Norgga riikkavulošvuohta ohcama vuođul   

Eanaš sisafárrejeaddjit geat háliidit šaddat Norgga riikkavuložin, fertejit ohcan dan. Go ohcan mearriduvvo

  • galgá ohcci leat čielggadan iežas identitehta
  • galgá ohcci leat badjel 12 jagi boaris
  • galgá ohcci leat Norggas ja sus galgá leat áigumuš orrut Norggas
  • galgá ohccis leat bistevaš orodanlohpi olgoriikalaččaidlága vuođul dahje son galgá leat ollašuhttán olgoriikalaččaidlága
  • galgá ohcci leat orodan oktiibuot gávcci jagi riikkas maŋimus oktanuppelot jagis – ohccái  geas lea leamaš doarvái sisaboahtu maŋimus jagis, lea guhtta jagi orodeapmi riikkas maŋimus logi jagis doarvái
  • galgá ohcci ollašuhttit gáibádusaid hálddašit dárogiela njálmmálaččat ja ceavzán riikkavulošiskosa
  • ii galgga ohcci leat ráŋggáštuvvon dahje ožžon eará dávástusa ráŋggáštahtti dilálašvuođa geažil, dahje jus nu lea dáhpáhuvvan de galgá vuordináigi leat nohkan

Ollu ohcciidjoavkkuide spiehkastuvvo ovtta dahje eanet váldoeavttuin.

Norgga riikavulošvuohta dieđiheami vuođul   

Davviriikalaš riikkavuložat sáhttet šaddat norgalažžan dieđiheami vuođul. Maiddái ovdeš Norgga riikkavuložat geas masse riikkavulošvuođa go háhke eará riikkavulošvuođa, dahje go eai leat luovvanan eará riikkavulošvuođas, sáhttet šaddat norgalažžan dieđiheami vuođul.

Dieđiheapmi lea álkit meannudanvuohki, ja olmmoš šaddá norgalažžan dan áiggi rájes go dieđiheapmi joavdá politiijii, nu guhká go dieđihaneavttut leat ollašuhtton.

Norgga riikkavulošvuohta riegádeami dahje adopšuvnna vuođul  

Son gii riegáda maŋŋá čakčamánu 1. b. 2006 oažžu automáhtalaččat Norgga riikkavulošvuođa jus eadni dahe áhčči lea norgalaš. Maiddái son gean Norgga riikkavuloš lea adopteren, oažžu Norgga riikkavulošvuođa automáhtalaččat, nu guhká go lága eavttut leat ollašuhtton.

Norgga riikkavulošvuođa massin  

Son gii oaččui Norgga riikkavulošvuođa riegádeamis, muhto ii leat orron oktiibuot guokte jagi Norggas dahje oktiibuot čieža jagi Norggas dahje eará davviriikkas, massá iežas Norgga riikkavulošvuođa go son deavdá 22 jagi. Dát olbmot sáhttet dattetge ohcat beassat doalahit Norgga riikkavulošvuođa.

Norgga riikkavuložat sáhttet luvvejuvvot riikkavulošvuođas ohcama vuođul.

Norgga riikkavuložat duppal riikkavulošvuođain geat leat ráŋggáštuvvon duođalaš daguid geažil ja leat čájehan dakkár láhttema mii duođalaččat vahágahttá Norgga dehálaš beroštusaid, sáhttá dubmejuvvot massit Norgga riikkavulošvuođa.

Departemeanta sáhttá vuhtiiválddidettiin vuđolaš nationála beroštusaid mearridit ahte olmmoš geas lea duppal riikkavulošvuohta, ja gii lea čájehan dakkár láhttema man geažil sáhttá dadjat ahte sus lea garra áigumuš vahágahttit dakkár beroštusaid, galgá massit riikkavulošvuođa.

Norgga riikkavulošvuohta sáhttá gessot ruovttoluotta jus riikkavulošvuohta juolluduvvui dan vuođul ahte olmmoš almmuhii boasttudieđuid dahje garvvii almmuheames dieđuid main lei dehálaš mearkkašupmi mearrádussii.

Áššemeannudeapmi  

Norgga riikkavulošvuođa ohcamat ja dieđiheami geigejuvvojit Norgga politiijii dahje Norgga olgoriikastašuvdnii. Olgoriikalaččaiddirektoráhta čađaha álgomeannudeami. Jus ohcan hilgojuvvo, de dan sáhttá váidit Olgoriikkalaččaidlávdegoddái. Departemeanta ii leat váiddainstánsa ii ge meannut eaŋkiláššiid.

Riikkavulošmeanut  

Buohkat geat ožžot Norgga riikkavulošvuođa leat deavdán guoktenuppelot jagi, bovdejuvvojit meanuide. Riikkavulošmeanut galget leat allaáiggálaččat ja gutnálaš čalmmusteapmi sirdimis Norgga riikkavulošvuhtii. Fylkkamánnit lágidit meanuid.

Meanuin vurdnot Norgga riikkavuložat geat leat deavdán guoktenuppelot jagi, oskkáldasvuođalohpádusa. Geassemánu 16. b. 2006 mearridii Gonagas stáhtaráđis oskkáldasvuođalohpádusa mii dadjá ahte Norgga riikkavuložin don lohpidat oskkáldasvuođa iežat riikii, Norgii, ja Norgga servodahkii, ja doarjjut demokratiija ja olmmošvuoigatvuođaid ja árvvusanát riikka lágaid.