– Dađistaga eanet ráfehis máilmmis ferte maiddái min oktasaš dearvvašvuođabálvalus leat buorebut ráhkkanan. Danne bivdit mii dál buohcciviesuid ja suohkaniid nannet iežaset gearggusvuođaplánaid dearvvašvuođasuorggis. Mii fertet sihkkarastit oadjebas dili sihke dearvvašvuođa ja riikka hárrái, lohká dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Jan Christian Vestre.

Sihkkarastit Norgga vuostálastinnávccaid ja nannet gearggusvuođa lea okta váldovuoruheapmi ráđđehusa Norgga-plánas.

– Mii eallit áiggis goas leat duođalet áitagat go máŋggalogi jahkái leat leamaš. Vaikko ii adnojuvvo jáhkehahttin ahte Norgii boahtá soahti lagamus boahtteáiggis, de ferte goitge maiddái dearvvašvuođasuorgi bajemussii vuoruhit gearggusvuođaplánaid dasa movt dustet soađi ja garra roassodiliid. Dasa gullá plána movt vuoruhit seaŋgasajiid soađis hávváduvvan pasieanttaide, lohká suodjalusministtar Tore O. Sandvik.

Seaŋgakapasitehta

Soahtedilis galget dearvvašvuođabálvalusat doarjut Suodjalusa ja totálasuodjalusa. Buohcciviesut ja suohkanat leat ohcalan čielgehusa das mii sis vurdojuvvo dakkár dilálašvuođas. Siviila-militeara gearggusvuođabarggu lávdegoddi lea danne meroštallan seaŋgakapasitehta ollislaš dárbbu, man mielde vurdojuvvo ahte dearvvašvuođabálvalusat leat gergosat fállat 7000 seaŋgasaji soađis hávváduvvan olbmuide – sihke siviila ja militeara olbmuide.

– Mii bivdit dál sihke buohcciviesuid ja suohkaniid atnit dán logu vuođđun iežaset viidáset gearggusvuođaplánemis. Lohku 7000 lea meroštallojuvvon máŋggaid eavttuid ja ovddeš plánaid vuođul, ja ferte danne árvvoštallojuvvot dan olis. Duohta seaŋgakapasitehta dárbu dihto dilis lea guoskevaš dilálašvuođa duohken. Muhto meroštallojuvvon lohku čájeha goit min bálvalusaide vuordámuša viidodaga, man vuođul sáhttet plánet, lohká dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Jan Christian Vestre.

Iešguđetge dearvvašvuođadoaimmahagaide Ii leat mearriduvvon seaŋgasajiid juohku.

– Dás lea sáhka seaŋgasajiin mat galget leat fállun soahtedilis. Dat eai leat fysalaččat sajis ja doaimmas ráfiáiggis, muhto mis lea plána dasa movt dearvvašvuođabálvalusat galget nuppástuhttit doaimma ja mobiliseret dáid resurssaid go dárbu čuožžila. Ráfiáiggis galgá min oktasaš dearvvašvuođabálvalus ain vuoruhit resurssaid nu ahte Norgga álbmot oažžu alladási dearvvašvuođabálvalusaid go daid dárbbašit, lohká Vestre.

Gearggusvuođaplánema ovddasvástádus lea oassin sihke suohkaniid ja buohcciviesuid ollislaš doaimmas, ja ferte gehččojuvvot ovttas eará doaimmaiguin ja vuoruhemiiguin dán suorggis. Dat leat nappo doaimmat mat galget čovdojuvvot dábálaš bušeahttameriid olis.

Varragearggusvuohta

Sihke dábálaš diliin ja roasso- ja soahtediliin ferte mis leat sihkkarvuohta das ahte lea doarvái varra vuorkkás. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta lea danne bivdán Medisiinnalaš buktagiid direktoráhta čielggadit varra-láhkaásahussii vejolaš spiehkastemiid sihkkarastin dihte doarvái gearggusvuođa roasso- ja soahtediliin.

– Varravuorká lea okta váldoosiin min dearvvašvuođagearggusvuođas, ja mii árvvoštallat čađat doaibmabijuid mat sáhttet nannet varravuorkkáid sihkarvuođa ja olámuttu. Danne bivddán regiovnnalaš dearvvašvuođadoaimmahagaid skábmamánu 1. beaivvi rádjái ovddidit plána dasa movt varravuorkkát sáhttet ásahit NAT-testema/nukleinháhppotestema, lohká Vestre.

NAT-testen varravuorkkáin harmoniserešii testemiiguin Eurohpás ja čuovvu NATO vuogádaga varragearggusvuođa gáibádusaid hárrái. Dakkár testen nannešii varrafidnema go dat oanida dan áiggi mii adno iskat njoammudávddaid varas, ja nanne maid varrabuktagiid vuostáiváldiid oadjebasvuođa.

Dán leat regiovnnalaš dearvvašvuođadoaimmahagat gohččojuvvon fuolahit:

  • Dearvvašvuođabálvalus ferte leat gearggus fállat 7000 seaŋgasaji soađis hávváduvvon olbmuide – sihke siviila ja militeara olbmuide.
  • Veahkkin Suodjalussii fuolahit ahte spesialistadearvvašvuođabargit geat gullet suodjalusa gearggusvuođadoibmii vuosttažettiin galget geavahuvvot sanitehtii, eai ge eará doaimmaide.
  • Sihkkarastit dárbbašlaš gelbbolašvuođa soahtehávváduvvan olbmuid divššus ovttas Suodjalusain.
  • Ovttasráđiid Dearvvašvuođadirektoráhtain ja eará relevánta beliiguin ovdánahttit medisiinnalaš evakuerema plánaid, našuvnnalaš gearggusvuođavuogádaga ja siviila gearggusvuođa guhkesáiggeplánabarggu vuođul.
  • Ovttasráđiid Dearvvašvuođadirektoráhtain čielggadit doaibmabijuid mat leat dárbbašlaččat bisuhit buohcciviessodoaimma soahtedilálašvuođain.
  • Ovttasráđiid stáhtahálddašeddjiiguin koordineret, vuoruhit ja juogadit pasieanttaid soahtedilis Norggas.
  • Skábmamánu 1. beaivvi 2026 rádjái ovddidit oktasaš plána NAT (nukleinháhppotestema) ásaheapmái várravuorkkáin, earret eará nannen dihte varragearggusvuođa ja harmoniseren dihte varratesteme EU/EEO riikkain.