Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Ođđajagesárdni 2019

Ovdanbuktojuvvon NRK:s ja TV2:s ođđajagemánu 1. b. 2019.

Mii imaštallat, illosat ja rámiidat go easkariegádan njuoratmánná vuosttasgeardde dollesta min surbmii. Go oaidnit máná vuosttas lávkkiid. Ja gullat su vuosttas sáni.

Smávva oavdudagut. Nu dábálaččat, ja dadjat juo  váttis ipmirdit.  

Mánát leat midjiide stuorimus illun ja sin dihte mii   fuolastuvvat eanemusat.

Mánát fertejit hárjánit árppaide. Ja sis ferte leat muhtun gii gatnjaliid sihku ja bidjá plástara.

Das lea sáhka buori mánnávuođas.

Buorre mánnávuohta bistá olles eallinagi, mii dadjat.

Buorre mánnávuohta hukse maid servodaga. Boahttevuođa.

 

Áiggiid čađa leat váhnemat stuora vuordámušain beassan dearvvahit iežaset easkariegádan njuoratmáná ja jearran alddeset: 

Makkár boahtteáigi vuordá du?

Midjiide lea hui álki jurddašit ahte buot lei buoret ovdal.

Nu ii lean.

Nu maŋŋit go 50-logus massiimet ollu mánáid lihkohisvuođaid ja buozanvuođaid geažil.

Čieža geardde eanet go dál.

Mánáin lea dál dorvvoleabbo bajásšaddandilli.

Guorahallamat čájehit ahte mánát ja maiddái nuorat leat duhtavaččat iežaset váhnemiiguin.

Ii dat leat nu imaš.

Váhnemat vuidet sabehiid, steikejit váffeliid musihkkahárjehallamiin ja lágidit ustitjoavkkuid luohká ovddas.

Ja nuorat, sii eai geavat mirkkuid šat nu ollu. Ja láhkarihkkumat leat geahpeduvvon. Eanet oahppit  čađahit skuvlla.

Eanaš áiddo šaddan váhnemat besset easkariegádan mánáset dearvvahit daiguin sániiguin ahte du ovddabealde vuordá dorvvolaš bajásšaddandilli  ja rámálmas vejolašvuođat.

 

Jos vel eanaš mánát ožžot nu go mii sávvat ja niegadat, de dađibahábut dat ii guoskka buohkaide.

Muhtun mánáin váilot oadjebas rávisolbmot geat sáhttet plástara deaddilit go lea dárbu.

Muhtun árppat leat siskkobealde, ja dat eai fuomášuvvo.  

Ráđđehus áigu ovddasguvlui áŋgiruššat dan ovdii ahte  dat  fuomášuvvojit ja veahkehit daid mánáid.

Min áigumuš lea ahte Norga galgá leat dakkár  servodat mii buoremusat máhttá ja sáhttá mánáide addit dorvvolaš eallindili ja vejolašvuođaid.

Mánát geat ellet rašimus dilis leat sii geat vásihit veahkaválddálašvuođa ja illasteami.

Mii oažžut dál ođđa mánáidsuodjaluslága mii galgá nannet mánáid vuoigatvuođaid ja láhčit eambbo mánaide oadjebas ja buori bajásšaddandili.

Go mánát eai sáhte váhnemiiddis luhtte ássat, de galgá bearaš ja lagasbiras máná guovdu eanet geavahuvvot. Eambbo mánát galget oažžut rivttes veahki árabut, ja ovdal go lea menddo maŋŋit. Ja sis  geat dikšot mánáid geat ellet rašes dilis galgá leat buoremus gelbbolašvuohta.    

Christopher Davidsen vuittii silbba koahkkasuorggi máilmmimeašttirgilvvus. Su eadni lei narkomána. Guđajahkásažžan son šattai molsut lihpariid unna oappážii.

Son bajásšattai biebmoruovttus, ja lea NRK:i muitalan: “Mun bajásšadden hui buori biebmoruovttus. (...) Sin haga in livčče birgen.”

Mis leat ollu diekkár lihkostuvvanmuitalusat. Mii dárbbašat eanet diekkáriid.  

Ollu mánát leat guhkes áigebottaid neahtas. 

Váiddaáššit veahkaválddálašvuođa geažil mii dáhpáhuvvá neahtas leat oalle ollu lassánan.  Das lea sáhka álásgovaid juohkimis. Mánáid birra geat dájuhuvvojit dahje uhkiduvvojit almmuhit álásgovaid. Duođaleabbo áššiin leat fysalaš veahkaváldimat dáhpáhuvvan.  

Politiijai leat dat duođalaš áššit. Maŋimuš jagiid lea politiija ožžon eanet resurssaid. Dál mii leat ođđasit organiseremin politiijasuorggi vai dat buorebut nagoda min mánáid suodjalit.

Ollu mánát bajásšaddet bearrašiid luhtte geain lea vuollegis sisaboahtu.

Okta dehálaš sivva dasa lea ahte Norgii leat boahtán ollu sisafárrejeaddjit, geain váilu máhttu ja gelbbolašvuohta mii dárbbašuvvo birget bargoeallimis.

Mii fertet buot mánáide sihkkarastit seamma vejolašvuođaid beroškeahttá das makkár hástalusat váhnemiin leat.

Dan geažil leat mearridan ahte dáid mánáin galgá leat álkit beassat geavahit mánáidgárdefálaldagaid.

Seamma guoská skuvllaid astoáiggefálaldagaide.  

Muhto deháleamos veahkki lea ain dat ahte váhnemiid veahkehit  bargoeallimii. Ráđđehus lea álggahan ovttaiduhttindoaimmaid ja ovttaiduhttinvuogádaga veahkehan dihte eambbogiid bargoeallimii.

Buot mánát galget almmatge oažžut vejolašvuođa  stoahkat, oahppat ja ovdánahttit iežaset eará mánáiguin ovttas.

Dan dihte bargat mii eaktodáhtolaš organisašuvnnaiguin ovttas vai miellahttomávssut ja gáibádusat biergasiidda ja dávviriidda eai hehtte mánáid searvamis doaimmaide.

Eanaš Norgga nuorain lea hui buorre dilli. Ja sii láhttejit čábbábut go min sohkabuolva dagai.  

Dattetge lassána lohku sis geat rahčet psyhkalašváttuiguin.

Ollugat muitalit oktonasvuođa birra. Ollugiidda lea váttis hálddašit huša ja iešguđetlágan gáibádusaid.    

15 jahkásaš Julie Irene Svendgård čálii buori čállosa Aftenposten aviisii: “Mun in nagot leat nu mo ollugat háliidit mun galggašin leat. Dat dahká ahte mun suhtan iežan ala ja dovddan iežan eahpelihkostuvvan.” 

Lea suige nu ahte mii eanet beroštat das maid earát dadjet, jáhkket ja oaivvildit min birra.

Mii galggašeimmet baicce eanet beroštit das mii min iežamet mielas orru riekta. Das ahte mii bargat iežamet mihttomeriid ovdii, eatge earáid.  

Áiggun cealkit čuovvovaččat didjiide geat dál lehpet nuora: Leage rámis iežainat. Rámit ustibiid go čájehit geat sii leat. Hui buorre go dus leat áigumušat ja barggat áŋgirit, muhto leage realisttalaš ja várre áiggi ustibiidda ja bearrašii.

Dađibahábut eai oaččo buohkat geain leat váttisvuođat veahki go dárbbašit.

Suohkanat leat maŋimuš jagiid virgádan eanet psykologaid ja eanet bargiid dearvvašvuođa- ja skuvladearvvašvuođabálvalussii. 

Fáddá eallinhálddašeapmi galgá vuoruhuvvot buot fágain skuvllas. Oadjebas mánát geat loktet ja  hálddašit skuvladili ohppet buoremusat.

Mun galledin Vardal nuoraidskuvlla Gjøvikas. Doppe lágiduvvojit ságastallanjoavkkut ohppiid várás guktii jagis.

Oahppit fuolahit ahte buohkain lea oadjebas dilli ja sii maid dávjábut jerret veahki hálddašit váttis jurdagiid ja dovdduid. Oahpaheaddjit atnet dan hui dehálažžan das go mii eallit dakkár máilmmis gos olmmoš dávjá dovdá iežas okto ja návccaheapmin.

Suige mii ságastallat menddo uhcán dovdduid birra? Suige mis oalát váilot sánit go dovdat ahte mii eat šat nagot?

Ráđđehus lea bargamin ođđa plánain man ulbmil lea buoridit mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa. Das áigut guorahallat mo buorebut sáhttit eastadit ja doarjut, ovdal go váttisvuođat šaddet menddo stuorrát.

Fágalaš doarjjaapparáhtta galgá doaibmat buorebut. Muhto suige min iežamet veahkis maiddái lea seamma stuora árvu?

Dalle jurddašan gándda birra gii bealušta su gii givssiduvvo.

Ja nieidda birra gii riŋge jearrat manná go bures go su nieidaskihpár ii hálit oktavuođa.

Rávisolbmuid birra geat dieđihit go fuomášit ahte mánás ii leat buorre dilli ruovttus.

Smávva áššit main lea stuora mearkkašupmi. Dat leat mearrideaddjin min servodahkii. Jos galgat nákcet  suddjet ja doarjut guhtet guimmiideamet.

 

Midjiide lea bearaš ja lagaš oktavuođat buot deháleamos.      

Ovdalis áiggi anii bearaš fuola sis geat boarásmuvve. Dán áiggi šaddet suohkanat ja dearvvašvuođabálvalusat dađis deháleappot.

Buolvvaidgaskasaš solidaritehta lea dattetge seamma.

Servodat lihkostuvvá go rávisolbmot fuolahit mánáid. Ja go bargoagi olbmot fuolahit boarrásiid. 

Boahtte logijagiid oažžut mii váttisvuođaid dainna modeallain.

Mii norgalaččat eat riegádahte šat nu ollu mánáid. 

Jos olmmošlogu galgat nákcet bisuhit, de fertejit buohkat oažžut badjelaš guokte máná gaskamearálaččat. Dálá lohku lea dušše 1,6.

Ja nu unnu daid nuoraid lohku guđet šaddet guoddit dađis losit čálgoservodaga iežaset olggiid alde.

Norga dárbbaša eanet mánáid!

In jáhke dárbbašit čilget mo dan dahkat. In ge áiggo ávžžuhit ge.

Eai buohkat sáhte mánáid riegádahttit, dahje eai hálit mánáid. Iešguđet sivaid geažil.

Ja ollugat vurdet oažžumis mánáid. Maiddái dat ge iešguđet sivaid geažil.

Muhto jos vuordá menddo guhká, de sáhttá šaddat váddásut.

Ollu mánát riegádit dearvvašvuođabálvalusa vehkiin.

Dan dihte fertet jearrat: Lea go menddo váttis mánáid oažžut go olmmoš lea nuorra?

Mii fertet bures láhčit dili dasa ahte mánáid sáhttá riegádahttit máilbmái vaikko lea ge studeremin ja  karrieara álggus.

 

Go mii riegádahttit mánáid máilbmái, de lea dehálaš diehtit makkár servodahkii sii riegáduvvojit.

Min mihttomearri lea ahte servodat maid guođđit mánáidasamet ja nuoraidasamet, lea unnimusat seamma buori dásis go servodat maid mii oaččuimet iežamet váhnemiin. 

Mii gohčodat dan ceavzilis čálgoservodahkan.

Ekonomalaš ceavzilvuohta, go eanet olbmot servet bargoeallimii ja barget guhkit ovdal go ealáhahkii mannet.

Sosiála ceavzilvuohta, go seailluhat luohttevašvuođa ja smávva erohusaid olbmuid gaskka. Ahte mii searvadahttit eambbogiid amas oktage joavku báhcit olggobeallái.  

Ja birasvuđot ceavzilvuohta, go áimmahuššat dálkkádaga ja birrasa.

ON dálkkádatpanela almmuhii gieskat ahte 2 gráda globála liegganeapmi váikkuha midjiide ollu eanet go 1,5 gráda. 

Min dálkkádatulbmiliid mielde galgá globála liegganeapmi bissut vuollel 2 gráda.  

Mii áigut čavget dálkkádatulbmiliid vai Norga ollašuhttá iežas oasi hehtten dihte váralaš dálkkádatrievdademiid.

 

Norgga mánáin lea buorre dilli go buohtastahttá eanaš riikkaid ektui. Ollu riikkain eai oaččo mánát oahpahusa. Ollu mánát ožžot oahpu mii lea nu heittot ahte dat ii leat ávkin masaga ja menddo ollu mánát bajásšaddet soahte- ja riidodilis.  

Norga lea dan dihte njunnošis áŋgiruššamin dan ovdii ahte máilbmi galggašii juksat ON:a ceavzinulbmiliid.  

Ollu norgalaččat áŋgiruššet dáid áššiiguin olgoriikkas. Veahkkebargit áŋgiruššet ovdáneami ja vuoiggalašvuođa ovdii. Suodjalusa bargit fas sihkkarvuođa ja demokratiija ovdii.

Dađibahábut lassána dárbu geavahit vearjjuid terrordaguid vuostálastimis.

Dat lei midjiide muittuhussan aiddo ovdalaš juovllaid.

Dalle oaččuimet dieđu ahte islamisttalaš terroristtat  leat fasttit ja roavvát goddán guokte nuorra nissona Marokkos. 

Dáid juovlabasiid leat ustibat ja bearrašat Dánmárkkus ja Norggas áibbašan ja váillahan guokte fiinna nuorra olbmo, geain eallin lei ovddabealde.

Mii moraštat dinguin ovttas, ja jurddašat ollu din birra.

Mii diehtit, maŋŋil suoidnemánu 22.beaivve dáhpáhusaid makkár bákčasiid ja gillámušaid terrordagut sáhttet dagahit.

Muđui oahpaimet man dehálaš lea ahte mii ovttas seailluhit daid árvvuid maid terroristtat háliidit fallehit:

Friddjavuođa, rabasvuođa, demokratiija ja vuoiggalašvuođa.

Dan dahkat maiddái dán ge háve. Terroristtat eai galgga beassat vuoitit.

Sin galgá vuostálastit. Dat dahkko sihke ovddidandoaimmaid ja viiddis internationála suodjalusdoaimmaid bokte. Maiddái norgalaš soalddáhat oassálastet.  

Sii barget mávssolaš doaimmaid min buohkaid ovddas. Min demokratiija ovddas. Friddjavuođa ovddas. Guhkkin eret Norggas. 

Ollugat leat juovllaid áiggi maid šaddan bargat guhkkin eret iežaset ráhkkásiin.

Háliidan erenoamážit cealkit dearvuođaid didjiide, ja veahkkebargiide ja norgalaččaide geat bargabehtet olgoriikkas, ja giitit áŋgiruššama ovddas. Dii lehpet buorit ovdagovat iežadet mánáide ja midjiide buohkaide.

Háliidan maid giitit min ráhkis gonagasbearraša. Maiddái dán ge jagi leat sii čađahan erenoamáš vuđolaš ja mearkkašahtti doaimmaid Norgga ovddas.

Gonagasbearaš čájeha midjiide mo min oktasaš árvvut galget fievrriduvvot viidáseappot buolvvas bulvii. Ja  juohke ođđa buolva gávdná iežas sajádaga rievddadeaddji servodagas.  

Nu doibmet sii midjiide buorren ovdamearkan ja muittuhussan ahte mii leat servodaga ožžon dušše luoikkasin  iežamet mánáin. Mánát dat galget fievrridit min servodaga viidáseappot.

Buorre ođđajahki!

Bajás