400 miljovdna gárrendikšui ja silolaš dearvvašvuhtii

Ráđđehus evttoha lasihit juolludemiid suohkaniidda 400 miljovnna ruvnnuin. Ruđat galget adnot bargguide ja doaimmaide mat nannejit gárrendivššu, silolaš dearvvašvuođa ja dearvvašvuođastašuvnna – ja skuvladearvvašvuođabálvalusa.

Ráđđehus evttoha lasihit juolludemiid suohkaniidda 400 miljovnna ruvnnuin. Ruđat galget adnot bargguide ja doaimmaide mat nannejit gárrendivššu, silolaš dearvvašvuođa ja dearvvašvuođastašuvnna – ja skuvladearvvašvuođabálvalusa.

– Mii fertet addit veahki árrat ovdal go váttisvuođat sturrot. Danin mii áigut nannet suohkaniid dietnasiid vai vuosttašceahkkefálaldat doppe gos olbmot orrot sáhttet nannejuvvot. Min áigumuš lea maiddái geahpidit vuordináiggiid ovdalgo beassát dikšui buohccivissui. Danin leat mii fas sisafievrridan gollenjuolggadusa mii mearkkaša ahte silolaš dearvvašvuohta ja gárrendikšu luvvolaga galgaba ahtanuššat eanet go maid somatihkka akto dahká buot dearvvasvuođaregiovnnain. Dasa lassin mii álggahat friddja dálkonválljejumi buhcciide geain lea gárihuhttinváttisvuođat dahje silolaš gillámušat, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Bent Høie.

Ráđđehus áigu ođđa ja nannejuvvon áŋgiruššama olbmuid ektui geain lea silolaš váttisvuođat ja gárrenvuođaváttisvuođat. Fálaldat galgá buorránit sihke dál dakkaviđe ja guhkit áiggi vuollái – suohkaniin ja spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Ráđđehus galgá 2015:s ovddidit ođđa gárrensuorggi ceahkkálastinplána ja dieđáhusa Stuorradiggái boahttevaš vuođđodearvvašvuođabálvalusaid birra. Silolaš dearvvašvuohta suohkaniin galgá leat guovddážis dán dieđáhusas.

Nanne suohkaniid barggu gárrendivššuin ja silolaš dearvvašvuođain

Suohkaniidda friddja dietnasiid lassáneami siskkobealde de adno vuođđun ahte 200 miljovnna ruvdno adno nannemis suohkaniid bálvalusaid olbmuide geain lea gárrenmirko- dahje silolaš váttus.

– Stuorra oassi sis geat gárte spesialista dearvvašvuođabálvalusa dikšui eai livčče dan dárbbašan jus suohkaniin livčče leamašan buoret fálaldat. Danin mii áigut hukset álkit olahahtti vuosttašceahkkefálaldagaid doppe gos olbmot orrot, dadjá Høie.

Olbmot geat buhcet silolaš gillámušaiguin ja/dahje gárrenmirkováttisvuođat dárbbašit bálvalusaid máŋggaid ja iešguđetlágan suohkana aktevrrain. Ráđđehusa mihttomearri lea ahte suohkanat máhttet oaidnit čálgodoaimmaid oktii.

Earret eará go galget viessomárkanis háhkat ásodagaid olbmuide geain leat gárrenmirko ja silolaš váttisvuođat ja earáide geain leat váttisvuođat viessomárkanis, de evttohat nannet doarjaga láigoásodagaide 50 miljovnna ruvnnuin Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanta bušeahta bakte.

Eanet olahahtti skuvladearvvašvuođabálvalus

Dearvvašvuođastašuvnnat ja skuvladearvvašvuođabálvalus lea dehálaš dearvvašvuođaovddideaddji ja eastadeaddji bálvalus, muhto bálvalus lea dál iešguđetge ládje mihttodallon suohkaniin.

– Min suohkaniin galget leat buori, olahahtti ja fágaidrasttideaddji bálvalusat mánáide ja nuoraide. Lea earenoamáš dárbbašlaš nannet skuvladearvvašvuođabálvalusa, muhti mii fertet maiddái ollislaččat geahčadit bálvalusaid mat fállojuvvojit mánáide ja nuoraide. Dearvvašvuođadivššár lea hui dehálaš aktevra. Suohkaniin dáidá maiddái dárbu nannet olahahttivuođa eará bargiidjoavkkuide geat gullet dearvvašvuođastašuvnnaide ja skuvladearvvašvuođabálvalussii, nugo doavttir, psykologa, jorttamovra ja fysioterapevta, dadjá Høie.

Evttohus ahte nannet dearvvašvuođastašuvnnaid ja skuvladearvvašvuođabálvalusa liige 200 miljovnna ruvnnuin jagi 2015:s sáhttá mearkkašit sullii 300-350 ođđa jahkebarggu, dan ektui guđe fidnojoavkkus lea sáhka. Nannet sáhttá earret eará mearkkašit ahte skuvladearvvašvuođabálvalus šaddá leat eanet olámuddui nu ahte oahppi álkibut sáhttá ávkkástallat bálvalusa. Lassin dása de ráđđehus joatká doarjjaortnegin psykologaide suohkaniin 100 miljovnna ruvnnuin. Čuovvovaš stuorradiggedieđáhusas vuođđodearvvašvuođabálvalusa birra digaštallojuvvo makkár sajádat psykologain galgá leat suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas.

Ásaha friddja dálkkodanválljema

Ráđđehus ásaha ođastusa friddja dálkkodanválljema álggos gárrendivššus ja silolaš dearvvašvuođas jagi 2015:s.

– Ođastus galgá unnidit vuordináiggiid, lasihit buhcciid válljenfriddjavuođa ja movttiidahttit almmolaš buohcciviesuid doaibmat beaktileappot. Buhcciid vuoigatvuođat galget nannejuvvot. Oastimat priváhta ásahusain haddebivdaga bakte galgá lassánit, ja almmolaš buohcciviesut galget beassat dálkkodit eanet buhcciid, dadjá Høie.

Nannemis spesialistabálvalusa bálvalusaid olbmuide geain leat gárrenmirkováttisvuođat ja silolaš gillámušat de lea ráđđehus fas ásahan "gollenjuolggadusa" mii mearkkaša ahte silolaš dearvvašvuohta ja gárrendikšu luvvolaga galgaba ahtanuššat eanet go maid somatihkka akto dahká buot dearvvasvuođaregiovnnain. Bušeahttaevttohus láhče ahtanuššama buohcciviesudálkkodeamis sullii 2,15 proseanttain. Almmolaš poliklinihkalaš gárrendikšui ja silolaš dearvvašvuhtii lea bušeterejuvvon guhtta proseanta lassáneami.

Jagi 2014:s ožžo dearvvasvuođaregiovnnat ahte galget oastit sullii 200 eanet jándorsajiid fágaidrasttideaddji spesialiserejuvvon gárrenmirkodivššus ideála doaimmahagain. Dát lassáneapmin galgá leat čađahuvvon jagi 2015 mielde ja mielddisbuktá buoret kapasitehta čađahit gárrenmirkodálkkodeami.

Buoret dearvvašvuođafálaldat silolaš buhcciid fievrrideami oktavuođas

Ráđđehus evttoha maiddái 20 miljovnna ruvnno doaimmaide mat galget buoridit fálaldaga silolaš buhcciide geat šaddet fáhkkestaga dikšunásahussii. Lea dearvvašvuođabálvalus geas lea ovddasvástádus doalvut silolaš buohcci olbmuid dálkkodanásahussii, muhto maiddái politiija lea šaddan doalvut silolaš buhcciid psykiátralaš divššohagaide. Mihttomearrin lea ahte eai galgga dárbbašit geavahit politiijaid dákkár fievrrideapmái.

– Mis galget leat fáhkkabálvalusat mat leat árvvolaččat geavaheddjiide ja oapmahaččaide. Silolaš buhcciid fievrrideamis de galget dearvvašvuođabargit geain lea alla gelbbolašvuohta geat dustejit buhcciid. Dat dagaha buoret álggu dálkkodeamis. Politiijaid galget dušše geavahit gos lea dárbu dorvvolašvuođa vuhtiiváldimis, dadjá Høie.