– Mun lean duhtavaš dainna go mii leat olahan šiehtadusa Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin. Vuoruheamit šiehtadusas ovdánahttet boazodoalu viidáseappot guoddevaš ealáhussan, lohká eanandoallo- biebmoministtar ja Nils Kristen Sandtrøen.  

Šiehtadallanbeliin leat čuovvovaš váldovuoruheamit:  

  • Eanet gánnáhahttivuohta ja buvttadeapmi 
  • Boazolohku mii lea heivehuvvon guohtuneatnamiidda
  • Njuolggodoarjagat
  • Dálkkádatheiveheapmi ja gearggusvuohta 
  • Boazodoalu areálaid áimmahuššan 

Njuolggodoarjagat leat lassánan badjelaš 13 miljovnna kruvnnuin. Njuolggodoarjagat leat buvttadeapmái čadnon, ja galget movttiidahttit eambbo njuovvat. Šiehtadallanbealit leat vuoruhan lasihit miessenjuovvandoarjaga, sihke dábálaš meari ja lassi kvalitehtadoarjaga meari.

Šiehtadallanbealit leat soahpan doarjaga orohagaide mat mearridit njuovvan- ja buvttadangáibádusaid iežaset doaibmanjuolggadusain ja devdet daid. Dát lea boazodoallolága 2025 rievdademiid čuovvoleapmi, ja lágida dili dasa ahte orohagat sáhttet ovttasbargat iežaset buvttadeami lasiheami hárrái. Dát lágida maiddái dili ekologalaččat guoddevaš boazologu olaheapmái.

Doaibmabijut gearggusvuođa ja dálkkádatheiveheami hárrái nannejuvvojit. Gearggusvuođafoanddat lasihuvvojit, ja ásahuvvo bargojoavku mii galgá identifiseret konkrehta doaibmabijuid dálkkádatheiveheami várás boazodoalus.

Šiehtadus nanne boazodoalu gelbbolašvuođaovdánahttima. Fágareiveortnet nannejuvvo, ja šiehtadallanbealit lasihit erenoamáš nuoraidlasáhusa meari. Dasa lassin lágidit šiehtadallanbealit dili dasa ahte Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi nuoraidorganisašuvdna sáhttá nannet iežas aktivitehtaid boazodoallonuoraid guovdu.

Sïemes orre båatsoelatjkoen bïjre

Staate jïh Nöörjen Båatsoesaemiej Rïjhkesiebrie leah seamadamme Båatsoelatjkoen bïjre jaepiej 2026/2027. Latjkoen mierie lea 275 millijovnh kråvnah. Daate 25 kråvnine læssene daaletjen latjkoste.

– Manne madtjeles ihke mijjieh latjkoem åådtjeme Nöörjen Båatsoesaemiej Rïjhkesiebrine. Latjkoen prioriteeremh båatsoem evtiedidh goh monnehke jieleme, laanteburrie- jïh beapmoeministere Nils Kristen Sandtrøen jeahta.

Dah latjkoeguejmieh daejtie åejvieprioriteeremh utnieh:

  • Læssanamme dïeneste jïh produksjovne
  • Båatsoetaale mij lea gåatomevåaromem sjïehtedamme
  • Ryöktesth dåarjoe
  • Klæjmasjïehtedimmie jïh riejriesvoete
  • Båatsoen areaalh gorredidh
     

Dah ryöktesth dåarjoeh læssanieh ånnetji vielie goh 13 millijovnh kråvnajgujmie. Dah ryöktesth dåarjoeh leah produksjovnestuvreme, jïh edtjieh skreejredh læssanamme

bovtseleekemasse. Latjkoeguejmieh leah prioriteereme åasam miesieleekemedåarjose, , dovne dïhte sïejhme åesehtsveahka jïh dïhte lissie kvaliteeteåasah.

Latjkoeguejmieh leah sïemes dåarjoen bïjre sïjtide mah dej leekeme- jïh produksjovnekrïevemh vihtiestieh dej åtnoenjoelkedassine. Daate  vijriesåbpoe barkoe jarkelimmijste båatsoelaakesne jaepeste 2025, jïh sjïehteladta ihke sïjth maehtieh laavenjostedh juktie dej produksjovnem lissiehtidh. Daate sæjhta aaj sjïehteladtedh akten ekolåågeles monnehke bovtselåhkose.

Råajvarimmieh mah leah ryöjreden jïh klæjmasjïehtemen bïjre nænnoestahteme. ryöjredimmiefåantah lissiehtidh, jïh barkoedåehkiem tseegkedh mij edtja vihties råajvarimmieh gaavnedh juktie båatsoen klæjmasjïehtedimmiem buektiehtidh.

Latjkoe maahtoeevtiedimmiem jieliemisnie nænnoste. Faageprievieöörnege veaksahkåbpoe sjædta, jïh latjkoeguejmieh latjkoen sjïere noeredåarjoen åasam lissiehtieh. Lissine dle latjkoeguejmieh sijhtieh sjïehteladtedh ihke Nöörjen Båatsoesaemiej Rijhkesiebrien noereåårganisasjovne maahta dan barkoem nænnoestehtedh båatsoenoeride.