkár dárbbut galget nu guhkás go lea vejolaš gokčojuvvot dain lanjain mat leat. Ráđđehus oaivvilda viidáseappot ahte lea stuorra vejolašvuođat láhčit fysalaš oktasaščovdosiid ja kántursearvevuođaid doaibmi visttiin, ealáhusgárddiin ja máhttopárkkain, deaivvadansadjin maiddái studeanttaide geat geavahit ávkin heivehahtti oahpahusfálaldagaid gáiddusoahpahusa bokte, gč. kap. 8.1.

Ráđđehus ávžžuha gielddaid ja fylkkagielddaid kártet ja, ovttas priváhta ealáhuseallimiin, váldit atnui báikkálaš vuođđostruktuvrra báikkálaš bargosearvevuođaide mat leat easkka álggaheddjiid ja gáiddusbargiid várás. Seammás ávžžuha ráđđehus gielddaid, ovttas gullevaš doaimmaheddjiiguin, láhčit diliid kantuvrasearvevuođaide mat leat stáhtabargiid várás. Ráđđehus áigu maid árvvoštallat dárkileappot mo eambbo systemáhtalaččat sáhtášii láhčit dakkár infrastruktuvrra mii sáhtášii gáiddusbargguin čohkket sihke studeanttaid ja priváhta ja almmolaš suorggi bargiid.

Boksa 6.3 Sámediggi – lávdaduvvon doaimmahat

Sámedikkis lea ásaheami rájes jagi 1989 leamaš lávdaduvvon organisašuvdna máŋgga kánturbáikkiin riikka miehtá. Sámedikkis leat dál kantuvrrat ovcci báikkis. Sámediggái lea lávdaduvvon organiseren leamaš buorre čoavddus mii lea dasa váikkuhan ahte organisašuvdna lea sáhttán rekrutteret mielbargiid miehtá sámi guovllu. Sámedikki leahkin máŋgga sámi báikegottis lea maid váikkuhan lagasvuhtii sámi álbmogii ja buori oktavuhtii sámiiguin riikka miehtá. sámedikki kantuvrrat leat leamaš áibbas dehálaččat dasa ahte unnit sámi báikkálaš servodagat nu go Áiluokta Hápmira suohkanis, Olmmáivággi Gáivuonas, Vuonnabahta Unjárgga gielddas ja Snåase suohkanis leat vásihan buori ovdáneami. Sámedikki kantuvrrat leat leamaš ja leat ain seamma sajis go sámi kulturásahusat mat leat addán eanet gealbobargosajiid seamma báikkálaš servodahkii. dat lea fas addán nuoraide geat leat ásaiduvvanmuttus ja geain lea alit oahppu, vejolašvuođa fidnet barggu seamma sajis.

6.5 Persovdnavástesaš váikkuhangaskaoamit

Ráđđehus bisuha Finnmárkku ja Davvi-Romssa doaibmabidjoavádaga, gč. Meld. St. 9 (2020–2021). Doaibmabidjoavádat Finnmárkku ja Davvi-Romssa várás ásahuvvui guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoapmin jagi 1990 olmmošlogu ja ealáhuseallima negatiiva ovdáneami geažil 1980-logu loahpageahčen. Finnmárkku ja Davvi-Romssa doaibmabidjoavádagas lea bargoaddidivada sihkkun deháleamos váikkuhangaskaoapmi. Dasa lassin lea geahpeduvvon persovdnavearru (3,5 proseantta vuolit go riikkas muđui), dállodoaluid ja almmolaš hálddašeami elfámu ovddas ii leat dárbu máksit divada, ja oahppoloana geahpedeapmi. Olbmot geat leat ássan ja bargan doaibmabidjoavádagas guoktenuppelot mánu oktanaga, sáhttet oažžut sihkkojuvvot logi proseantta rádjai oahppoloanas juohke jagi, gitta 25 000 ruvnnu rádjai jahkái. Dan lassin boahtá oahppoloana jahkásaš geahpádus gelbbolaš vuođđoskuvlaoahpaheddjiide geat barget doaibmabidjoavádagas. Ortnegat dahke jagi 2019 4,1 mrd. ruvnnu. Árvvoštallan jagi 2012 čájeha ahte erenoamáš persovdnavástesaš doaibmabijut váikkuhit fárremii avádahkii. (Angell m.fl. 2012).

Juolgenohta

1.

Regional analyse Samisk område 2019.

2.

Telemarksforsking, Regional analyse.

3.

Telemarksforsking: Regional analyse

4.

Gyene, M. m.fl. (2020)

"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"