Čielga vuoruheamit alit ohppui ja dutkamii

– Ráđđehus ovdanbuktá čieža čuoggá, maid mielde áigut ovddidit dutkama ja alit oahpu lagamus njeallje jagi. Ulbmil lea buoridit kvaliteahta, máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen dadjala.

Máhttoministara čieža čuoggá, maiguin buoridit kvaliteahta

– Ráđđehus ovdanbuktá čieža čuoggá, maid mielde áigut ovddidit dutkama ja alit oahpu lagamus njeallje jagi. Ulbmil lea buoridit kvaliteahta, máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen dadjala.

 

  • Nett-tv
  •  

    Stáhtaministtar Erna Solberg lea gohčodan máhtu ođđa áiggi oljun, ja universitehta- ja allaskuvlasuorggi kvaliteahtta dat mearrida lihkostuvvat go ollašuhttit máhttoservodaga. Ráđđehus áigu bargat dan mii dárbbašuvvo. Sihke ruhtadeami ja ráhkadusa áigot dárkkistit.

    Máhttoministara čieža čuoggá, maiguin buoridit kvaliteahta:

    1. Ráđđehus áigu nammadit áššedovdijoavkku, mii geahčada universitehtaid ja allaskuvllaid olles ruhtadanvuogádaga. Joavkku nammadit giđđat. Joavkku mávssoleamos bargu lea geahčadit mo ruhtademiin sáhttet nannet dutkama ja alit oahpu kvaliteahta.

    – Bajimuš ulbmil lea geahčadit sáhttágo ruhtadanvuogádaga rievdademiin nannet dutkama ja oahpu kvaliteahta, Røe Isaksen cealká.

    2. Mii leat bargagoahtán stuorradiggedieđáhusain, mas mii geahčadit alit oahpu ráhkadusa. Proseassa ulbmil lea sihkkarastit universitehta- ja allaskuvlasuorggi buot oahppofálaldagaide nana kvaliteahta. Mii áigut ovdanbuktit stuorradiggedieđáhusa giđđat 2015.

    – Eat áiggo álggahit ráhkadusbarggu kártta sárgumiin. Áigut baicce vuos čállit čielga kvaliteahtagáibádusaid, ja de galgá alit oahpu ráhkadus čuovvut standárddaid. Mun jáhkán dattetge, ahte proseassa boađusin mii gávnnahit, ahte  berret geahpedit ásahusaid logu. Dat ii vealttakeahttá mielddisbuvtte, ahte geahpedit oahppasajiid dahje campusiid logu. Muhto kvaliteahtagáibádusat fertejit váikkuhit ráhkadussii, dadjá Røe Isaksen.

    3. Ráđđehus ovdanbuktá čakčat dutkama ja alit oahpu guhkes áigodaga plána. Dainna nannejit eavttuid, maid vuođul dahkat guhkes áiggi, strategalaš vuoruhemiid, mat leat mávssolaččat buori kvaliteahta juksamii.

    4. Norga áigu ovddidit máŋga dutkanbirrasa, mat leat máilmmi njunnošis. Ovttasráđiid universitehta- ja allaskuvlasurggiin ráđđehus áigo gávdnat ja áŋgiruššat áigeguovdilis birrasiid ja ásahusaid ovdii, mat ovddidit dutkama, mas ovddidit ođđa dieđuid, ja mii lea máilmmi njunnošis.

    5. Mii áigut fuolahit das, ahte Norga lihkostuvvá EU ođđa dutkanprográmmas Horisont 2020. Giđđat mii ovdanbuktit makkár strategiijain Norga oassálastá. Buori strategiija vuođđun ferte leat mo mii movttiidahttit ovttaskas dutkiid ohcat.

    6. Ráđđehus galgá geahččat mo dieđabargiin váldet várá, namalassii mo sin oažžut ohcat bargguide ja makkár virgestruktuvrrat ja ovdánanvejolašvuođat sis leat.

    7. Mii áigut deattastit oahpaheaddjeoahpu. Buorit oahpaheaddjit leat máhttoservodaga vuođđogeađggit. Sii dárbbašuvvojit, jos áigut lihkostuvvat universitehta- ja allaskuvlasuorggis, ja muđuige olles servodagas.