Ráđđehusa duhpátstrategiija

Ráđđehusa duhpátstrategiija ovddiduvvui 2023 álbmotdearvvašvuođadieđáhusa oassin. Dan bokte áigu ráđđehus unnidit duhpát- ja nikotiidnavuđot dearvvašvuođavahágiid. Strategiija váldoulbmil lea:

  • Beaivválaš borgguheddjiid ja snuvssageavaheddjiid lohku galgá leat vuollel 5 pst. buot ahke- ja oahppojoavkkuin.
  • Mánát geat leat riegádan 2010:s ja maŋŋel eai galgga geavahit duhpátgálvvuid ja nikotiidnabuktagiid.
  • Buohkat geat háliidit, galget oažžut fállun nuvttá veahki heaitit borgguheames.
  • Duhpátgálvvuid ja nikotiidnabuktagiid dábuhanvejolašvuohta galgá dovdomassii unniduvvot suddjen dihte mánáid ja nuoraid.
  • Ii oktage galgga giksašuvvat passiiva borgguhemiin.
  • Min riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde ii galgga duhpátindustriija beassat váikkuhit duhpátpolitihka.

Joksan dihte ulbmiliid jođiha Norga ollislaš duhpátpolitihka mii galgá eastadit geavaheami, movttiidahttit heaitit duhpáhiin ja suddjet passiiva borgguheami vuostá.

Áigeguovdilis doaibmabijut leat earret eará láhkamuddemat nu go borggutkeahtes báikkit, máinnusgildosat ja gáibádusat buktagiid hábmemii, merkemii ja sisdollui, miellaguoddokampánjjat ja ekonomalaš váikkuhangaskaoamit nu go alla divadat.

Norga oassálastá maiddái aktiivvalaččat riikkaidgaskasaš ovttasbarggus dán suorggis.

Duhpátnjuolggadusat

Jagi 1973 duhpátvahátláhka lei okta dain vuosttaš dákkár lágain máilmmis. Láhka lea maŋŋel rievdaduvvon máŋgii. Lága bajitdási ulbmil lea «ráddjet daid dearvvašvuođavahágiid maid duhpátgálvvut mielddisbuktet, dan bokte ahte unnidit geavaheami ja áiggi mielde veahkehit oččodit duhpátkeahtes servodaga.»

Olu dáin láhkagáibádusain čađahit WHO duhpátkonvenšuvnna, duhpátgálvvuid lobihis gávppašeami protokolla ja EU duhpátdirektiivvaid.

Láhka mudde earret eará:

  • máinnusgildosa
  • ahkemeriid
  • borgguhangildosa
  • gáibádusaid standardiserejuvvon páhkaide, dearvvašvuođavárrehusaide ja páhkkamerkemii
  • gáibádusaid sisdollui ja luoitodásiide
  • raporterengeatnegasvuođaid
  • juolludan- ja registrerenortnegiid
  • duhpátgálvvuid guorrama ja sihkarvuođamerkema vuogádagaid

Dearvvašvuođariska

Duhpátgálvvuid geavaheapmi sáhttá mielddisbuktit olu iešguđetlágan duođalaš dávddaid, earret eará borasdávdda, váibmo- ja varrasuotnadávddaid, vuoiŋŋašgáldnama, kols, čalbmedávddaid ja diabetes 2. Nikotiidnabuktagiid geavaheapmi sáhttá mielddisbuktit olu dain seamma dearvvašvuođavahágiin.

Duhpát- ja nikotiidnabuktagiid geavaheapmi áhpehisvuođa oktavuođas lasiha earret eará árra riegádahttima, vuollegis ohkedeattu ja jápma máná riegádahttima riskka.

Mánát ja nuorat leat erenoamáš hearkkit nikotiinna negatiiva váikkuhusaide. Easkka 25-jahkásažžan leat vuoiŋŋamaččat ollásit ovdánan, ja nikotiidnageavaheapmi nuorran váikkuha vuoiŋŋamaččaid ovdáneami negatiivvalaččat máŋgga ládje.

Eambbo diehtogáldut duhpátbarggu birra: