Šiehtadusbeliin lea áigumuš njuovvat 71 000 bohcco, mii lea ollu eanet go dat mii maŋemus jagiid lea njuvvojuvvon. Njuovvat eanet misiid lea guovddážis olahan dihte mihttomeari njuovvat 71 000 bohcco. Misiid njuovvan čakčat lea buorre resursaekonomalaččat, unnida deattu dálveorohagaide, geahpeda boazodolliid gieđahallama guohtunroasuid áigge ja sáhttá unnidit massima boraspiriide. Oččodan dihte eambbo misiid njuovvat, de lasihuvvo miessenjuovvandoarjja 740 ruvnnos 800 ruvdnui juohke miesi nammii, seammás go miessenjuovvama kvalitehtadoarjja bajiduvvo 100 ruvnnos 160 ruvdnui. Dát leat váikkuhangaskaoamit mat njuolga bálkkašit buvttadeami ja njuovvankvalitehta, mii veahkeha buoridit siidaosiid gánnáhahttivuođa.

Láhčin dihte dili dasa ahte eambbo bohccot njuvvojit, de lasihuvvo maiddái doarjja ealli bohccuid fievrrideapmái. Doarjja lasihuvvo 50 ruvnnus 65 ruvdnui juohke bohcco nammii áigodagas borgemánu 15. b. rájes juovlamánu 31. b. rádjái. Nubbi deaŧalaš váikkuhangaskaoapmi lea joatkit buvttadanvuoittu Buvttadanvuoittu máksomearri jotkojuvvo. Buvttadanvuoitu doaibmá njuolggo ruđalaš motivašuvdnan lasihit buvttadeami. Vai vel eanet sáhttá doarjut eanet buvttadeami, de ásahuvvo ođđa doarjjaortnet orohagaide ja boazoservviide, mat mearridit njuovvan- ja buvttadangáibádusa doaibmanjuolggadusain ja mat sáhttet duođaštit ahte dát gáibádusat dollojuvvojit.

Go galgá nannet gánnáheami, de ferte buoridit rámmaeavttut márkanis čuovvut lassánan buvttadeami. Šiehtadallanbealit jotket barggu nannet olles árvogollosa. Bohccobierggu ovddidanprográmma galgá váikkuhit ahte gilvu bohccobiergomárkanis, ja buvttaovdánahttin ja márkanbarggu áŋgiruššan lassána. Dasa lassin viidásetfievrreduvvo Bohccobierggu márkanlávdegoddi. Lávdegoddi áŋgiruššá nannet norgga bohccobierggu oinnolašvuođa ja jearu, mas earenoamážit deattuhit professionalitehta, geavaheaddjidieđuid ja beassama márkanii. Dasa lassin leat šiehtadallanbealit bivdán ahte Innovasjon Norge (Innovašuvdna Norga) ovttas Eanadoallodirektoráhtain árvvoštallet doaibmabijuid mat buoridivčče njuovvankapasitehta ávkkástallama Finnmárkkus, ja doaibmabijuid mat sihkkarasttášedje ahte boazodoallu beassá njuovvat ollesnjuovvanáigodaga.

Obbalaččat čájeha boazodoallošiehtadus 2026/2027 ahte eanet buvttadeapmi ja gánnáhahttivuohta nannejuvvo čielgasit ja ollislaččat. Go nanne sihke buvttadanoktavuođa, gelbbolašvuođa, logistihka ja márkana, de šiehtadallit láhčet dili boazodollui mii lea nannoseabbo ekonomalaččat, ja mii sáhttá ávkkástallat iežas buvttadanvejolašvuođa guoddevaš vuogi mielde.

Båatsoeburrielatjkoe 2026/2027 – Latjkoe lissiehtamme produksjovnese jïh dïenestasse

Båatsoeburrielatjkoe 2026/2027 aktem dejstie åejvieaamhtesijstie åtna juktie båatsoen produksjovnem jïh dïenestem nænnoestehtedh. Latjkoe jïjnjh ulmiej tsavtshvierhtieh åtna mah edtjieh daam prioriteeremem dåarjoehtidh.

Latjkoeguejmieh våaroemasse biejieh leekedimmieveahka lea 71 000 bovtsh, mij lea sagke jollebe goh leekedimmieveahka dej minngemes jaepiej. Lissiehtamme leekedimmie miesijste leah vihkeles jis edtja ulmiem jaksedh 71 000 bovtside. Miesieh leekedidh tjaktjen mietie lea vierhtieekonomeles buerie, giehpiedamme daelviegåatoemidie, aelhkebe båatsoesaemide  gosse gåatome lea geerve tsiehkine jïh sæjhta teehpemh bovtseste ovjuvride giehpiedidh. Juktie skreejredh vielie miesieh doekesuvvieh, dellie miesieleekedimmiedåarjoen stoeredahke læssene 740 kråvnaj raejeste 800 kråvnaj raajan fïerhten miesien åvteste, seamma tïjjen goh miesieleekedimmien kvaliteetedåarjoe lissehte 100 kråvnaj raejeste 160 kråvnaj raajan fïerhten miesien åvteste. Daate lea dïrregh mah ryöktesth produksjovnem jïh kvaliteetem dijpieh, jïh mah viehkiehtieh lissiehtamme dïenestenuepiem sïjtebielide vedtedh.

Juktie sjïehteladtedh guktie maahta lissiehtamme leekedimmiem jaksedh, dåarjoe lea læssanamme jielije bovtsh foeresjæmman. Dåarjoe læssene 50 kråvnaj raejeste 65 kråvnaj raajan fïerhten bovtsen åvteste boelhken mïetsken 15. b. raejeste goeven 31. b. raajan. Akte jeatjah vihkeles tsavtshvierhtie lea produksjovnepreemijem jåerhkedh. Produksjovnepreemijen åasa jåarhka seamma mierine. Produksjovnepreemije lea goh akte ryöktesth ekonomeles skreejrehtimmie dorjemem læssanidh. Juktie vielie dåarjedidh lissiehtamme dorjemasse dle akte orre dåarjoeöörnege tseegkesåvva sïjtide jïh bovtsesïeltide, mij leekedimmie- jïh produksjovnekrïevemh dan åtnoenjoelkedasside nænnoste, jïh maahta vihtiestidh dah leah steeresovveme.

Juktie dïenestem nænnoestidh dellie daerpies lissiehtamme produksjovne hijven mierietsiehkieh maarhnesne åtna. Dannasinie dah guejmieh sijhtieh barkedh guktie abpe aarvoesvaalhtese veaksahkåbpoe sjædta. Bovtsebearkoen övtiedimmieprogramme edtja viehkiehtidh guktie buerebelaakan bovtsenåesie maarhnesne juhtieh, jïh edtja aaj dorjesevæhtam jïh maarhnabarkoem nænnoestidh. Lissine Maarhnamoenehtse bovtsi åvteste jåarhka. Moenehtse barkeminie juktie nöörjen bovtsebearkoe våajnoes darjodh jïh lissiehtamme åesiestimmiem åadtjodh, jïh sjïere leavloe profesjonellevoetem, utnijegoerkesem jïh maarhnaluhpiehtæmman tjïertestidh. Lissine dah latjkoeguejmieh leah birreme Innovasjovne Nöörje, laavenjostosne Laanteburriedirektoraatine, vuarjesje råajvarimmieh mah darjoeh guktie buerebe maahta leekedimmiekapasiteetem Finnmaarhkesne nåhtadidh, jïh råajvarimmieh mah darjoeh guktie båatsoe maahta bovtsh leekedidh abpe leekedimmieboelhken mietie.

Tjåanghkan dle Båatsoelatjkoe 2026/2027 aktem tjïelke jïh ellies skreejremem vuesehte lissiehtamme produksjovnese jïh dïenestasse. Guktie dovne produksjovnedaltesem, maahtoem, logistihkem jïh maarhnam veaksahkåbpoe darjoeh, dellie latjkoeguejmieh sjïehteledtieh guktie båatsoe buerebe ekonomeles sjædta, jïh altese produksjovnepotensiaalen mietie maahta jieledh.