St.dieđ. nr. 44 (2004-2005)

Sámedikki doaibma 2004

Sisdollui

2 Sámediggi bargoaddin

Dásseárvu

Válddahallan dás lea dásseárvvu čoahkkáigeassu Sámedikkis bargoaddin, geahča dásseárvolága § 1a. Válddahallangeatnegasvuohta ja aktivitehtageatnegasvuohta eiseváldin lea váldojuvvon mielde dain iešguđet kapihttaliin.

Duohta dili birra čilgehus

Tabealla 2.1 Nissonolbmuid ja almmáiolbmuid juogadus Sámedikkis

  2000 2001 2002 2003 2004
Almmáiolbmot 34,7 33,7 32,7 30,6 31,9
Nissonolbmot 65,3 66,3 67,3 69,4 68,1
100 100 100 100 100

Ovdáneapmi jagi 2000 rájes jagi 2004 rádjai čájeha ahte Sámediggi beste eanet nissonolbmuid go almmáiolbmuid. Lunddolaččat čuovvu ahte maiddái oahpahusoktavuođas váldet eanet nissonolbmot go almmáiolbmot oahpu, erenoamážit sámi guovlluin. Sámedikkis leat čieža fágaossodaga. Orru dego ossodagat barget dan ala ahte dásset sohkabealerohusaid siskkáldasat ossodagain. Servodatossodat ja Giellaossodat gos ovdal ledje čielgaset eanet nissonolbmot go almmáiolbmot ožžot eanet albmáid, ja orru ahte almmáiolmmoš rikkis ossodagat bestejit nissonolbmuid. Girjerádjo- ja diehtojuohkinossodagas ja Oahpahusossodagas leat ain eanet go 80 % nissonolbmot.

Govus 2.1 

Govus 2.1

Sámedikki jođiheaddjijoavkkus, direktevrra ja ossodatdirektevrraid gaskkas leat 6 nissonolbmo ja 2 almmáiolbmo. Dás lea 75 % nissonoassi. Viiddiduvvon jođiheaddjijoavkkus, bajimušjođiheaddjijoavkkus ja vuolitdirektevrraid gaskkas leat 9 nissonolbmo ja 7 almmáiolbmo, ja nissonoassi lea 56 %. Govus vuolábealde čájeha juohkáseami virgedásis.

Tabealla 2.2 

Virgenamahus N N % A A % Buohkanassii Buohkanas. %
Konsuleanta 10 12,7 % 3 8,1 % 13 11,2 %
Vuosttaškonsuleanta 30 38,0 % 13 35,1 % 43 37,1 %
Ráđđeaddi 15 19,0 % 10 27,0 % 25 21,6 %
Vuolitdirektevra 3 3,8 % 6 16,2 % 9 7,8 %

Vuolábeale tabealla čájeha nissonolbmuid oasi ollislaš nissonlogus Sámedikkis, ja almmáiolbmuid oasi ollislaš dievdologus Sámedikkis, dain virgedásiin main leat eanemus bargit.

Go dán árvvoštallá, de orru leamen nu ahte almmáiolbmot ohcet alit virggiiide go dan maid nissonolbmot dahket almmáiolbmot ohcet karriára ja nissonolbmot fas ohcet áššemeannudanvirggiide ja bissot doppe.

Sámedikki mihttomearrin báikkálaš bálkášiehtadallamiin lea unnidit vejolaš bonjuvuođaid nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskkas mii guoská bálkái ovttalágan barggu ovddas. Bálkápolitihkka lea áiggi mielde leamaš nu ahte nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskkas jođiheaddjijoavkkus lea leamaš ovttalágan bálká. Dás lea virgedássi leamaš mearrideaddjin.

Mii guoská boahtte dássái mas leat ráđđeaddit ja vuosttaskonsuleanttat, de lea almmáiolbmuin gaskamearálaččat buoret bálká go nissonolbmuin. Maŋŋá dán jagáš báikkálaš bálkášiehtadallamiid lea erohus nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskkas ráđđeaddidásis sturron veaháš ovdamunnin almmáiolbmuide, muhto vuosttaskonsuleantadásis leat nissonolbmot meattildan sin almmáiolmmoš bargoskihpáriid.

Govus 2.2 

Govus 2.2

Buot rabas virggit galget prinsihpas almmuhuvvot olgguldasat. Maŋimuš njealji jagis leat jođiheaddjijoavkkus veaháš molsašuvvan olbmot. Dáláš direktevra bestejuvvui siskkáldasat, ja golmmas čieža ossodatdirektevrra gaskkas leat bestejuvvon olggobealde, sin gaskkas lea okta nissonolmmoš ja guokte almmáiolbmo.

Mii guoská bargoáigái, oasseáigeoassái ja badjeláigebarggu viidodahkii nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskkas, de eai leat Sámedikkis vel ge doarvái buorit registrerenortnegat maid bokte vuđolaččat árvvoštallat dáid beliid. Bargu lea álggahuvvon oažžut dáid sadjái, nu ahte doaivumis dat šaddá boahtte jagi rájes. Govus vuolábealde čájeha buohccinjávkama jagis 2004.

Sámedikkis maid lea nugo eará ge almmolaš sektuvrrain ahte nissonolbmot jávket eanet go almmáiolbmot buozalmasvuođa geažil. Go buohtastahttá buohccinjávkama 2003:in, de lea dat gaskamearálaččat njiedjan 1,4 proseanttain nissonolbmuid ektui ja 4,9 proseanttain almmáiolbmuid ektui. Positiivvalaš ovdáneapmi boahtá das go guhkesáiggebuozalmasvuođa jávkan lea geahppánan sihke nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskkas. Go buohtastahttá Sámedikki riikagaskameriin, de lea das unnán jávkan buozalmasvuođa geažil. Riikadásis lea buozalmasvuođa geažil jávkan njiedjan 8,1 proseanttas 6,5 prosentii 3. kvartála 2003 rájes 3. kvartála rádjai 2004:s. Almmáiolbmuid gaskkas njiejai buozalmasvuođa geažil jávkan 6,9 proseanttas 5,4 prosentii ja nissonolbmuid gaskkas 9,7 proseanttas 7,8 prosentii 3. kvartála 2003 rájes 3. kvartála rádjai 2004:s.

Mii guoská jávkamii mánáid buozalmasvuođa geažil, de leat Sámedikkis nissonolbmot ja almmáiolbmot dássálaga dás, proseantaoassi nissoniin lea 0,8 % ja almmáiolbmuin fas 0,7 %. 2004:s eai leat Sámedikki bargit geat leat almmáiolbmot geavahan ovdamorašpermišuvdnaortnega. Nissonolbmuid gaskkas dát lei 2,5 % gaskamearálaččat. Eará permišuvnnain lea (čálgo, oahppo, jna) gaskamearri 2,7 % nissoniid gaskkas ja 2,4 % albmáid gaskkas.

Doaibmageatnegasvuohta

Sámediggi lea álggahan barggu dásseárvostrategiijaplánain hálddahuslaš dásis. Ulbmilin lea vuogádatlaččat bargat dásseárvvu ovddidemiin nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskkas Sámedikkis ja buktit oidnosii dásseárvobarggu ovddasvástáduslinjáid.

Guokte strategiija leat deattuhuvvon; Dásseárvvu ovttaiduhttin bargiid- ja bálkápolitihka bargui, ja dásseárvvu deattuheapmi doaibmaovddideamis mii lea jođus, geahča čuovvovaš kapihttala ođđa organiserema birra. Dasto leat válljejuvvon golbma strategalaš suorggi; doaimma bargiidpolitihkka, bálkápolitihkka ja stivrendialoga.

Sámediggi meannuda bargiidnjuolggadusaid guovvamánu 2005 dievasčoahkkimis. Bargiidpolitihka ulbmilin lea; «Sámediggi áigu bargat dan ala ahte nissonolbmot ja almmáiolbmot ožžot ovttalágan vejolašvuođaid bargosajis. Sámediggi galgá gozihit dásseárvoperspektiivva virgádemiin, bálkkáin, virggis ovdánemiin ja oahpahusas. Sámediggi háliida dássedis ahke- ja sohkabealčoahkádusa, ja dasto láhčit dilálašvuođaid nu ahte olbmot geain lea fuotnánan doaibmavejolašvuohta sáhttet bestejuvvot Sámediggái.»

Bálkápolitihkka galgá leat ovttaidahttojuvvon oassi bargiidpolitihkas. Vai dát galgá doaibmat, de áigu Sámediggi geavahišgoahtit bálká- ja bargiidpolitihkalaš veahkkeneavvuid nugo dásseárvodoaibmabijuid, virge- ja persovdnaárvvoštallanvuogádagaid, besten- ja oahpástuvvandoaibmabijuid, bálká- ja bargiidpolitihkalaš plánaid, gelbbolašvuođaplánaid, oahpahusplánaid, maiddái sámegiela geavaheami Sámedikkis, karrieraovddidanplánaid, mielbargiságastallamiid, jođiheaddjiovddideami ja seniorapolitihkalaš doaibmabijuid.

Stivrendialogas lea Sámediggi geavahišgoahtán Dássidis ulbmilstivrema stivrenreaidun. Málles deattuhuvvo guhkes áiggi višuvnnaid, čielga mihttomeriid ja bohtosiid vuogádatlaččat mihtideami dárbu. Reaidu muitala mat leat ulbmilat, strategiijat, doaibmabijut ja vuoruheamit ja geas lea ovddasvástádus juksat daid mihttomeriid mat leat biddjojuvvon. Golbma kritihkalaš sukseassafaktorra leat meroštallojuvvon Balansehåndbokas mat njuolga čadnojuvvojit bálká- ja bargiidpolitihkkii. Dat leat ulbmillaš ja einnostuvvi bargiid- ja bálkápolitihkka, viššalis ja gelbbolaš mielbargit ja buorre siskkáldas diehtojuohkin ja gulahallan.

Bargu strategiijaplánain viidáseappot lea oažžut sadjái doaibmabijuid iešguđet strategalaš surggiide ja daid čuovvoleapmi.

Dearvvašvuohta, biras ja sihkarvuohta

Sámediggi bargosadjin galgá geasuhit nu ahte bargiin lea beroštupmi geavahit áiggi ja návccaid ovdánahttit doaimma. Doaibma galgá oktilaččat áŋgiruššat dainna ahte eastadit lihkohisvuođaid, dearvvašvuođa- ja birasvahágiid, ja bargat dan ala ahte ovttaskas bargit buorebut loktet bargosajis.

Dearvvašvuođa-, biras- ja sihkarvuođabargu (DBS) lea bajás vuoruhuvvon jagi 2003 nuppi jahkebeali rájes. Bargguin mii dalle álggahuvvui jotkojuvvui 2004:s. Kárten jearahallaniskama hámis ja galledeapmi iešguđet kantursajiin 2003:s bijai buori vuođu bargui viidáseappot guoskevaš osiiguin miehtá 2004. Oktasaš elektrovnnalaš DBS-giehtagirji Sámediggái ráhkaduvvui ja dohkkehuvvui 2004:s. Dat bođii ovddeš DBS-giehtagirjjiid ja rutiinnaid sadjái oktasaš rutiinnaiguin ja doaimma organiseremiin.

Sámedikkis leat 2000 rájes leamaš oktavuohtašiehtadusat iešguđet fitnodatdearvvašvuođabálvalusa ásahusaiguin. 2003:s álggahuvvui bargu oktavuohtašiehtadusain dakkár fitnodatdearvvašvuođabálvalusfitnodagain mii sáhtii fállat bálvalusaid buot guđa kanturbáikái. 2004:s šiehtadalai Sámediggi dainna fitnodagain mii sáhtii duhtadit min gáibádusaid, ja oktavuohtašiehtadus vuolláičállojuvvui jagi loahpageahčen ja gusto áigodahkii 01.01. – 31.12.2005.

Bargobiraslávdegoddi (BBL) lea ásahuvvon. Oktasaš suodjalanáittardeaddji bargu lea álggahuvvon. Sámedikkis leat 6 suodjalanáittardeaddji geat doibmet iežaset kanturbáikkis váldosuodjalanáittardeaddjiin ovttasráđiid guhte koordinere buot. 40 diibmosaš vuođđokursa dearvvašvuohta, biras ja sihkarvuohta fáttáiguin lea dollojuvvon jođiheaddjiide, BBL:ii, suodjalanáittardeaddjiide ja bargiide geat barget erenoamážit dearvvašvuođain, birrasiin ja sihkarvuođain.

Sámediggi searvvai golggotmánu 1. b. 2003 nu gohčoduvvon «Inkluderende Arbeidsliv» (čáhkkilis bargoeallin) doibmii. 2004:s nannejuvvui ovttasbargu Oadjoetáhta Bargoeallinguovddážiin ja dieđut Čáhkkilis Bargoeallima birra leat gaskkustuvvon vuogádahkii. Bargu buohccinjávkama čuovvolemiin Win-fra vehkiin lea čađahuvvon, muhto lea báhcán veaháš buoridanbargu maid ferte dahkat.

Sámediggái lea eastadeaddji DBS-bargu deaŧalaš. Okta doaibmabidju lea AKAN-lávdegotti ásaheapmi ja dan lávdegotti oažžut bargui. Dasto lea Sámedikkis viiddis suodjalan- ja dearvvašvuođabargu maid fitnodatdearvvašvuohtabálvalus lea álggahan. Buohccinjávkama statistihka ain buorideapmi ja čovdosat dán ektui ovttasráđiid oadjoetáhtain lea okta paramehteriin kártemis ja analyseremis. Dás livččii ávki eastadanbargui dearvvašvuođa, birrasa ja sihkarvuođa oktavuođas Sámedikkis ollu jagiid ovddosguvlui.

Sámegiela ja kulturáddejumi mii galgá leat bures gozihuvvon dearvvašsvuođa- ja sosiálafálaldagain sámi servodaga váste, galggašii sáhttit fakkastit DBS-bargui maiddái sámi ásahusain.

Ođđa organiseren

Maŋimuš organisašuvdnarievdadeapmi hálddahusas dahkkojuvvui 2000:s. Dalle go máŋga sámi ásahusa biddjojuvvojedje Sámedikki hálddahusa vuollásažžan. 2002–2003 čađahuvvui ieševalueren, mas bođii ovdan ahte lea dárbu čađahit eanet ulbmillaš proseassa go galggai oažžut áigái dan oktiiortnema ja ovdáneami mii dárbbašuvvui. Giđđat 2003 álggahuvvui ovddidanbargu ovttasráđiid Statskonsultain. Dán barggu boađusin váldojuvvui dássidis ulbmilstivren jođihan- ja stivrenreaidun Sámedikki hálddahusa váste. Váldomihttomearri hálddahusas lea Mii galgat leat profešunealla ja fágalaččat čeahpit barggus min politihkkariid ovddas.

Reaidu dássidis ulbmilstivren galgá čilget jođiheaddjiide ja bargiide mii lea vuoruhuvvon, makkár doaibmabijut leat álggahuvvon ja geas lea ovddasvástádus daid mihttomeriid juksamis mat leat biddjojuvvon. Oktanaga bargguin hálddahuslaš dásis bođii lávdegottiid geahččalanortnet politihkalaš dásis ja gáibádus čielgaseappot ráddjet ráđđe- ja dievasčoahkkinhálddahusa. Proseassat hálddahuslaš dásis ja politihkalaš vuogádagas Sámedikkis buvttii oidnosii dárbbu ođđasis árvvoštallat Sámedikki hálddahusa organiserema. Dasa lassin leat ođđa ja stuorra vuordámušat min álbmotválljen ovddasteaddjiin bálvalan- ja bálvalusdássái hálddahusas ja gáibádus buoridit kvalitehta ja beaktilvuođa almmolaš hálddašeamis oppalaččat, váikkuhan ahte bargu organisašuvdnarievdadusain lea leamaš vuoruhuvvon 2004:s.

Proseassa ulbmilin lea leamaš bidjat čielgaseabbo ráji ovttadagaid gaskii mat bálvalit ráđi ja dievasčoahkkima lávdegottiiguin, geavahit gelbbolašvuođa beaktileappot, buorebut oktiiortnet politihkaovddideami ja buoridit kvalitehta bálvalusbuvttadeamis. Organiserenjoavku mas leat leamaš mielde Sámedikki bargiidorganisašuvnnaid ovddasteaddjit ja hálddahusa jođiheaddjit, lea jođihan barggu. Joavku ovddidii 2004:s vihtta molssaeaktomálle divaštallamii. Bargit leat searvan prosessii dađistaga, divaštallanjoavkkuid bokte ja iežaset organisašuvnnaid bokte. Dáid málliid, bargiid ja organisašuvnnaid árvalusaid vuođul, ráhkaduvvui ođđa málle.

Oanehaččat go čilge, de lea málle áigumuššan unnidit ossodatlogu, go ovdal ledje 7 ossodaga, de galget báhcit dušše dát guokte ossodaga: Politihkka- ja hálddašanossodat ja Bálvalusossodat. Ođđa lea dat árvalus ahte bidjat guokte bargoveahkaovttadaga; Sámediggeráđi- ja direktevrra bargoveahka ja Dievasčoahkkinbargoveahka. Dievasčoahkkinbargoveaga bargosuorgin lea dievasčoahkkin, lávdegottit, čoahkkinjođihangoddi ja bearráigeahččanlávdegoddi. Dasa lassin biddjojuvvojit dievasčoahkkinbargoveaga ovddasvástádussan barggut nugo sámi jienastuslohku, válga válganjuolggadusaiguin ja levganjuolggadusat. Málle lea Sámediggeráđđi guorahallan juovlamánus. Ráđđi attii positiivvalaš signálaid ja dat addá ge dalle buori vuođu viidáset bargui 2005:s. Organisašuvdnajoavku lea heaittihuvvon, ja organisašuvdnarievdadus čuovvu dál Stáhta váldošiehtadusa mearrádusaid.

"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"