Skeaŋkananodasa njuolggadusat Norgga dávvirvuorkkáide

Mearriduvvon Kulturdepartemeanttas 10.02.2014, ja ođastuvvon 18.02.2015.

1. Skeaŋkananodasa eavttut

Ruhtaskeaŋkat norgga dávvirvuorkkáide dagahit stáhta maiddái juolluda skeaŋkananodasa  skeaŋkavuostáiváldái dábálaččat 25 proseanta* skeaŋkasupmi sturrodagas go

a) skeaŋka dahje skeaŋkkaid sturrodat unnimusat lea 100 000 ruvnno.

b) addi lea juogo okta dahje máŋgga olbmo dahje eará priváhta riektesubjeakta mii oalát dahje belohahkii fátmmasta priváhtaoamastuvvon fitnodaga**.

c) skeaŋkavuostáiváldi lea dávvirvuorká mii gullá Kulturráđi museastatistihkkii dahje ollašuhttá eavttuid dohkkehuvvot dán statistihkkii.

d) skeaŋka lea máksojuvvon maŋŋil go skeaŋkanannenortnet bođii fápmui 01.01.2014.

e) skeaŋka ulbmil lea nannet dávvirvuorkká doaimma dávvirvuorkká ulbmiliid ja plánaid mielde.

f) ahte lea čállojuvvon soahpamuš skeaŋka oktavuođas, vrd. vuollelis 4. čuoggá mielde.

g) skeaŋka ii eaktut dihto bálkkašumiid dahje ahte lea geasusvuoigaduvvon gollu skeaŋkaaddái, vrd. vearrolága § 6-1, ja daid njuolggadusaid 4 d čuoggás).

h) skeaŋkaoažžu ohca Kulturdepartemeanttas lassidoarjaga skeaŋkameari ektui 4. čuoggá gáibádusaid vuođul.

* Dábálaččat ii juolluduvvo skeaŋkananodas guhkkelii go 2,5 milj. ruvnno rádjai go lea skeaŋka dahje skeaŋkkat seamma addis seamma vuostáváldái seamma jagis, vai sihkkarastit ahte rámmajuolludeapmi boahtá ávkin eanas dávvirvuorkkáide ja skeaŋkaaddiide

** Doarjja addiin mat leat mielde oamasteames dahje leat njuolga ekonomalaš beroštumit dan ásahusas masa skeaŋka addojuvvo, de doarjja dán oktavuođas ii dohkkehuvvo  skeaŋkan.

2. Movt galgá skeaŋkananodas adnot

Skeaŋkananodas hálddašuvvo galgá hálddašuvvot dorvvolaččat ja dohkálaččat. Skeaŋkananodas galgá adnot doaimmaide mat nannejit dávvirvuorkká doaimma dávvirvuorkká mihttomeari ja plánaid mielde. Skeaŋka ja skeaŋkananodasa ii dárbbaš adnit seamma doibmii.

3. Skeaŋkananodasa hálddašeapmi

Kulturdepartemeanta dat hálddaša skeaŋkananodasortnega.

4. Gáibádusat ohcamuššii

Lea skeaŋkaoažžu (dávvirvuorká) mii galgá ohcat skeaŋkananodasa Kulturdepartemeanttas ja galgá duođaštit ahte skeaŋkananodasa eavttut leat ollašuhttojuvvon, vrd. čuoggá 1.

Ohcamuša galgá dávvirvuorkká bajimus hoavda vuolláičállit ja ohcamuš galgá sisttisdoallat:

a) Skeaŋkavuostáiváldi nama, boastačujuhusa, šleađgaboastačujuhusa, organisašuvdna- ja kontonummara

b) Skeaŋkaaddi nama ja čujuhusa, ja vejolaš organisašuvdnanummara

c) Duođaštusa ahte skeaŋka lea máksojuvvon skeaŋkavuostáiváldái

d) Čilget skeaŋkasupmi sturrodaga man ovddas ohccojuvvo skeaŋkananodas*

e) oanehis čilgehus movt skeaŋkananodas galgá adnot jus dat ii adno eará ulbmilii go skeaŋka

f) kopiija čálalaš soahpamušas gaskal skeaŋkaaddi ja skeaŋkavuostáváldi mas boahtá ovdan

  • masa skeaŋka galgá adnot
  • skeaŋka sturrodat
  • eará bealit main lea mearkkahus

* Jus skeaŋkkas lea okta oassi man ovddas addi ii oaččo buhtadasa ja nubbe oassi masa leat čadnojuvvon buhtadasas (omd. haddevuoládus sisbeassanbileahtain dávvirvuorkái, dihto vuovdalandoaibmabijut,jna.), skeaŋkananodasa meroštallamis dan oasi vuođul masa ii leat čadnojuvvon buhtadas. Dákkár oktavuođain de váldit vuođu dan juogadeamis mii almmuhuvvo ohcamušas, vaikko ii leat daddjon ahte dat adno vuođđun.

5. Áššemeannudeapmi ja máksámuš

Jus skeaŋkananodasa eavttut leat ollašuhttojuvvon, juohká Kulturdepartemeanta skeaŋkananodasa ja almmuha rapporterengáibádusaid.

Kulturdepartemeanta máksá skeaŋkananodasa vuostáiváldi báŋkokontui. Jus ii leat doarvái ruhta máksit buot skeaŋkananodasaid dan bušeahttajagis go ožžo ohcamušaid, de ohcamušat vuoruhuvvojit dan ortnetvuoru mielde go dievaslaš ohcamuš joavddai. Reasta máksámušat sirdojuvvojit čuovvovaš bušeahttajahkái seamma vuoruhemiin. Kulturdepartemeanta sáhttá muddet nanodasproseanta skeaŋkananodasain  čuovvovaš jagiin, mudden sáhttá maiddái fátmmastit vejolaš máksámušat ráidoortnega mielde. Jus ortnet heaittihuvvo, de eai máksojuvvo dat máksámušat mat eai leat vel čađahuvvon.

6. Raporttat, dárkkisteapmi ja bearráigeahčču

Vuostáiváldi galgá farggamusat dieđihit Kulturdepartementii rievdadusaid mat sáhttát dagahit ahte 1. Ja 2. Čuoggá eavttut eai šat ollašuhttojuvvo.

Vuostáiváldi galgá válddahallat ahte skeaŋkkat ja skeaŋkananodasat hálddašuvvojit dáid njuolggadusaid mielde. Dávvirvuorkkát mat ožžot bistevaš doaibmadoarjaga Kulturdepartemeanttas de galget sihke skeaŋkkat ja skeaŋkananodasat aiddostahttojuvvot jahkerehketdoalus ja válddahallot ásahusa jahkedieđáhusas. Eará skeaŋkananodasa vuostáiváldit galget dáid dieđuid doaimmahit Kulturdepartementii, departemeanta gustovaš njuolggadusaid vuođul, nu movt dat almmuhuvvojedje juogadeami oktavuođas. Go skeaŋkananodasdoarjja lea kr 200 000 dahje stuorit de dábálaš gáibiduvvo ahte rehketdoallu lea dárkkistuvvon.

Kulturdepartemeanta sáhttá viežžat vuollásaš rehketdoallodieđuid vuostáiváldis vai sáhttet bearráigeahččat ahte skeaŋka ja skeaŋkananodas lea adnon1. ja 2. čuoggáid  ektui.

7. Máksinmáhcahangáibádus

Kulturdepartemeanta sáhttá gáibidit skeaŋkananodasa ollásit dahje belohahkii máhcahuvvot jus juogadeami eavttut  dahje skeaŋka atnu 1. ja 2. čuoggá gáibádusat dahje 6. čuoggá gáibádusat eai leat ollašuhttojuvvon. Dás fuomášuhttit ahte jus doarjjaoažžu lea ožžon doarjaga boasttudieđuid vuođul, de sáhttá fáhtehallot ráŋggáštuslága §§ 270-271.

8. Váidinvejolašvuohta

Kulturdepartemeanta mearrádusa sáhttá váidalit Gonagassii stáhtaráđis.

9. Fápmuiboahtin

Dát dárkkistuvvon njuolggadusat leat gustovačča 01.01.2015 rájes.